Kaupunkikehityslautakunta, kokous 17.9.2024

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. 

Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”. 

Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista: 

• Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli 
• Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli 
• Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut 
• Yhteisöllisyys ja osallisuus.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) 

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän. 

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.

Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. 

Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2025 (1 000 euroa): 

 Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakautuu tulosalueille:

Investoinnit 

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt monivuotiset päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta ja liikenneverkosta.

Kaupungin talouden tilanne on vakaampi myytyjen omaisuuserien johdosta, mutta tulevien vuosien kuntatalouteen ja rahoitusasemaan liittyy sellaisia epävarmuuksia että on pidetty järkevänä esittää edellisvuotta pienempää investointitasoa.

Korjausvelan määrässä (kadut 13,5 M€, sillat 3 M€ ja rakennukset 110 M€ (ilman C-salkkua 60 M€)) ei ole oleellisia muutoksia, eikä korjausvelan oleelliseksi vähentämiseksi investointiesitys ole riittävä.

Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. strategiset kehittämisalustat osoitetaan investointeja. 

Taloussuunnitelmavuosille 2026-28 ja erityisesti ns. horisonttihankkeet (nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun, kolme taloussuunnitteluvuotta ei mahdollista tarkempaa aikaesitystä) esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Kaupungin poistotaso on n. 21 milj. euroa.

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2025 osuus investoinnista): 

• Päämajakoulun vesikaton uudistaminen ja sisäilmakorjaukset (1,5 milj. euroa, hankkeen suuruus n. 4 milj. euroa)
• Jalkaväkimuseon katon korjaus (0,375 milj. €)
• Hänninkentän huoltorakennuksen uudistaminen (2,5 milj. euroa) 
• Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkuminen (1,5 milj. eroa)
• Katujen saneeraus (1,8 milj. euroa)
• Sähköisten vesikulkuneuvojen latausmahdollisuudet Savilahti, Kallioniemi ja Anttola (0.37 milj. euroa)
   

Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2025 (1000 euroa): 

Lautakunta käy seminaarissaan talousarviota läpi 13.9.2024. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä Vesiliikelaitoksen johtokunta antavat lausunnot investointiohjelmasta suoraan kaupunginhallitukselle. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2025 ja taloussuunnitelmasta 2026–2028. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 16.10.2024 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että kutsutaksiliikenteeseen tulee varata joukkoliikenteen määrähasta oma 100.000 euron määräraha, joka kirjataan näkyviin. Marita Hokkanen ja Katriina Noponen kannattivat Jaakko Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Anni Panula-Ontto-Suuronen, Hannu Tullinen, Kerttu Hakala, Mikko Kosonen ja Pertti Karhunen) ja 7 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Marita Hokkanen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Katariina Asikainen, Perttu Noponen ja Saara Isoaho).
Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on tältä osin tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että rantayleiskaavoitukseen lisätään 500.000 euron määräraha. Koska kukaan ei kannattanut Jaakko Väänäsen esitystä, se raukesi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Hannu Tullinen esitti, että investointiosassa lisätään vuoden 2028 määrärahoihin Itäisen aluekoulun kohdalle 7,5 miljoonan euron summa, jotta näkyy, että hanke on vireillä. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Hannu Tullisen esityksen yksimielisesti.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että investointiosassa Hänninkentän huoltorakennuksen rakentamiseen varattu määräraha siirretään seuraavalle vuodelle. Koska kukaan ei kannattanut Jaakko Väänäsen esitystä, se raukesi.

Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.