Kaupunginvaltuusto, kokous 9.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 91 Hyvän elämän ohjelman hyvinvointikertomuksen seuranta 2019

MliDno-2018-896

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, arja.vaananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Hyvän elämän ohjelman hyvinvointikertomuksen seuranta 2019 on käsitelty hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa 23.9.2020 § 78 ja kasvatus- ja opetuslautakunnassa 24.9.2020 § 103.

Hyvän elämän ohjelman laaja vuosiseuranta osoittaa, mikä Mikkelin kaupungin hyvinvointityössä ja hyvinvoinnin tilassa on ollut positiivista kehitystä ja, missä on enemmän kehitettävää. Vuoden 2019 jälkeen koronatilanne on tuonut uusia kehittämiskohteita ja tuonut esiin onnistumisia kuin myöskin haavoittuvia kohtia palveluissamme ja eri ryhmien hyvinvoinnin edellytyksissä.

Positiivista kehitystä hyvinvoinnin edistämisessä on Teaviisarin 2019 osoittamassa terveyden edistämisaktiivisuudessa kuntajohdon ja kulttuurin osalta. Parannettavaa on perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikunnan ja erityisesti perusterveydenhuollon osalta. Positiivista muutosta on mm. perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa oppilaiden osallisuuden edistämisessä ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisessä. Edelleen kehittämistä on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen läpäisevyydessä kaikkiin toimintoihin ja resurssoinnissa.

Toimeentulo, inhimillinen huono-osaisuus, huono-osaisuuden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

  • Mikkelissä pienituloisuusaste on hiukan maan tasoa korkeampi
  • Lasten pienituloisuusaste on maan keskitasoa
  • Nuorten kokema perheen taloudellinen tilanne on kohentunut viime vuosina (2017-2019)
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on lisääntynyt vähitellen, on maan keskitasoa
  • Toimeentulotukea saavat yleisimmin lapsiperheet ja eläkeikäiset (lisääntyvästi)
  • Mikkelissä on maksettu täydentävää toimeentulotukea maan keskitasoa ja vertailukaupunkeja harvemmin
  • Lapsiperheköyhyyden ja myöhempien mielenterveyden häiriöiden välillä on osoitettu olevan yhteyttä.

 

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvoinnin tilassa on huolta monilla mittareilla mitattuna kaikissa ikäryhmissä. Mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät oireiden ja sairastavuuden lisääntymisessä, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kuormituksessa sekä työelämässä jaksamisessa, sairauslomissa ja eläköitymisessä.

Valtakunnallisesti joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveysongelmista ja 51,1 % työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä (vrt. v. 2000 39 %). Mielenterveyssyyt aiheuttavat yhteiskunnalle 11,1 miljardin euron kulut (vrt esim. opetushallinnon kulut ovat 6,9 miljardia euroa).

Yksinäisyys ja koulukiusaaminen

Yksinäisyys on lapsilla ja nuorilla lisääntymään päin. Korona-aikana myös aikuisväestön yksinäisyyden haasteet ovat lisääntyneet. Koulukiusaaminen on keskimäärin entisellä tasolla. Sitä ei ole saatu kokonaan kitkettyä monista hyvistä toimista huolimatta. Toisaalta nuorten osallisuus ja vaikuttamistoiminen lisääntyminen kouluissa on hyvänsuuntainen viesti. Näin myös nuorten osallisuus hyödynnetään kiusaamisen torjunnassa.

Elintavat

Lasten ja nuorten liikkumattomuus ja ylipaino ovat isoja haasteita. Aikuisista noin viidennes naisista ja kolmannes miehistä on lihavia. Aikuisväestöstä noin viidennes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumisesta suurin osa on teholtaan kevyttä. Suurimman osan valveillaoloajastaan aikuisväestö, vajaat 9 tuntia, on paikallaan istuen tai makuuasennossa.

Koulutus ja työllisyys

  • Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt Mikkelin nuorista koko maan tasoa vähemmän
  • Työttömien aktivointiaste on parantunut
  • Työttömien terveystarkastuksia on tehostettu
  • Mikkeliläisistä työikäisistä 35 % arvioi, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka (koko maa n. 23 %)
  • Työkyvyttömyyseläkkeellä on 16-64 –vuotiasta 7 %. Tilanne on parantunut Mikkelissä. Koko maan taso on alle 6 %.

 

Päihteet ja muut riippuvuudet

  • Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä

Nuoret

  • Alkoholin käyttö on vähentynyt
  • Nuuskan käyttö lisääntynyt kaikissa nuorten ikäryhmissä
  • Kannabiksen kokeilut/käyttö lisääntynyt kaikissa nuorten ikäryhmissä
  • Mikkelissä nuoret kokevat huumeiden hankkimisen omalla paikkakunnalla helpoksi
  • Rahapelaaminen nuorilla on vähentynyt

Aikuisväestö

  • Liikaa alkoholia käyttävien osuus: 35 %
  • Alkoholijuomien myynti ja kulutus on vähentynyt
  • Huumeisiin kuolevat yleisimmin nuoret miehet
  • Vanhemman liiallinen alkoholin käyttö aiheuttanut haittaa lapsille ja nuorille yhä useammin haittaa.

 

Päihdehaitat kuormittavat sosiaali- ja terveyspalveluita Mikkelissä enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa.

Väestön huumeiden käyttöä tutkivan jätevesitutkimuksen mukaan Mikkelissä käytetään amfetamiinia, metamefetamiinia ja vähemmän ekstaasia. Jätevesitutkimuksen mukaan Mikkelissä käyttö on lähes kaikkia vertailukaupunkeja yleisempää (Lappeenranta, Seinäjoki, Joensuu, Hämeenlinna), vain Kotkassa huumeiden käyttö on yleisempää. Huolestuttavaa on, että mm. yläkouluikäisistä lähes 60 % kokee huumeiden hankkimisen olevan helppoa omalla paikkakunnalla.

Sairastavuus

Sairastavuusindeksi on Mikkelissä 107,3 (yli maan keskitason 100).

  • Diabeteksen hoidosta syntyvät Mikkelille terveydenhoidon suurimmat kustannukset.
  • Diabeteksen suorat kustannukset terveydenhuollolle ovat arviolta 505 milj. euroa vuodessa vuonna 2002 (koko maa).
  • Komplisoitumattoman (lisäsairauksettoman) diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat 342 euroa/potilas/vuosi.
  • Komplisoitunut diabetes, jossa potilaalla esiintyy muita lisäsairauksia, on kustannuksiltaan 24-kertainen eli 8 332 euroa/potilas/vuosi.
  • Väestöryhmien välisten erojen kaventumisen myötä 30 % tapauksista vähenisi, mikäli vähemmän koulutetut sairastaisivat diabetesta yhtä vähän kuin korkeammin koulutetut. à Tällöin diabeteksesta aiheutuvat suorat kustannukset   vähenisivät karkeasti arvioiden 353,5 milj. euroon, ja säästö olisi 151,5 milj. euroa vuodessa. Mikkelissä säästö olisi 1,515 milj. euroa vuodessa (1 % koko maan kuluista).

 

Tapaturmat ja onnettomuudet

Liikenneturvallisuuden osalta kehitystrendi on ollut myönteinen. Onnettomuudet ja henkilövahinkoihin johtaneet tapaturmat ovat vähentyneet. Kehityskulun mukaisesti ollaan jo lähivuosina pääsemässä vuodelle 2030 asetettuihin tavoitteisiin.

Palveluiden tarve ja saatavuus

Mikkelissä ikääntyneen väestön palveluiden tarve näkyy erityisesti kotihoidossa ja omaishoidossa. Omaishoidon tuki ja palveluiden toimivuus ovat oleellisen tärkeitä ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen tukena.

Palveluiden kysyntää ja tarvetta on lisääntyvästi mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Palveluiden resurssoinnissa on ollut puutteita mm. erikoislääkäreistä mielenterveyspalveluissa ja näin palveluiden saamisessa on ollut viivettä.

Johtopäätökset

Mikkelissä nuorten koulutukseen sijoittuminen on parempaa kuin vertailukunnissa. Sen sijaan nuorten työllistymisessä on haasteita. Työttömien aktivointi on parantunut.

Mielen hyvinvoinnin ja päihdeongelmien varhaiseen tukeen resursoiminen on kaiken ikäisten hyvinvoinnin edistämisessä laajempien pulmien ennaltaehkäisyä. Mielen hyvinvoinnilla ja päihteiden käytöllä on tiivis yhteys. Päihteiden käytön ehkäisyllä ja mielen hyvinvoinnin tuella edistämme elinvoimaa ja työllisyyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy myös perheiden toimeentulon tukeminen. Lapsiperheiden köyhyydellä on osoitettu olevan yhteyttä myöhempiin mielenterveydenhäiriöihin ja syrjäytymiskehitykseen.

Koulukiusaaminen ja yksinäisyyden haasteet ovat huolena. Myönteisenä kehityksenä on, että nuorten vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus ovat parantuneet kouluissa.

Diabeteksen ja mielenterveyden ja päihdehaittojen hoidosta muodostuu Mikkelille edelleen suurimmat kustannukset. Terveellisten elintapojen, kuten ravinnon, liikkumisen ja levon merkitystä on hyödyllistä  edistää läpäisevästi kaikissa palveluissa ja työyhteisöissä. Elintavoilla ja mielenterveydellä on yhteys mm. diabetekseen. Liikkuminen ja luontoliikkuminen edistävät niin fyysistä kuntoa kuin mielen hyvinvointiakin. Yhdessä liikkuminen on suurelle osalle mielekkäintä.

Positiivista kehitystä on Mikkelissä ollut liikenneturvallisuuden lisääntymisessä. Liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet vuonna 2019, ja ollaan etenemässä jo vuodelle 2030 asetetulle tavoitetasolle.

Ikääntyneiden ja vammaisryhmien ja omaishoidon palveluiden toimivuus on merkityksellistä haavoittuvampien ryhmien tukemista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainmukaisessa aikataulussa saamiseen tulee kiinnittää huomiota. Hoitovaje on ilmeinen Koronan myötä. Sillä pitkäaikaissairauksien seurannat ovat jääneet monilta väliin.

Koronatilanteessa ja sen jälkeen on tärkeää toivon, ilon ja kaikkien arvostamisen ja välittämisen tunteen välittyminen. Tärkeintä on heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.

Liitteenä Hyvän elämän ohjelman toimenpiteiden seuranta ja toteutuminen sekä tilastoraportti hyvinvoinnin tilasta 2019.

Hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen esittelee toimenpiteiden toteutumisesta ja hyvinvoinnin tilasta laaditun seurantaraportin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Hyvän elämän ohjelman seurannan ja lähettää sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. 

Päätös

Merkittiin ja hyväksyttiin.

Merkitään, että hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi Hyvän elämän ohjelman seurannan.

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. 

Merkitään, että valtuutettu Paavo Puhakka saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19.00-19.05.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.

Käsitellyt asiat