Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 13.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 124 Talousarvio vuonna 2021 ja toimintasuunnitelma 2022-2025/kaupunkiympäristölautakunta

MliDno-2020-1587

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, vs. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Kuvaus

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtionvarainministeriön kesän 2020 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous sukeltaa koronaepidemian vuoksi syvälle kuluvan vuoden aikana. Rajoitustoimet supistavat taloutta merkittävästi ja talouden näkymät ovat hyvin epävarmoja. Bruttokansantuotteen arvioidaan pienentyvän kuudella prosentilla vuonna 2020. VM arvioi vuoden toisen neljänneksen olleen koronan vaikutuksesta vuoden heikoin, ja talouden toipuminen alkaa maltillisesti tämän vuoden lopulta alkaen. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,5 % vuonna 2021 ja 1,7 % vuonna 2022.  

Suomen vienti supistuu koronaviruksen vaikutuksesta v. 2020 aikana peräti 14 %. Koronan moukaroiman Euroopan tilanteen vaikutus Suomen vientiin on suuri, ja myös muissa Suomen tärkeimmissä vientimaissa talouden aktiviteetti on heikentynyt alkuvuoden aikana. Vuoden 2021 puolelle ennakoidaan vientiin elpymistä ja siten noin 5,5 % kasvua. Maailmanlaajuinen epävarmuus tartuntojen toisesta aallosta hidastaa viennin elpymistä, ja Suomen viennin volyymin arvioidaan saavuttavan koronaepidemiaa edeltäneen tason vasta vuoden 2022 lopulla.

Yksityinen kulutus supistuu 3,5 % vuonna 2020, mutta rajoitusten purkaminen kesäkuun alussa kääntää palveluiden kulutuksen jälleen kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2021 yksityisen kulutuksen ennakoidaan palaavan jo normaalille tasolle. Yksityiset investoinnit supistuvat yli 9 % vuonna 2020, mutta lähtevät jälleen lievään kasvuun vuonna 2021.

Työllisten määrän lasku jyrkkenee vuonna 2020. Työllisyys supistuu 2,5 % ja työllisyysaste laskee alle 71 prosenttiin. Koronakriisin koettelemat yritykset ovat sopeuttaneet talouttaan irtisanomisilla ja lomautuksilla. Lomautettujen määrä lisääntyikin kevään aikana ennätyksellisen nopeasti. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8,5 prosenttiin.

Julkinen talous velkaantuu vuonna 2020 nopeaa tahtia; alijäämän arvioidaan kasvavan yli 8 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velan kipuavan noin 71 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tulojen ja menojen välinen epäsuhta pienenee lähivuosina väliaikaisten talouden tukitoimien päättyessä ja kasvun elpyessä, mutta siitä huolimatta julkinen talous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä.

Myös noin viidellä prosentilla kuluvana vuonna supistuva maailmantalous on syvässä taantumassa. Ensi vuodelle odotetaan vajaan neljän prosentin kasvua. Lyhyen aikavälin näkymiä on saatu käännettyä hieman paremmiksi valtioiden ja keskuspankkien ennätyksellisen mittavien tukitoimien ansiosta.

Kaikkien esitettyjen ennusteiden kohdalla on kuitenkin huomioitava, että VM olettaa ennusteessaan koronaepidemian hiipuvan vähitellen pois siten, että toista epidemia-aaltoa ei tule Suomeen.

 

VM:n keskeiset ennusteluvut

 

2019

2017

2018

2019

2020**

2021**

2022**

 

mrd. €

                       määrän muutos, prosenttia

Bruttokansantuote markkinahintaan

240

3,1

1,6

0,9

-6,0

2,5

1,7

Tavaroiden ja palvelujen tuonti

95

4,1

5,5

2,2

-8,6

3,4

2,6

Kokonaistarjonta

335

3,4

2,7

1,3

-6,8

2,8

1,9

Tavaroiden ja palvelujen vienti

96

8,8

1,7

7,2

-14,0

5,5

3,8

Kulutus

182

0,6

1,9

0,9

-0,7

1,8

0,9

   yksityinen

126

1,0

1,8

1,0

-3,5

3,5

1,4

   julkinen

55

-0,2

2,1

0,9

5,9

-1,6

- 0,1

Investoinnit

57

4,0

3,7

-0,8

-6,1

0,3

2,2

   yksityiset

47

4,8

3,5

-1,0

-9,2

0,3

3,4

   julkiset

10

0,2

5,0

0,3

8,0

0,3

-2,7

Kokonaiskysyntä

335

3,4

2,6

1,8

-6,5

3,0

2,2

   kotimainen kysyntä

239

1,5

2,9

-0,3

-3,5

2,2

1,6

Lähde: Taloudellinen katsaus, kesä 2020, valtiovarainministeriö. s. 17

 

Talousarvion 2021 valmistelun lähtökohdat ja suunnitelmakauden näkymät

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 tulos oli 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen on kertynyt tilinpäätöksen 2019 jälkeen kumulatiivista alijäämää 42,2 miljoonaa euroa, ​kun vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli vielä 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämiä. Myös vuosi 2020 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan alijäämänsä vuoden 2023 loppuun mennessä. Edellä esitettyjen lukujen valossa kaupunki ei kykene selviytymään kertyneistä alijämistä kriisikuntasääntelyn mukaiseen aikarajaan mennessä ilman taseomaisuuden järjestelyjä.

Talousarviovuotta 2021 ja suunnitelmakautta 2022–2024 leimaa näin ollen voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35), jotka on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa. Lisäksi kaupunginhallitukselle esitettävään talousarvioraamiin on sisällytetty talous- ja tulevaisuusohjelmassa tehdyt säästölinjaukset (KH 22.6.2020 § 231).

Talous- ja tulevaisuusohjelman toimenpiteiden osalta on huomioitava, että jokaisesta palvelurakenteeseen vaikuttavasta muutoksesta on tehtävä toimivaltaisten toimielinten erilliset hallinnolliset päätökset kuntalain ja hallintosäännön edellyttämällä tavalla sekä toteutettava päätösten valmistelujen yhteydessä asiaankuuluvat kuulemiskierrokset ja tarvittavat arvioinnit (mm. lapsi- ja yritysvaikutuksista).

Talousarvioraamin keskeiset kustannusmuutokset

Keskeisimpänä kustannusmuutoksena talousarvioraamissa 2021 on varauduttu Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio vuoden 2021 kuntalaskutuksesta on noin 211,6 miljoonaa euroa, kun tilinpäätöksessä 2019 toteutunut laskutus oli 203,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen 2019 tasoon verrattuna kuntalaskutuksen tason nousu on 3,78 %.

Palkankorotuksiin on varauduttu 1,6 prosentilla.

Talousarvioraamiin on sisällytetty kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman sekä talous- ja tulevaisuusohjelman toimenpiteet, jotka hallintokuntien on huomioitava talousarvion valmistelussa.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2021 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäiset erät tarkennetaan talousarvioon valmistelun yhteydessä, mutta se ei aiheuta muutosta kaupungin toimintakatteeseen. Talousarvioraamin lähtökohtana on ollut vuoden 2019 tilinpäätös, vuoden 2020 toteutumaennuste sekä vuoden 2021 arvioidut verotulot ja valtionosuudet, joiden pohjalta on määritelty koko kaupungin kulutaso.

Talousarvioraami 2021 osoittaa -337,572 miljoonan euron toimintakatetta, joka on noin 8,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa (-328,998 miljoonaa euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 2,75 % talousarvioon 2020 verrattuna.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2021 ovat Kuntaliiton 6/2020 ennusteen mukaan 228,6 miljoonaa euroa. Tähän on raamilaskelmassa lisätty palvelusuunnitelman mukainen kiinteistöveron veropohjan tarkastelun eli kiinteistöveroprojektin vaikutus + 250 000 euroa. Verotulojen kasvuennustetta on seurattava tarkasti syksyn talousarviovalmistelussa, sillä etenkin koronaviruksesta aiheutuu ennusteeseen merkittävää epävarmuutta.

Kuntaliiton 6/2020 ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Mikkelin kaupungin valtionosuudet vuonna 2021 ovat yhteensä 122,46 miljoonaa euroa. Valtionosuusmaksatukseen vaikuttaa valtion v. 2020 toisessa lisätalousarviossa päätetty koronavirusepidemiaan liittyvä veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus, joka lisää valtionosuustilityksiä vuonna 2020 ja vähentää niitä vastaavasti vuonna 2021. Myös valtionosuuksien ennustelaskelmat tarkentuvat syksyn aikana ja muutokset huomioidaan talousarviovalmistelun edetessä.

Tilikauden 2021 tulos muodostuu talousarvioraamin mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

  • Toimintakate                         - 337 572
  • Verot                                         228 845
  • Valtionosuudet                       122 456
  • Rahoitustulot, netto                   2 030
  • Vuosikate                                   15 759
  • Poistot                                       -21 500
  • Varaukset ja poistoero                    45
  • Tilikauden tulos                         -5 696

 

Talousarvioraamin 2021 vuosikate on 15,76 miljoonaa euroa, kun investointien rahoittamiseksi olisi tavoiteltava vähintään 30 miljoonan euron vuosikatetasoa.

Talousarvioraamiin sisältyy mm. seuraavia riskejä:

  • Koronaepidemialla on merkittävä vaikutus verotuloennusteeseen
  • Valtion vuoden 2021 talousarvion ja siten myös syksyn kuntatalousohjelman julkaisu tapahtuu vasta lokakuun alussa
  • Työmarkkinatuen kuntaosuus voi toteutua asetettuja tavoitteita suurempana mm. koronaepidemian aiheuttamien työllisyysvaikutusten johdosta.
  • Essoten tulevan vuoden talousarvion valmistelu on vielä kesken, eikä myöskään vuoden 2020 toteutuma ole vielä tiedossa. Koronaepidemialla on merkittävä vaikutus Essoten kuluvan vuoden toteumaan sekä lisäkustannusten että tulomenetysten kautta. Kuntalaskutuksen lisäksi Mikkeli joutuu kirjaamaan omaan tulokseensa omistusosuutensa mukaisen osuuden Essotelle todennäköisesti muodostuvasta alijäämästä. Viimeisimmän arvion mukaan Essoten kuntalaskutuksen toteutumaennuste Mikkelin osalta olisi vuodelle 2021 noin 211,6 miljoonaa euroa, joka on kirjattu talousarvioraamiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2021 ja valtuuttaa talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
  • Mari Komulainen, controller, mari.komulainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin toiminnan ja talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää myönnettyä rahaa. Tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa, jos asetettu tavoite saavutetaan ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt raamin 11.8.2020 § 241.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Vuoden 2021 sopimuskorotukset on otettu huomioon.

Henkilöstösuunnittelu pohjautuu strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin, kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, syksyn 2019 YT-prosessiin ja kevään 2020 TATU valmistelua ohjaaviin päätöksiin. Henkilöstösuunnitelmalla ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tulee olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstö- rakenteet ja - mitoitukset.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami (1 000 euroa): 

Tulot

 46 000 euroa

Kulut

 46 401 euroa

Tkate

    -401 euroa

 

Sisäisiä vuokria korotetaan (kaupunki päättää vuokrien korotuksesta myöhemmin) 2 % ja ulkoisia vuokria 2 %.

Kyyhkylän vuokrausaste ja kouluverkon sopeuttamistoimenpiteet luovat haasteita vuokratuloihin. Väistötilojen tarve ja kustannukset luovat riskin talousarvion toteutumiselle.

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella tilojen väheneminen vähentää edelleen lomituspalveluiden kysynnän tasoa ja määräaikaisten lomittajien palkkausta. Lomitusalue kasvaa vuonna 2021.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys (1 000 euroa): 

Tulot

45 277 euroa

Kulut 

45 678 euroa

Tkate

   -401 euroa

 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille:

TULOSALUE 

TULOT  MENOT

T-KATE

Lautakunta, lupa- ja valvontajaosto, johtaminen

50 000 2 581 300

-2 531 300

Kaupunkikehitys

36 353 500 12 142 450

24 211 050

Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut

2 726 200 24 546 050

-21 819 850

Rakennusvalvonta

923 800 1 144 950

-221 150

Maaseutu- ja lomituspalvelut

5 223 000 5 262 750

-39 750

YHTEENSÄ

45 276 500 45 677 500

-401 000

 

Investoinnit

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta, liikenneverkosta sekä kaupungin taloudellisen kyvyn kehittyminen investoida. Investointitaso esityksessä on edelleen merkittävä.

Investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin ovat erittäin merkittävät talousarviovuodelle ja taloussuunnitteluvuosille. Vastaavasti kaupungin maantieteellisestä ja palvelutuotannollisesta laajuudesta johtuviin investointeihin on totuttua pienempi määräraha. Korjausvelan oleelliseksi vähentämiseksi investointiesitys ei ole riittävä. Elinvoimaisuuteen mm. kehittämisalustat osoitetaan edelleen investointeja.

Jätevedenpuhdistuslaitoksen kokonaisinvestointi on kaupungin historia suurin yksittäinen hanke. Jätevedenpuhdistuslaitoksen kokonaisinvestoinniksi arvioidaan olevan n. 70,5 miljoonaa euroa. Investoinnista laaditaan erillinen taloudellinen selvitys.

Mikkeli, muiden itäisen Suomen rautatievaikutusten alaisten kaupunkien ja valtion kanssa neuvottelee Itä-radan suunnittelun (ratayhteys oikaisee lentoaseman yhteyden kautta Kouvolaan suoraan Porvoon kautta) teettämisen organisoivan yhteisyrityksen perustamisesta. Kaupungin arvioitu osuus 2,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu 5-10 vuoden aikajaksolle. Kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen osallistua yhtiön perustamiseen.

Kaupunki investoi poistotasoa merkittävämmin edellä kuvatuista seikoista johtuen esitettyjen talousvuosien ajanjaksolla. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 23 milj. euroa.

Taloussuunnitelmavuosille 2022-24 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (2021 osuus investoinnista):

  • Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa).
    Tulojen hankkiminen edellyttää erityisesti kerrostalotonttimyynnin onnistumista.
  • Rantakylän päiväkoti (1,7 milj. euroa).
  • Eteläinen aluekoulu (5 milj. euroa)
  • Kalevankankaan jalkapallohallin uusiminen (2,1 milj. euroa)
  • Kaupungin virastotalon peruskorjaus (1,25 milj. euroa)
  • Strategiset kehittämisalustat (1,55 milj. euroa)
  • Liikenneverkkoratkaisut vt5 yhteysväli Mli Juva ja vt 13 turboliittymä (0,33 milj. euroa)
  • Vesiliikelaitos, Metsä- Sairilan jätevedenpuhdistamo (4 milj. euroa).

Investointiesitys vuodelle 2021 ilman Metsä- Sairilan jätevedenpuhdistamoa (1000 euroa):

Tulot 4 365 euroa
Menot 23 876 euroa
Netto 19 511 euroa


Lautakunta saa kokouksessa yksityiskohtaisen selvityksen investointiohjelmasta, sen sisältämistä hankkeista ja projekteista.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2022–2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2022–2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 13.11.2020 mennessä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaana Vartiainen esitti, että investointiosaan varataan Ristiinan tekonurmea varten vuodelle 2023 suunnittelumääräraha 30.000 euroa ja vuodelle 2024 rakentamismääräraha 400.000 euroa. Kentän tuloihin kirjataan molemmille vuosille 50.000 euroa. Hannu Tullinen kannatti Jaana Vartiaisen esitystä.

Jaana Vartiaisen esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Kerttu Hakala esitti, että Kalevankankaan keinolumi- ja rullasuksiradan nimeksi muutetaan investointiosassa Kalevankankaan liikkumisen reittisuunnitelma, jotta se vastaisi kattavammin alueen monipuolista käyttöä. Pekka Heikkilä kannatti Kerttu Hakalan esitystä.

Kerttu Hakalan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Vesa Himanen esitti, että Ristiinan sisäliikuntatilan rakentamista varten varataan vuodelle 2022 suunnittelumääräraha 250.000 euroa ja vuodelle 2024 rakentamismääräraha 4.000.000 euroa. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Jaakko Väänänen esitti, että rakennusvalvonnan kiinteistöveroprojekti lopetetaan ja siihen varatut määrärahat poistetaan talousarvioesityksestä. Selvitys tallaisena ei ole kustannustehokas ja projekti tulee lopettaa nykyisessä muodossa tehottomana. Tilinpäätöksessä tehty selvitys on maksanut 594 € per rakennus, talousarvioon varattu 412 € per rakennus. Talousarvioon on varattu uuden rakennus tarkastukseen 618 €. Rakennusjärjestyksen mukaan pienehköjä rakennuksia, vajoja saa tehdä ilman rakennuslupaa. Kun tehty selvitys maksanut lähes 600 €. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisäksi päätettiin yksimielisesti lisätä niihin tahoihin, joilta pyydetään lausunto vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys edellä esitetyillä kolmella muutoksella on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että controller Mari Komulainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Talouspalvelut, aluejohtokunnat, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, kasvatus- ja opetuslautakunta, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.