Lupa- ja valvontajaosto, kokous 15.6.2022

Kuvaus

Rakennusvalvonnalle on vuonna 2021 tullut ilmoitus, että kiinteistöllä 491-529-2-51 (Löydönraitti 14) on asuinrakennukseen rakennettu lasiseinillä varustettu katettu kuisti aivan naapurikiinteistön rajan viereen eikä naapuritilan omistajille ole asiasta ilmoitettu mitään. Lisäksi ilmoituksen mukaan kyseistä asuinrakennusta on jo aikaisemmin laajennettu lisäsiivellä, joka sekin on lähempänä kiinteistön rajaa kuin määräykset sallivat.

 Asiaa selvitettäessä on ilmennyt, ettei kumpaankaan laajennustoimenpiteeseen ole myönnetty eikä edes haettu lupaa, vaikka molemmat olisivat vaatineet rakennusluvan. Lasiseinäinen kuisti on rakennettu saadun tiedon mukaan vuonna 2016 aiemman katoksen tilalle ja lisäsiipi jo vuonna 1991. Vuonna 1991 tehty laajennus on ollut merkittävä, sillä Ristiinan kunnan lainoituspäätöksen mukaan asunnon koko kasvoi 42 kerrosneliöstä 104 kerrosneliöön.

Kiinteistön omistajilta on pyydetty selitystä ilman lupaa rakennetuista laajennuksista. 12.9.2021 päivätty selitys on liitteenä.

Ristiinan alueen aiempi rakennustarkastaja oli vuonna 2016 käynyt naapureiden pyynnöstä tarkastamassa lasiseinäisen laajennusosan ja määrännyt, että vesikouru, josta vesi valui naapurikiinteistön puolelle sekä naapurikiinteistön puolelle tehty sadevesikaivo oli poistettava. Itse katetun liukulaseilla varustetun kuistin osalta hän oli käsitellyt asiaa vain kuistin lasittamisena, joka ei tarvitse rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. 

Kuistin osalta tiedot ovat hiukan ristiriitaisia. Aiemman rakennustarkastajan selvityksen mukaan kuistin on ollut tällä paikalla "ylimuistoisen ajan" eivätkä naapurit ole siihen reagoineet. Naapureiden mukaan talossa on ollut tällä kohtaa vain pieni katos, joka on myöhemmin laajennettu katetuksi kuistiksi. Vuonna 2016 kuisti on varustettu liukulaseilla ja ilmeisesti kuistin katto on myös uusittu. Asuinrakennukseen liittyvä katettu kuisti olisi vaatinut luvan. Kun se vielä sijoittuu lähes naapurikiinteistön rajaan kiinni, olisi rakentaminen edellyttänyt myös naapurin suostumusta. Kuistin luvantarvetta ei olisi pitänyt käsitellä pelkästään lasituksen luvanvaraisuuden pohjalta.

Alueen nykyinen rakennustarkastaja kehotti kiinteistön omistajia hakemaan luvan sekä vuonna 1991 tehdylle laajennukselle että katetulle kuistille 31.12.2021 mennessä. Myöhemmin määräaikaa oli kiinteistön omistajien pyynnöstä jatkettu 31.1.2022 saakka.

Kiinteistön omistajat ovat aloittaneet lupahakemuksen tekemisen Lupapisteen sähköisen palvelun kautta, mutta hakemuksen tekeminen on jätetty kesken.

Rakennustarkastaja on kehottanut kiinteistön omistajia neuvottelemaan lisämaan hankkimisesta naapurikiinteistöstä, jolloin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä etäisyysvaatimus naapurikiinteistön rajasta täyttyisi ja rakennuslupa olisi mahdollista myöntää ilman poikkeamiskäsittelyä. Neuvotteluja ei tiettävästi ole käyty.

Kiinteistö sijaitsee alueella, jolla ei ole asemakaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan muulla kuin asemakaava-alueella rakennukset tulee sijoittaa vähintään viiden metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta ellei naapuri ole antanut suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa. Kiinteistön omistajien mukaan he olivat saaneet rajanaapurilta suullisen suostumuksen vuonna 1991 rakennetun laajennuksen sijoittamiseen lähemmäksi kuin viiden metrin päähän rajasta. Tästä ei kuitenkaan ole saatu mitään näyttöä. Naapurikiinteistön tuolloin omistaneet henkilöt ovat kuolleet ja heidän kuolinpesiensä osakkailla ei ole tietoa tuollaisesta suostumuksesta. Kuolinpesien osakkaat eivät itse hyväksy rakennusten sijoitusta.

Siitä, että rakennus sijoitetaan lähemmäksi rajaa kuin määräykset vaativat, seuraa rajoituksia naapurikiinteistön käytölle. Paloturvallisuusmääräykset edellyttävät eri kiinteistöillä olevien rakennusten välimatkaksi vähintään kahdeksaa metriä. Jos toisella kiinteistöllä rakennus sijoitetaan alle neljän metrin päähän rajasta, viereisellä kiinteistöllä minimietäisyys rajasta kasvaa samalla määrällä. Kun tässä tapauksessa lasiseinäinen huone on lähes kiinteistöjen rajassa kiinni, on naapurikiinteistöllä rakennukset sijoitettava vähintään kahdeksan metrin päähän rajasta tai vaihtoehtoisesti tehtävä rajan suuntaan rakenteellinen palosuojaus, joka aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Naapurikiinteistö on tällä hetkellä rakentamaton ja muodoltaan varsin kapea, jolloin lähellä sen rajaa sijaitseva rakennus rajoittaa huomattavasti kiinteistön käyttöä rakennuspaikkana. Kuolinpesät olisivat kertomansa mukaan halukkaita myymään kyseisen kiinteistön, mutta välittäjä oli sanonut naapurirakennuksen rajoittavan kiinteistön käyttöä rakennuspaikkana niin, että myynti on vaikeaa.

Kiinteistön aikaisemmat omistajat asuivat lähistöllä, joten he ovat olleet tietoisia rakennuksen laajennustoimenpiteistä. Ei ole mitään näyttöä siitä, että he olisivat reagoineet asiaan, joten voidaan katsoa heidän hiljaisesti hyväksyneen ainakin vuonna 1991 tapahtuneen laajennuksen kiinteistönsä rajan lähellä. Toisaalta ei ole myöskään näyttöä siitä, että he olisivat olleet tietoisia siitä, miten rakennuksen sijoitus vaikuttaa heidän omistamansa rakentamattoman kiinteistön myöhempään käyttöön rakennuspaikkana. Sitä ei ole voitu selvittää, olivatko naapurikiinteistön omistajat tietoisia katetun kuistin rakentamisesta ennen sen lasittamista vuonna 2016.  

Vuonna 1991 tehtyyn laajennukseen rakennuksen omistajat olivat saaneet Ristiinan kunnalta perusparannuslainaa, mistä todisteena on esitetty kunnanhallituksen 29.4.1991 tehty päätös. Tämä viittaisi siihen, että silloinen rakennustarkastaja on ollut rakennushankkeesta tietoinen. Kuten kiinteistön omistajien selityksessäkin mainitaan, lainaa on saanut nostaa sitä mukaa, kun rakennushanke on edennyt ja todennäköisesti rakennustarkastaja tai muu kunnan edustaja on käynyt tarkastamassa tilanteen rakennuspaikalla. Jostain syystä kunnan viranomaiset eivät ole puuttuneet rakennustyöhön, joka olisi vaatinut rakennusluvan ja ilmeisesti myös poikkeamisluvan, koska rakennuksen laajennusosa tuli lähemmäksi naapurikiinteistön rajaa kuin silloin voimassa ollut rakennuslaki salli.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan se, joka ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Naapuruussuhdelain 14 §:n mukaan jos rakennus on niin rakennettu, että se osaksi on toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin lain, asetuksen tai rakennusjärjestyksen taikka asema- tai rakennuskaavan mukaan on sallittu, eikä rakentaminen ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen kun on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.

Luvatta rakennettu ja liian lähelle naapurin kiinteistöä sijoitettu katettu lasikuisti aiheuttaa selkeästi haittaa naapurikiinteistölle, koska se rajoittaa rakentamoismahdollisuuksia. Kuistin poistaminen ei aiheuta kohtuutonta vahinkoa rakennuksen omistajille. Ei voida katsoa, että naapurikiinteistön omistajat olisivat edes hiljaisesti hyväksyneet kuistin rakentamisen. Tilalle voi rakentaa uuden kuistin tai katoksen, mikäli se on vähintään viiden metrin etäisyydellä naapurikiinteistön rajasta tai sille myönnetään lupa sijoittua lähemmäksi rajaa.

Asuinrakennuksen vuonna 1991 rakennetun laajennuksen osalta tilanne on epäselvempi. Naapurikiinteistön silloisten omistajien voidaan olettaa tienneen rakennuksen sijainnista ja voidaan katsoa heidän hiljaisesti hyväksyneen sen, koska asiaan ei ollut puututtu. Todennäköisesti he eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet, että tästä aiheutuu rajoituksia heidän oman kiinteistönsä käytölle. Ristiinan kunnan viranomaset ovat olleet hankkeesta tietoisia, mutta eivät ole siihen puuttuneet. Luvatta tehdyn laajennusosan purattaminen aiheuttaisi rakennuksen omistajille suurta vahinkoa naapureille koituvaan haittaan verrattuna. Tämän laajennusosan osalta kiinteistön omistajille tulee vielä varata mahdollisuus hakea tarvittava rakennuslupa. Luvan myöntäminen helpottuu merkittävästi, mikäli he saavat sovittua naapurikiinteistön omistajien kanssa lisämaan ostamisesta niin, että vaadittu viiden metrin etäisyys kiinteistön rajasta toteutuu.