Kuvaus
Valtuutettu Liisa Pulliainen esitti 21.5.2018 Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikko asiasta seuraavaa:
"PERUSTELUJA JA POHJATIETOA
Mikkelin kaupungin visiota ”Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin” avataan tarkemmin mm. lauseella: ”Kestävästi kehittyvä Mikkeli elää luonnostaan – elinvoiman lähteitä ovat metsä, ruoka, vesi, matkailu ja vapaa-aika”. Yhtenä arvona on kestävä kehitys, eli Mikkelissä otetaan vastuuta ihmisistä, taloudesta, luonnosta, ympäristöstä sekä tulevaisuudesta.
Laajat tahot osallistuivat strategiatyön tekemiseen. On hienoa, että luontoarvot nousivat tärkeäksi meille kaikille. Tilastokeskuksen 2016 mukaan Mikkelissä oli Kuopion jälkeen toiseksi eniten vapaa-ajanasuntoja. Vakituisten asukkaiden lisäksi muutkin ovat siis huomanneet jo pitkän aikaa Etelä-Savon luontoarvot, Saimaan, Kyyveden, Puulan sekä pienempien järvien vesien merkityksen, laadukkaan asumisympäristön, kauneuden, monipuolisen virkistyskäytön ja kalaston. Siksi vesien laadun vaaliminen on ennen kaikkea paikallisviranomaisten ja rantojen omistajien velvollisuus ja vastuulla.
Järviemme vedenlaadun heikkeneminen ja turvetuotanto ovat kuitenkin puhututtaneet viime vuosina paljon. Pintaveden laatu on osissa Kyyvettä laskenut tyydyttävälle tasolle. Tavoitteena olisi kuitenkin saavuttaa EU:n vesipuitedirektiivin mukainen hyvä tai erinomainen laatutaso. Turpeen käyttö energiapolttoaineena aiheuttaa valitettavasti sekä ilmaston että vesistöjen pilaantumista. Haukivuorella, Mikkelin pohjoisimmassa pitäjässä, Vapon nykyinen turvetuotanto ja uuden ympäristöluvan saaminen (Emostensuo) on saanut vakituiset sekä vapaa-ajanasukkaat todella huolestumaan Kyyveden pintaveden laadusta nyt ja tulevaisuudessa. Haukivuorella järvien ja lampien vesien pilaantumisesta osittain turvetuotannon takia on valitettavasti useita esimerkkejä (Kangasjärvi, Suovu osana Kyyvettä, Höytiönlampi ja siihen liittyvä joki). Kovalansuo, Pyöreäsuo ja Lintusuo laskevat purkuvetensä Kyyveden eteläosaan Koiraselälle ja Ylä- ja Alasitroon. Pieksämäen Montolassa sijaitseva turvetuotantoalue Kalkkiköyhä on kunnostettu ja todennäköisesti aloittaa toiminnan tänä kesänä. Sieltä purkuvedet lasketaan Mauru- ja Nykälänjokea pitkin Kyyveden pohjoisosaan.
Vapo Oy on saanut Itä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan Emostensuolle ja valitusaika Vaasan hallinto-oikeuteen päättyi 3.4.18. Jos lukuisilla alueen yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden tekemillä valituksilla ei saada päätöstä kumottua, turvetuotantoalueen jätevedet johdetaan Heinolan- ja Lonkarinjokea myöten Kyyveteen, aivan Haukivuoren asemankylän ja Kirkonkylän välisille upeille hiekkarannoille ja asutulle alueelle. Haukivuoren kirkonkylä kuuluu valtioneuvoston 5.1 1995 tekemän päätöksen nojalla valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakohtiin ja maisemahoidon kehittämiskohteisiin. Suurin osa kirkonkylästä ja koko Lonkarinjoki, alitettuaan kantatie 72 aina jokilahteen asti, on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Turvetuotantoalueen jätevesien purku tälle alueelle ei ole suotavaa.
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on vuosien ajan toiminut tavoitteellisesti ympäristön hyväksi ja antanut kestävään kehitykseen perustuvia vastuullisia lausuntoja. Esimerkkinä vuonna 2016 lautakunta ei antanut puoltavaa lausuntoa koskien Emostensuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa.
Eikö rantojen arvon aleneminen, niiden rakennusedellytyksien ja vesien pintaveden laadun heikkeneminen huolestuta? Onko asia ajankohtainen ja vastuunotto ongelmista vasta sitten, kun laskuoja on oman mökkirannan läheisyydessä tai vesi on uintikelvotonta?
Onko Vapon suorittama omavalvonta turvetuotantoalueilla ollut riittävää? Onko Ely ylimpänä valvovana organisaationa hoitanut tehtävänsä ja olisiko sillä vielä roolia valvonnalle turvetuotantoalueille, ennen kuin sen rooli loppuu mahdollisen Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustamisen jälkeen v. 2020. Eikä Luovan toimintaan sisälly valvontatoimia. Miten ennakoimme ja varmistamme sen jälkeen valvonnan ja mikä on oman kaupungin ympäristökeskuksen valvonnan rooli ja resurssit.
Olisiko Mikkelin kaupungin arvojen mukaista, että otetaan vastuuta luonnosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta niin, että turvetuotantoalueita ei enää kaavoitettaisi lisää?
ALOITE
Mikkelin kaupunki ei puolla jatkossa turvelupapäätöksiä ilman, että se ottaa huomioon ympäristökeskuksen, aluejohtokuntien, yksityisten rannanomistajien, osakaskuntien sekä tulevien kalatalousalueiden lausunnot ja näkemykset.
Mikkelin kaupunki velvoittaa ELY-keskusta ottamaan konkreettista vastuuta turvetuotantoalueiden päästöjen valvonnasta ja tekemään säännöllistä valvontaa alueilla sekä ohjaamaan riittävästi resursseja tähän toimintaan ennen Luovan toiminnan alkua, sekä valmistautuu siirtämään tämän velvoitteen ja vastuun Maakuntaliiton ja Kaupungin ympäristövalvontatoimien vastuulle.
Mikkelin kaupunki aloittaa selvityksen kuinka turve korvataan muilla energiavaihtoehdoilla. Selvitys tehdään yhteistyössä muiden lähikuntien, kaupunkien, ESE Oy:n, Suur-Savon Sähkö Oy:n, alueen oppilaitosten (XAMK, LUT, ESEDU) ja mahdollisesti muiden kotimaisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Viite: Mikkelin kaupungin lausunto syksyllä 2017 Maakuntaliitolle: ”Energiatuotannon tulisi edistää riittävällä siirtymäajalla vesistöjen kuormittamista turpeesta puhtaampaan energiaan”!
Mikkelissä 21.5.2018
Liisa Pulliainen
Seija Kuikka, Risto Rouhiainen, Markku Kakriainen,
Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen,
Harri Kivinen, Taina Harmoinen, Jaakko Väänänen,
Marja Kauppi, Satu Taavitsainen, Markku Aholainen,
Noora Ruuth, Liisa Ahonen, Jukka Pöyry,
Veli Liikanen, Jukka Saikkonen, Mikko Siitonen,
Nina Jussi-Pekka, Heli Kauppinen, Juuso Lahikainen,
Jarno Strengell, Jatta Juhola, Hannu Tullinen,
Tapani Korhonen, Marita Hokkanen, Ulla Leskinen,
Jenni Tissari, Soile Kuitunen, Olli Miettinen,
Pertti Ruotsalainen, Raimo Heinänen, Jussi Marttinen,
Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen"
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.