Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 22.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 20 Lausunto Mikkelin kaupungin omistamaa Säynätin aluetta koskevasta luonnonsuojelualueen perustamisaloitteesta

MliDno-2017-2604

Aikaisempi käsittely

Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 26.4.2018

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry on tehnyt 15.12.2017 aloitteen luonnonsuojelualueen perustamisesta Mikkelin kaupungin Säynätin retkeilyalueelle ja sitä ympäröivälle metsäalueelle. Aloitteessa esitetään, että Mikkelin kaupunki perustaa luonnonsuojelualueen Säynätin metsäalueista siten, että luonnonsuojelualue muodostuisi Salosaari-Häyrylän osayleiskaavassa (2010) merkinnällä SL varustetusta Säynätinsaaresta ja MU-2 -merkinnällä varustetusta Ylä-Säynätjärven eteläosasta ja sitä ympäröivästä metsäalueesta sekä soveltuvin osin tätä ympäröivästä M-1 -merkinnällä varustetusta metsäalueesta. Suojelualueeseen sisältyisi myös eri-ikäisiä talousmetsinä käsiteltyjä metsäkuvioita, joiden sisällyttäminen suojelualueeseen on perusteltua suojelualueen luontoarvojen turvaamiseksi ja riittävän pinta-alan saavuttamiseksi.

Aloitteessa mainitaan, että Säynätin retkeilyreitti on yksi harvoista hyvin varustelluista retkeilyreiteistä kaupungin lähiympäristössä mutta alueen virkistyskäyttö- ja luontoarvoja uhkaa kuitenkin retkeilyreitin lähiympäristön metsien käsittely ja käyttö talousmetsinä. Mikkelin kaupungin Metso-inventoinnissa Säynätinsaari ja sen eteläpuoleinen metsäalue on arvioitu kuuluvaksi Metso-ohjelman kriteereien luokkiin I ja II. Muilta osin Säynätin alueelta ei ole tehty Metso-inventointia tai muuta luontoarvojen selvitystä. Luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistuyksen mukaan Säynätin alueella on kuitenkin mm. saniasikorpea, joka on Etelä-Suomessa erittäin harvivainen luontotyyppi. Alueella elää myös liito-orava. Luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys esittää, että Mikkelin kaupunki selvittää luontoarvot Säynätin alueella koko kaupungin omistamalta maa-alueelta.

Perustamalla luonnonsuojelualueen kaupunki osallistuisi maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministerlön yhdessä lanseeraamaan Luontolahja Suomelle -kampanjaan, jossa valtio on sitoutunut suojelemaan vastaavan alan kuin kaupungit, kunnat ja muut maanomistajat.

Mikkelin seudun ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan Säynätin alue on tärkeä alue kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualueena. Lisäksi koulut ja päiväkodit tekevät alueelle säännöllisesti retkiä. Alueen varustetasoa on jatkuvasti parannettu ja alueelle on suunnitteilla esteetön alue. Luonnon terveyttä edistävistä vaikutuksista on viime aikoina saatu kiistatonta tutkimustietoa ja huolehtilmalla siitä, että kaupunkilaisten saavutettavissa on riittävästi riittävän laajoja ulkoiluun sopivia ulkoilu-, virkistys- ja luontokohteita tuetaan myös kaupunkilaisten hyvinvointia. Hyvin varustelluilla retkeilyalueilla odotetaan myös olevan tulevaisuudessa huomattavaa merkitystä matkailun edistämisen kannalta. Luontokohteiden vetovoiman lisääntymisestä kertoo viime vuosina merkittävästi nousseet kansallispuistojen kävijämäärät. Hyvinvoinnin ja matkailun edistämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tärkeää, että luonto säilytetään monimuotoisena ja riittävän laajana ja luonnontilaisena kokonaisuutena.

Säynätin alueella on laaja kaupungin omistama metsätalouskäytössä oleva maa-alue, jonka suojelu mahdollistaisi luonnon monimuotoisuuden kannalta riittävän laajan yhtenäisen suojelualueen ja ekologisen yhteyden muodostamisen Säynätin retkeilyalueen ja Konijärven luonnonsuojelualueen välille. Luonnonsuojelualueeseen olisi mahdollista sisällyttää kaikki Säynätin alueella olevat kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet Ylä-Säynätjärven, Ala-Säynätjärven, Iso-Palvasen, Metsä-Sairilantien ja Markontien väliseltä alueelta. Vaihtoehtoisesti luonnonsuojelualueen rajana lännessä on mahdollista käyttää Fingrid Oyj:n Yllikkälä-Huutokoski 400 kV voimajohtolinjaa. Ehdotetun luonnonsuojelualueeksi perustettavan alueen pohjoisosa kuuluu valmeisteilla olevaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava-alueeseen merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue ja 28.8.2017 hyväksyttyyn Ecosairilan osayleiskaavaan merkinnällä MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta).

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta pitää luonnonsuojelualueen perustamista Säynätin alueelle perusteltuna alueen virkistyskäyttöarvojen turvaamiseksi ja esittää, että kaupunginhallitus tekee päätöksen ls-alueen perustamisesta, minkä jälkeen kaupunki valmistelee hakemuksen yksityisen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Säynätin alueelle. Riippumatta luonnonsuojelualueen perustamisesta Säynätin virkistyskäyttöarvoa tulee lisätä ja huolehtia siitä, että kaupungin omistamille maa-alueille Säynätin retkeilyalueella ja retkeilyalueen lähiympäristössä Ylä-Säynätjärven, Ala-Säynätjärven, Iso-Palvasen, Metsä-Sairilantien ja Markontien väliin sijoittuvalle alueelle ei kohdisteta päätehakkuita eikä muita voimakkaita metsänkäsittelytoimia, jotka ovat ristiriidassa alueen virkistyskäyttöarvon kanssa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Annamari Huttunen, metsätalousinsinööri, Annamari.Huttunen@mikkeli.fi

Kuvaus

Luonnonsuojelualueen perustamisaloitteessa esitetty rajaus käsittää n. 400 hehtaarin alueen, joka sisältyy hyväksyttyyn ja voimassaolevaan Mikkelin kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelmaan vuosille 2014 -21. Suunnitelman valmistelutyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat kaupunginhallituksesta, teknisestä lautakunnasta, kaupungin eri toimialoilta ja inventointityön tehneestä Etelä-Savon metsäkeskuksesta. Suunnittelutyötä ohjannut ohjausryhmä on tehnyt esityksensä noudatettavista periaatteista ja metsien käytöstä eri tarkoituksiin lakien, kaupungin hyväksymien ohjelmien ja sitoumusten sekä kaavoituksen ja tehtyjen inventointien pohjalta.

Tekninen lautakunta esitti kaupunginhallitukselle suunnitelman hyväksymistä 10.6.2014. Kaupunginhallitus käsitteli asian 17.11.2014 (§ 420) ja hyväksyi yleiset periaatteet kaupungin omistamien metsien käytön ja hoidon toimintaohjeeksi vuosille 2014 -21 ja oikeutti teknisen lautakunnan (nyk. kaupunkiympäristölautakunta) antamaan tarkempia määräyksiä metsien käytöstä ja hoidosta.

Suunnitelman valmistelu ja tavoitteiden määrittely on perustunut metsien maastoinventointeihin sekä olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. Kilpailutetun suunnittelutyön teki Etelä-Savon metsäkeskus. Inventoinnissa on kartoitettu kasvupaikka- ja puustotietojen lisäksi metsälain ja luonnonsuojelulain edellyttämät suojelukohteet, muut arvokkaat luontokohteet ja metsäluonnon monimuotoisuuden erityiset rakennepiirteet sekä uhanalaiset kasvit ja eläimet ja muut huomionarvoiset lajit. Tämän inventointiaineiston pohjalta käynnistyi tarkennettu METSO -ohjelmaan soveltuvien kohteiden inventointi- ja suunnitteluhanke, jonka konsulttina toimi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. METSO -ohjelma on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Suojelualoitteessa esitetyllä alueella on tehty METSO -kohteiden inventointi Säynätinsaaressa (4,3 ha) ja Pieni-Palvasen ympäristössä (5,1 ha). Säynätinsaaren inventointitulosten perusteella alue kuuluu METSO:n luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisiin elinympäristöihin, Pieni-Palvasen ympäristö ei täytä näitä valintakriteereitä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on esitetty METSO -suo-jeluun liitettäväksi yhteensä 74 ha metsäalueita kaupungin omistamilta kiinteistöiltä korvausta vastaan ja tästä on käyty alustava neuvottelu ELY -keskuksen kanssa 2015, mutta neuvottelut eivät ole edenneet. Vuonna 2017 ELY -keskus on vedonnut suojeltavaksi esitettyjen kohteiden runsaaseen tarjontaan sekä riittämättömiin määrärahoihin ja luvannut palata asiaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaan ”Luontolahjani satavuotiaalle” kaupunki osallistui suojelemalla omistamiaan metsiä korvauksetta 35 hehtaaria kohteilla, jotka täyttävät luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset.

Ns. Säynätin alueen metsätalouskäytössä on huomioitu ja jätetty toiminnan ulkopuolelle alueella inventoidut yhteensä kahdeksan (1,4 ha) metsälain 10 §:n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä ja 11 (3,5 ha) kohdetta, jotka ovat muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueelta löydettyjä/löytyviä liito-oravan elinympäristöjä suojelee luonnonsuojelulain lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto. Myös muut luonnon monimuotoisuutta edistävät kohteet on merkitty suunnitelmatietoihin ja otetaan huomioon toimenpiteissä.

Vuonna 2018 päivitettyjen metsävaratietojen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien osuus ko. alueella on yhteensä 50 % pinta-alasta, puuston keski-ikä 50 v. Puuston elinvoimaisuuden säilyminen ja suotuisa kehittyminen edellyttää taimikoiden hoitamista ja nuorten metsien ensiharvennushakkuita jatkossakin. Varttuneiden metsien osuus on 29 %, uudistuskypsien 21 % pinta-alasta. Vanhimmat puustot, yhteensä 6,9 ha, kuuluvat ikäluokkaan 121 -140 v.

Säynätin retkeilyreitti kulkee osittain metsässä, osittain rakennetulla metsätiellä. Suurin osuus varttuneista ja uudistuskypsistä metsistä sijoittuu Ylä- Säynätjärven rantavyöhykkeelle eikä näissä metsiköissä ole tehty tällä suunnitelmakaudella päätehakkuita, koska on haluttu huomioida siellä kulkevat retkeilypolut.

Säynätin alueella metsiä on käytetty monipuolisesti vuosikymmenien ajan, alue on tärkeä paikallinen kohde. Retkeily- ja metsätalouskäytön lisäksi alueella mm. marjastetaan, sienestetään, suunnistetaan, metsästetään ja koulutetaan palveluskoiria sekä pidetään lyhyitä leirejä. Konijärven luonnonsuojelualueen ekologinen yhteys ei ole uhattuna, vaan suojelualue liittyy luontevasti muuhun metsäalueeseen tarjoten mahdollisuuden erilaisten luontokohteiden vertailuun. Rakennettu tieverkko lisää ja parantaa alueen monikäyttöä, alueen metsiä on esitetty luomusertifioiduksi luonnontuotteiden keruualueeksi.

Luonnonsuojelulain säädökset eivät edellytä luonnonsuojelualueen perustamista koko aloitteessa esitetylle 400 hehtaarin alueelle eikä vapaaehtoisesta suojelusta todennäköisesti ole mahdollista maksaa korvauksia maanomistajalle. Säynätin alueen virkistyskäyttö ja erityiset luontoarvot voidaan turvata ja metsien monikäyttöä jatkaa edelleen ilman suojelumääräyksiä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että Mikkelin kaupunki jatkaa ELY–keskuksen kanssa neuvotteluja METSO - kohteiden liittämisestä suojeluohjelmaan ja alkuperäiseen Säynätinsaaren suojeluesitykseen liitetään n. 5,7 hehtaaria metsäaluetta Ylä-Säynätjärven rantavyöhykkeeltä, jolloin suojeluesityksen kokonaispinta-ala on n. 10 hehtaaria.

Muilta osin Säynätin alueen metsien käyttöä ja hoitoa jatketaan kaupungin hyväksymien metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman periaatteiden ja esitysten mukaisesti virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat luontokohteet huomioiden.

Päätös

Keskustelun aikana Veli Liikanen esitti, että esittelijän päätösehdotus hyväksytään muuten, mutta suojelualueeseen liitetään uudessa karttaliitteessä esitetty laajempi alue pois lukien yksityiselle maanomistajalle kuuluva alue Ylä-Säynätjärven lounaisrannalla. Jaana Strandman kannatti Veli Liikasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat äänestävät ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Paavo Puhakka, Jaakko Väänänen ja Mali Soininen) ja 9 ei ääntä (Veli Liikanen, Vesa Himanen, Markku Himanen, Jaana Strandman, Marita Hokkanen, Marja Kauppi, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Keijo Siitari).

Puheenjohtaja totesi, että Veli Liikasen esitys hyväksyttiin.

Merkitään, että vanhusneuvoston edustaja Aija Himanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.