Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 22.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Asemakaava ja asemakaavan muutos koskien Mikkelin 28. kaupunginosaa (Visulahti) / Ojaniitty 2

MliDno-2018-1996

Aikaisempi käsittely

Kaupunkiympäristölautakunta, 20.11.2018

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suunnittelualue

Kaava ja kaavamuutos koskee Visulahden kortteleita 39, 40 ja 43 sekä suojaviher-, lähivirkistys-, pysäköinti- sekä katualueita. Kaava-alue sijaitsee Visulahdessa valtatie 5 pohjoispuolella rajautuen seuraaviin katu- ja tiealueisiin; Huusharjunrinne, Purolaaksontie, Ojaniitty ja valtatie 5.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,94 hehtaaria, ja kokonaisrakennusoikeus on 6 321 k-m² jakautuen asumiselle, liiketiloille ja yleiseen käyttöön osoitetuille korttelialueille. Kaupunki on alueen suurin maanomistaja, Purolaaksontien palvelutalon tontti on yksityisessä omistuksessa.

Kaava-alue on pääosin rakentamatonta lukuun ottamatta palvelutaloa.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Kortteliin 39 AP -korttelialueelle on vuonna 2018 rakennettu palvelutalo poikkeusluvalla.  

Kortteliin 43 KTY -korttelialueelle haettiin poikkeamislupaa kesällä 2018 tarkoituksena rakentaa n. 750 k-m² päiväkoti. Kaupunkisuunnittelu totesi, että poikkeaminen vaarantaa lainvoimaisen kaavan toteutuksen ja päiväkodin rakentaminen tulisi mahdollistaa asemakaavan muutoksella. Poikkeamisen yhteydessä kuultiin naapureita, jotka eivät vastustaneet hanketta, mutta liikenteen järjestäminen herätti kysymyksiä.

Laki mahdollistaa valtuustolle osoitetun päätösvallan delegoinnin muille toimielimille. Yleis- ja asemakaavat ovat yleensä hyväksytty kaupunginvaltuustossa, mutta esim. vuonna 2017 Tikkalan pohjoisosassa sijaitseva teollisuusalueen asemakaava hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Delegointi mahdollistaa nopeamman käsittelyn, ja kaupunkisuunnittelu on hyödyntänyt sitä varovaisesti, tämän vähäisen asemakaavamuutoksen ollessa ensimmäinen kaavahanke, joka tuodaan pelkästään lautakuntakäsittelyyn.

Asemakaavan muutos laitettiin vireille 5.11.2018. Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ei vaadita vähäisissä asemakaavan muutoksissa. Kaupunkisuunnittelu on tästä huolimatta laatinut OAS:n ja asettanut sen nähtäville ajalle 5.11. - 19.11.2018. Naapureita on kuultu jo poikkeamisen yhteydessä, mutta OAS:sta saadut kommentit tuodaan esille kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, ja ne otetaan huomioon samalla, kun ehdotusvaiheen palaute käydään läpi ja tehdään tarvittavat muutokset kaavaan.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää asemakaavamerkinnät vastaamaan toteutunutta rakentamista ja mahdollistaa päiväkodin sekä asumisen lisärakentamisen alueella.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten tehdään meluselvitys, ja sen perusteella merkitään tarvittavat suojaustoimenpiteet kaavakarttaan ja määräyksiin. Selvitys valmistuu loppuvuodesta.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Asemakaavamuutoksella vahvistetaan toteutunut tilanne korttelissa 39; palvelutalon tontti ja kortteli merkitään (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Samalla yhdistetään korttelit 39 ja 40 yhdeksi korttelialueeksi. Kortteli 40 (TY) poistuu. Osa Ojaniityn katualueesta liitetään kortteliin 39. Lähivirkistysalueelle rakennettu telemasto on merkitty kaavaan (EMT) korttelialueeksi, samaiselle alueelle jo rakennettu pumppuasema on merkitty kaavaan (et) merkinnällä. Korttelissa 43 (AP) asuinpientalojen merkintä säilyy entisellään ja vanhan kaavan (KTY) merkintä on muutettu (Y) merkinnäksi mahdollistaen päiväkodin rakentamisen.

Maankäyttösopimusta ei tarvita, sillä yksityiselle tuleva lisärakennusoikeus ei ylitä 500 k-m²:iä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä alustavasti 28. kaupunginosan (Visulahti) kortteleita 39, 40 ja 43 sekä suojaviher-, lähivirkistys-, pysäköinti- sekä katualueita koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, paikalliset asukasyhdistykset, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Infra-aluepalvelut sekä rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Vesa Himasen varajäsen Anne Korhola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 22.1.2019 päivätyn asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen koskien Mikkelin 28. kaupunginosaa (Visulahti) / Ojaniitty 2 kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi.

Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 29.11.2018 - 14.12.2018 välisen ajan, ja siitä on saatu neljä lausuntoa.

Palautteen perusteella kaavaan on tehty seuraavia päivityksiä:

  • Alueelle tehdyn meluselvityksen perusteella on kaavakarttaan ja -määräyksiin merkitty tarvittavat suojaustoimenpiteet.
  • Korttelin 43 alueella sijaitsevien teleliikenne- ja sähköjohtojen aluevarauksia on tarkennettu.

Näiden muutosten lisäksi on tehty vähäisempiä tarkistuksia ja päivityksiä kaava-aineistoon.

Lausunnoista Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toivat esille tarpeen osoittaa nykyinen valtatieosuus kaduksi maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:ssä esitetyn periaatteen mukaisesti. Vastineessa kaupunki toteaa kaavan rajauksen olevan tarkoituksenmukainen esitettyihin tavoitteisiin nähden. Tiealueiden muuttaminen kaduksi päätetään erikseen osapuolten neuvotteluissa, ja vasta sen jälkeen tiealueet muutetaan kaduiksi erillisellä kaavalla.

Kaavatyössä ja vaikutustarkastelussa on huomioitu liikenne ja liikennemelun osalta nykyisen valtatien 5 liikenteen siirtyminen pääosin uudelle linjaukselle. Vastineessa kaupunki toteaa, että alueelle tehdyn meluselvityksen perusteella on kaavakarttaan ja -määräyksiin merkitty tarvittavat suojaustoimenpiteet. Meluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä 5.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toi esille yleiskaavojen ohjausvaikutuksen asemakaavaa muutettaessa. Suunnittelualueella on voimassa kahta eri yleiskaavaa, jotka ovat vuosilta 1993 ja 2008. Näissä yleiskaavoissa ko. asemakaavan muutosalueelle on osoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten ja toimitilarakennusten korttelialueita sekä vähäisessä määrin asuinpientalojen korttelialuetta. Vastineessa kaupunki toteaa, että Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava on parhaillaan nähtävillä ehdotuksena ja tekeillä oleva asemakaavamuutos noudattaa uudessa osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita. Kantakaupungin osayleiskaava tulee korvaamaan Visulahden vuoden 2008 osayleiskaavan. Visulahden osayleiskaavan vuodelta 1993 katsotaan vanhentuneen kaavoitettavan alueen osalta, jolloin asemakaavoituksessa on perusteltua käyttää uutta Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaa maankäytön ohjaamiseen.

Voimaan jäävä Visulahden osayleiskaava vuodelta 1993 kohdentuu jatkossa lähinnä asemakaavoittamattomien ranta-alueiden maankäytön ohjaukseen.

Yhteenveto nähtävillä olo aikana jätetyistä lausunnoista vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä 12.

Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 52 § määrää, että asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa asemakaavoissa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Mikkelin kaupungin hallintosäännön 33 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta kuuluu:

”lautakunta päättää sellaisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan merkittäviä”.

Kaupunkisuunnittelu on linjannut kriteereitä, joiden avulla voidaan arvioida kaavan merkittävyyttä:

  1. Kaava ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä
  2. Kaavassa on vähäinen määrä osallisia, tai on kokonaan kaupungin tai valtion maalla
  3. Kaava ei merkittävästi poikkea nykyisestä maankäytöstä tai se on ylemmän kaavatason mukainen
  4. Kaavassa ei ole merkittäviä tai kaavan tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevia luontoarvoja
  5. Kaavassa ei ole merkittäviä rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja tai muinaismuistoja
  6. Kaavasta ei ole saatu kaavan tavoitteista merkittävästi poikkeavia lausuntoja/mielipiteitä
  7. Kaavassa hyödynnetään olevia, jo hyväksyttyjä normeja ja periaatteita

Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa Kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksen ohjausvaikutuksia. Kaupunki omistaa alueen rakentamattomat alueet.

Kaavan tavoitteena on täydentää olemassa olevaa toimintaa ja mahdollistaa päiväkodin sekä asumisen lisärakentaminen alueelle. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että kaava on mahdollista hyväksyä em. kriteereiden perusteella suoraan kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 28. kaupunginosan (Visulahti) kortteleita 39, 40 ja 43 sekä suojaviher-, lähivirkistys-, pysäköinti- sekä katualueita koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Liitteet

Liite Kyltk Asemakaavan muutos Ojaniitty.pdf (pdf, 21089 kt)

Muutoksenhaku

Kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) sekä kunnan jäsen (KuntaL 137 §, 410/2015).

Sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään valitusoikeudesta, alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Lisäksi on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa hyväksymispäätöksestä (MRL 191 §).

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten ja muiden katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on yleisesti asetettu nähtäväksi (MRL 188 §).

 Valituskirjassa on ilmoitettava:

  • valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai  jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.