Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 25.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 99 Oikaisuvaatimus aidan toimenpidelupaa koskevasta laskusta

MliDno-2019-1503

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaosto on hylännyt tontin 491-7-9-133 omistavan kuolinpesän hakemuksen tontin rajalla olevan aidan korottamiseksi. Jaoston päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Kuolinpesälle on lähetetty 7.2.2020 päivätty lasku lupa-asian käsittelemisestä. Kuolinpesä on tehnyt laskusta oikaisuvaatimuksen, joka on liitteenä, ja vaatinut laskun peruuttamista tai osoittamista naapurikiinteistön omistajille.

Kaupunkiympäristölautakunnan vahvistaman vuoden 2019 rakennusvalvontataksan kohdan 3.5 mukaan aitaamista koskevan toimenpideluvan käsittelystä peritään 120 euron suuruinen maksu. Taksan kohdan 21.2.4 mukaan maksusta peritään vain puolet, mikäli hakemus hylätään. Tällä perusteella kuolinpesältä on laskutettu luvan käsittelystä 60 euroa.

Rakennusvalvontataksen kohdan 14.1 mukaan hakijalta laskutetaan lisäksi 200 euron suuruinen maksu, mikäli hakemusasiakirjat toimitetaan viranomsielle muussa kuin sähköisessä muodossa. Tämä maksu perustuu siihen, että muut kuin sähköisessä muodossa toimitetut asiakirjat joudutaan skannaamaan ja muokkaamaan sähköistä lupakäsittelyä varten ja maksu on korvaus viranomaiselle tämän kautta aiheutuvasta ylimääräisestä työstä ja kustannuksista.

Taksan kohdan 16.2. mukaan viranomaisen suorittamasta naapurin kuulemisesta peritään 90 euron maksu kuultavaa naapuria kohden. Peruste maksulle on sama kuin edellä eli sillä korvataan viranomaiselle aiheutuva ylimääräinen työ ja kustannukset. Naapurien kuulemisen voi luvanhakija hoitaa itsekin, jos haluaa säästää kustannuksia. Tässä tapauksessa rakennusvalvontaa oli pyydetty kuulemaan naapuri, jolloin kyseinen maksu peritään hakijalta.

Kuolinpesä oli rakentanut kyseiseen tonttien väliseen raja-aitaan korotusosia. Sen seurauksen aita muuttui niin korkeaksi, että se vaati toimenpideluvan. Lupaa kuolinpesä ei ollut hakenut eikä myöskään hankkinut naapuritontin omistajien suostumusta yhteisen raja-aidan korottamiseen. Asia tuli vireille naapurin ilmoituksesta, jonka jälkeen kuolinpesä teki lupahakemuksen. Rajanaapuri ei hyväksynyt aidan korotusta ja korotettuna aita oli alueen asemakaavamääräysten vastainen, joten lupahakemus hylättiin ja lupa- ja valvontajaosto hylkäsi päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Laskutettu summa 350 euroa koostuu siis kolmesta erillisestä maksusta, jotka kaikki ovat vahvistetun rakennusvalvontataksan mukaisia. Mikään niistä ei syrji hakijatahoa, vaan maksut perustuvat viranomaiselle aiheutuvaan työmäärään ja kustannuksiin. Asiakirjojen muuttamisen sähköiseen muotoon ja naapureiden kuulemisen voivat hakijat hoitaa itsekin, jolloin näiltä viraomaismaksuilta vältytään. Nykyaikana paperiasiakirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon ja sähköisen lupahakemuksen jättäminen eivät vaadi suurta osaamista ja näihin toimenpiteisiin saa tarvittaessa helposti apua.

Rakennusvalvontataksan kohdan 20.1 mukaan silloin, kun viranomaisen tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvanvastaisesta rakentamisesta taikka siitä, että rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja muutoin on laiminlyönyt hänelle kuuluvat velvollisuutensa, lisätään rakennustyön tai toimenpiteen mukaan määräytyvään maksuun viranomaiselle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset 120 euron tuntiveloitusta noudattaen. Tässä tapauksessa edellä mainittua lisämaksu ei ole veloitettu kuolinpesältä, vaikka edellytykset senkin määräämiseen olisivat olemassa, koska aidan korottaminen on tehty ilman vaadittavaa lupaa ja vastoin kaavamääräyksiä. 

Taksan mukaisesta maksusta vastaa se, joka hakee lupaa tai jonka tulisi sitä hakea eikä se, joka ilmoittaa tallaisesta luvattomasta toimenpiteestä viranomaiselle.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa lupapäätöstä tai kumoaa sen ja toimenpidelupa myönnetään, peritään lupamaksu 120 euroa täysimääräisenä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä tontin 491-7-9-133 omistavan kuolinpesän tekemän oikaisuvaatimuksen rakennusvalvonnan laskusta numero 103 1048.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tontin 491-7-9-133 omistava kuolinpesä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.