Kaupunginvaltuusto, kokous 22.5.2023

Kuvaus

Valtuutettu Laura Hämäläinen esitti 23.1.2023 Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikkeli on innostava maaseutukaupunki, jolla on vahva kaupunkikeskusta ja omaleimainen paikallinen kulttuuri. Paikallisuus on tärkeää elinvoimaa vahvistava tekijä niin yrittäjyyden, kulttuurin kuin palveluidenkin kautta. Mikkeli on kiinnostava sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. 

Mielestämme Mikkelin maaseutupolitiikkaa on vahvistettava. Sujuva arki, yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet ovat tärkeitä ympäri Mikkelin ja monet Mikkelin vahvuuksista nojautuvat paikalliseen luontoon, ruoantuotantoon, metsiin, maaseutu - ja matkailuyrittäjyyteen. Mikkelin maaseutu on yksi keskeisistä vahvuuksistamme ja se tukee kiinnostavan kaupunkikuvan luomista muun muassa tarjoamalla laadukkaita paikallisia raaka-aineita ja Mikkelille selkeää, tunnistettavaa brändiä luonnonläheisen arjen kotiseutuna tai matkailukohteena.

Tavoitteemme on oltava, että kaupungin maine on hyvä ja kuntalaiset voivat hyvin, sekä se, että Mikkeli houkuttaa uusiakin asukkaita. Panostamme Mikkelissä elinvoimaan tunnistamalla vahvuudet ja mahdollisuudet.   

Mikkelin on oltava yrittäjämyönteinen kaupunki, jossa on mahdollisuus menestyä. Keskeinen tavoitteemme on yrittäjämyönteisyyden edistäminen. Mikkelin palvelut ovat elinvoimatekijöitä. Mikkelissä on oltava laadukkaat, helposti käytettävät ja saavutettavat palvelut. 

Koulutus tukee elinvoimaisuutta. Yhdessä rakentamalla ja tekemällä Mikkelistä kehittyy oppimisen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen uusi menestystarina.  

Me allekirjoittaneet esitämme:  

• Koko Mikkeliä on aktiivisesti markkinoitava hyvänä asuinpaikkana.
• Ideoimme ja toteutamme "Tuottajalle kiitos"-tapahtuman paikallisille alkutuottajille, jossa kiitämme tuottajia tekemästään työstä, palkitsemme toimijoita sekä käymme tuottajien kanssa yhdessä vuoropuhelua ajankohtaisista asioista.
• Vahvistamme matkailun kehittämisalustaa ja laadimme matkailun kasvuohjelman. Vahvistamme, hyödynnämme ja markkinoimme kehittämisalustojamme yrittäjyyden sijoittumisalustoina.
• Otamme vapaa-ajan asukkaat vahvasti mukaan kaupungin kehitystyöhön. 
• Kehitämme koko kaupunkia, siksi laadimme pitäjille sekä kantakaupunkiin omat kehittämisohjelmat elinvoimaisuuden lisäämiseksi yhdessä kaupunginosaseurojen ja aluejohtokuntien kanssa. 
• Vahvistamme työvoiman saatavuutta: osaajia on houkuteltava Mikkeliin ja maakuntaan sekä kotimaasta että ulkomailta, unohtamatta kausityövoimaa. Tämä tehdään yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, kuntien, yritysten, koulutuksen ja Eloisan kanssa.
• Laadukkaan perusopetuksen ohella kehitämme kunnianhimoisesti Mikkelin toisen asteen koulutusta sekä korkeakoulu- ja yliopistotoimintoja yhteistyössä yrittäjien ja sidosryhmien kanssa.
• Hallituksen tulee käsitellä toimenpide-ehdotukset kevään 2023 aikana.
   

Keskustan valtuustoryhmä 23.1.2023

Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry,
Laura Hämäläinen, Antti Pakarinen, Markku Kakriainen,
Jaana Strandman, Sami Nalli, Pertti Karhunen,
Jarmo Lautamäki, Jaakko Väänänen, Anu Kokkonen,
Marita Hokkanen, Jussi Marttinen, Juha Ropponen,
Anna Reponen, Satu Taavitsainen, Pirjo Siiskonen"

Kuvaus

Valtuustoaloitteen vastauksen laatimiseen on asian valmistelijan lisäksi osallistunut Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen, Miksei Oy:n viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo, Esedun toimitusjohtaja Arja Flinkman, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja Tomi Heimonen.

Koko Mikkelin markkinointi hyvänä asuinpaikkana 
Kaupungin viestintä on vuoden 2023 talousarvioon saanut lisää resursseja toteuttaa asumisen markkinointia. Markkinointia toteutetaan tehdyn suunnitelman pohjalta. Kaupunki on rekrytoinut markkinointisuunnittelijan, jonka pääasiallisena tehtävänä on asukasmarkkinointi. Uusi markkinointisuunnittelija aloittaa maaliskuun 2023 aikana.

Kaupunki on perustanut työryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti ja jonka tavoitteena on edistää asuintonttien markkinointia.  Työryhmässä on mukana Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen asiantuntijoiden lisäksi viestinnän ja kehitysyhtiön edustajia.

Työryhmä on työstämässä tällä hetkellä tonttiportaalia, jonka ensisijaisena tavoitteena myynnin ja markkinoinnin keinoin esitellä Mikkelin monipuolista tonttitarjontaa. Tonttiportaali lanseerataan Annilanrannan tonttien kautta, mutta myöhemmin portaaliin on tarkoitus tuoda kaikki Mikkelin myytävät asuintontit.

"Tuottajalle kiitos" - tapahtuman ideointi ja järjestäminen
Monipuolinen alueen elinkeinoelämää tukeva toiminta on tärkeää. Toisaalta yhden elinkeinon tai toimialan huomioiminen Mikkelin kaupungin osalta ei ole tarkoituksenmukaista ja tasapuolista ellei toimintaa uloteta johdonmukaisesti koskettamaan kaikkia elinkeinoja ja toimialoja. Tältä osin on todennäköistä, että kaupungin resurssit eivät riitä kuvatun kaltaisen toiminnan ylläpitoon.

On kuitenkin tunnistettu, että erityisesti alkutuotannon osalta haasteet ovat tällä hetkellä mittavia ja erilaisen tuen tarve on ilmeinen. Aloitteen mukainen toiminta sopiikin hyvin esim. toimialajärjestöille ja edunvalvontatoimijoille, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tulee pohtia kaupungin osalta tapauskohtaisesti. Mikkelin kaupunki on esimerkiksi osana Mikkelin seutua ollut rahoittamassa jo pitkään ProAgria Etelä-Savon hankkeita, joiden toimenpiteet suurelta osin kohdentuvat myös alkutuotannon eri toimijoille ja yrityksille. Tältä osin muutoksia aiempaan linjaan ei ole näkyvissä ja esimerkiksi aloitteen mukainen toiminta voisi hyvin olla liitettävissä johonkin tulevaan kehittämishankkeeseen. 

Matkailun kasvuohjelma
Mikkelin kaupunginvaltuusto on strategisten toimenpideohjelmien hyväksymisen yhteydessä hyväksynyt matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustalle kasvuohjelman osana elinvoimaohjelmaa (KV 25.4.2022 § 52). Päätöksen mukaisesti kaupunginjohtaja on nimennyt ko. kehittämisalustalle ohjausryhmän, jonka ensimmäinen kokous pidetään 2.3.2023. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja.

Kehittämisalustojen vahvistaminen, hyödyntäminen ja markkinoiminen yrittäjyyden sijoittumisalustoina
Mikkelin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 25.4.2022 § 52 hyväksynyt neljälle kehittämisalustalle omat kasvuohjelmat kullekin. Kasvuohjelmissa esitetään keskeiset tavoitteet, toiminnan periaatteet ja toimenpiteet, joilla pyritään kehittämisalustojen kasvuun. Kasvun keskeisenä elementtinä on toimenpiteet kehittämisalustan toiminnan vahvistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kaikkien kehittämisalustojen keskeisin tavoite ja toiminnan ydin on uusien yritysten saaminen ja sitominen osaksi kehittämisalustaa ja sen toimintoja. Kasvuohjelmien aikajänne on strategisten toimenpideohjelmien tapaan kaksi vuotta, jonka jälkeen niiden sisältö päivitetään valtuustokauden loppuajaksi.

Kehittämisalustojen kasvuohjelmien ja alustojen oman toiminnan lisäksi kehittämisalustoja markkinoidaan myös Miksein vetämässä kaupungin Invest In -toiminnassa, jossa tavoitteena on uusien yritysten sijoittuminen Mikkeliin. Lisäksi tällä hetkellä kaupungin viestinnän johdolla työn alla on kehittämisalustojen yhteisen ilmeen ja yhteisten keskeisten viestien kirkastaminen. Työ valmistuu keväällä 2023.

Vapaa-ajanasukkaiden osallistaminen kaupungin kehittämisessä
Mikkelin seudulla on vuodesta 2006 toiminut Mikkelin seudun kausiasukasvaltuuskunta (vuoden 2021 loppuun asti Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta). Valtuuskunnan tehtävänä on tuoda esille ja edistää vapaa-ajan asumiseen liittyviä kysymyksiä ja asioita. Valtuuskunta ei tee varsinaisia päätöksiä, mutta se voi tehdä esityksiä ja antaa tarvittaessa lausuntoja ja nostaa eri tavoin esille tärkeiksi näkemiään asioita. Mikkelin seudun kausiasukasvaltuuskunnassa on Mikkelin neljää edustajaa lukuun ottamatta kaksi edustajaa kunkin seudun kunnan vapaa-ajan-/kausiasukkaista.

Kausiasukasvaltuuskuntaa on hyödynnetty mm. seudun kuntien strategiatyössä ja se on ollut aloitteellinen mm. kausiasumisen tilastoinnin käynnistämiseksi. Lisäksi valtuuskunnan jäseniä on hyödynnetty asiantuntijoina mm. Miksein vapaa-ajanasumiseen liittyvässä kehittämistyössä ja hankkeissa. Laajemmin vapaa-ajanasukkaita tavoittava tilaisuus on ollut vuosittain Mikkelissä järjestettävä Laiturilla-seminaari, jossa on monipuolisesti käsitelty vapaa-ajanasumiseen liittyvää tutkimusta ja muita ajankohtaisia asioita. Tässä yhteydessä merkittävänä yhteistyökumppanina on toiminut Ruralia-instituutti.

Haasteena vapaa-ajan-/kausiasukkaiden hyödyntämisessä ja heidän osallistamisessa on heidän tavoittaminen. Tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa vapaa-ajanasukkaista tulee alueellemme viettämään vapaa-aikaa ja onkin ollut haasteellista sekä tavoittaa, että motivoida alueen vapaa-ajanasukkaita yhteiseen kehittämistyöhön heille mielekkäällä tavalla. Parhaita tuloksia paikalliseen kehittämistyöhön kiinnittymisestä on saatu pienemmiltä alueilta, joissa kausiasukkaiden mökit sijaitsevat ja johon alueeseen he ovat kiintyneet. Tässä työssä seuroilla ja kylätoimikunnilla on merkittävä rooli ja toisaalta mahdollisuus hyödyntää vapaa-ajanasukkaita oman alueen kehittämisessä.

Pitäjien ja kantakaupungin omat kehittämisohjelmat
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 9.11.2020 § 92 päättänyt, että aluejohtokuntamalli säilytetään aluejohtokuntien yhdessä tekemän esityksen mukaisesti. Ko. esityksessä (KV 9.11.2020 § 92, liite 7) aluejohtokuntien tehtävistä todetaan mm. seuraavaa:

”Mikkelin kaupungin toiminta perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan. Uudistetussa mallissa myös aluejohtokunnilta edellytetään valtuustokauden mittaista strategiaa, jonka aluejohtokunnat valmistelevat yhteistyössä kaupungin operatiivisen sekä luottamusjohdon kanssa osaksi kaupungin strategiaa. Tämän työn tuloksena kullekin alueelle muodostuu aluestrategia, jonka pohjalta aluejohtokunnat laativat vuosittain toimintasuunnitelmat.”

Myös itsenäisesti toimivat kaupunginosaseurat ja yhdistykset suunnittelevat ja seuraavat omaa toimintaansa vuosittain. Kaupunki myöntää seuroille hakemusta vastaan avustuksia. kaupunginhallituksen vahvistamissa yleisissä avustusperiaatteissa todetaan mm. seuraavaa: ”Avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää avustuksia myöntävän palvelualueen toimintaa sekä kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista.”. Lisäksi kaupungin tavoitteena on edistää alueen osallisuutta ja se toimii tapauskohtaisesti yhteistyökumppanina, mutta muuten ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki puuttuu ko. seurojen toimintaan.

Voidaan todeta, että jo olemassa olevat mekanismit vastaavat valtuustoaloitteessa esille nostettuun asiaan.

Työvoiman saatavuuden vahvistaminen
Niin työvoiman kuin yritystenkin näkökulmasta katsottuna Mikkelin on oltava kilpailukykyinen. Kilpailukyky koostuu useista osatekijöistä, joista osa luetaan ns. pehmeiksi kilpailukykytekijöiksi ja osa puolestaan koviksi kilpailukykytekijöiksi. Molemmilla osa-alueilla Mikkelin on pärjättävä vertailussa, jotta kaupunki on vetovoimainen. Työvoiman saatavuuden vahvistaminen vaatiikin ponnisteluja alueen kaikkien toimijoiden kesken.

Normaalin koulutustoiminnan lisäksi Esedulla on tällä hetkellä hankeportfoliossaan merkittävä määrä työvoiman saatavuuteen liittyviä hankkeita. Osa hankkeista on toimialakohtaisia ja osalla edistetään työllisyyttä kokonaisvaltaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Esedulle marraskuussa järjestämisluvan englanninkielisiin perustutkintoihin kone- ja tuotantotekniikkaan, ravintola- ja cateringalalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Korkeakoulusektorilla uutena avauksena on LUT:n Vesitekniikan DI-ohjelmaan käynnistyminen Mikkelissä syksyllä 2023

Mikkelin seudun toimijat ovat yhdessä hakeneet YHDESSÄ – Tulevaisuuden työllisyyspalvelut Mikkelin seudulla -hanketta. Hankkeessa edistetään työvoiman saatavuutta edistämällä työvoiman ja työn kohtaantoa sekä houkuttelemalla uusia osaajia Mikkelin seudulle. Hanketyötä toteutetaan kaikissa Mikkelin seudun kunnissa ja toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut (kuntakokeilu), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon Koulutus sekä Mikkelin Toimintakeskus. Käynnistyttyään hanketyö kestää noin 3 vuotta.

Matkailusektorilla työvoiman saatavuutta edistetään tällä hetkellä mm. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimalla D.O. Saimaa – Osaavan työvoiman saatavuus ja työhyvinvoinnin lisääminen -hankkeella, joka alkoi 1.9.2022 ja päättyy 31.3.2023. Hankkeessa selvitetään mm. ulkomaisen työvoiman saatavuutta alueellisten vuokratyöfirmojen kautta. Myös monipaikkaisten asukkaiden saatavuutta työvoimana kartoitetaan.

Mikkelin kehitysyhtiön Miksein perustyönä toteutetaan 9.3.2023 RekryON -tapahtuma, jossa kohtautetaan Mikkelin seudun työnantajia ja työntekijöitä keskenään. Syksyisin toteutetaan usean toimijan yhteistyötapahtumana myös YritysAppro, jossa uusia opiskelijoita ja työnantajayrityksiä kohtautetaan vapaamuotoisen tapahtuman avulla.

Yrittäjämyönteinen mielikuva syntyy konkreettisista teoista, joita vahvistetaan viestinnällä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttaa maaliskuussa 2023 aluekierroksen, jossa järjestetään aamukahvitilaisuus Anttolassa, Haukivuorella, Otavassa, Suomenniemellä kuin Ristiinassakin. Mukana kierroksella on myös kaupungin maankäytön ja kaavoituksen edustajia. Syksyllä on määrä toteuttaa toinen aluekierros.

Marraskuun alussa 2022 Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja MTK järjestivät yhteistyössä Maatalousyrittäjien hyvinvointipäivän Mikkelissä Saimaa Stadiumilla. Päivään osallistui noin 100 henkeä.

Mikkelin toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulu- ja yliopistotoimintojen kehittäminen yhteistyössä yrittäjien ja sidosryhmien kanssa
Mikkelissä eri kouluasteet ovat strategisesti ja pitkäjänteisesti ylläpitäneet ja kehittäneet elinvoimayhteistyötään alueen ja paikallisen elinkeinoelämän ja eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä elinvoimaa tukevat strategiat, ekosysteemisyys, asiakaslähtöisyys ja erityisesti ajankohtaiset toimijatarpeet ovat suunnanneet eri kouluasteiden oppilaitosten toimintaa, resurssointia ja rahoitusta. Koulutus-, TKI-toiminta ja palvelutoiminta ovat muodostaneet yhteistoiminnan perustan. Parhaimmillaan elinvoimayhteistyön vaikuttavuus on näkynyt moninaisesti uuden osaavan työvoiman ja yrittäjien tuottamisessa, osaamistason laaja-alaisina vaikutuksina eri sektoreilla, TKI-toiminnan aktivoinnissa ja vaikuttavuudessa sekä palvelutoiminnassa erilaisina osaamista ja verkostoitumista lisäävinä tapahtumina. 

Elinvoiman tulevaisuuden rakentamisessa sisältöteemoina korostuvat digitaalisuuden mahdollisuudet, kestävä kehitys, vihreät innovaatiot ja ratkaisut, yhteistyö TKI- ja kokeilukulttuurin kehittämisessä, uudet oppija-/toimijalähtöiset räätälöidyt koulutuksen, TKI-toiminnan, yrittäjyyden ja palveluiden polut sekä kansainvälisyyden mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Eteläsavolaiset toimijat (Ammattiopisto Samiedu, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Etelä-Savon kauppakamari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ja Savonlinnan kesäyliopistot) ovat yhdessä laatineet Etelä-Savon oppilaitos – yritysyhteistyön oppaan (liitteenä). Oppaassa esitellään laajasti eri yhteistyömahdollisuuksia yritysten ja oppilaitosten välillä sekä jo käytössä olevia toimintoja ja toimenpiteitä kuten esimerkiksi opiskelijayhteistyön vaihtoehdot, oppilaitosten asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuudet.

Esedu tekee tällä hetkellä kehittämishankkeissa yhteistyötä yli 150 eri organisaation kanssa. Ammattikorkeakoulun kanssa on yhteistyössä kehitetty väyläopintoja opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa suoraan ammatillisen toisen asteen tutkinnon jälkeen opintojaan. Yliopistokeskuksen kanssa on useampia kehittämishakkeita ja kaikki alueen koulutustoimijat kehittävät yhdessä Savostamo.fi -koulutusalustaa.

Yritykset ja yhteisöt kehittävät Esedun koulutustarjontaa aktiivisesti työelämäfoorumeiden kautta. Valtakunnallisella tasolla työelämätoimikunnat suuntaavat koko ammatillisen koulutuksen kenttää tutkintojen kehittämisen sekä koulutustuotannon tarkastusten kautta. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xentre Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö on kaksi vuotta sitten perustettu yksikkö, jonka päätehtävänä on yrittäjyyden ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen. Xentre kokoaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yrityksille suunnatut palvelut ja tuottaa niitä yritysten tarpeisiin. Yritysten kanssa tehtävän vuoropuhelun tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys yhteistyön tarpeista, tavoitteista ja mahdollisuuksista.

Yliopistotoimintaa kehitetään Mikkelin yliopistokeskuksen puitteissa kolmen yliopiston (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja LUT-yliopisto) ja Mikkelin kaupungin yhteistyönä. Mukana on kehittämiskohteista riippuen myös muita yhteistyökumppaneita. Pohjana kehittämiselle on yliopistokeskuksen strategia vuodelta 2020 ja vuonna 2021 tehty kehittämisselvitys. Erityinen painopiste on oppimisessa. Kouluille ja lukiolle suunnattua tiedekasvatuksen Tiedepolku -konseptia laajennetaan vaiheittain kaikkiin Mikkelin kouluihin. Yliopistokoulutuksen osalta huomionarvoisimpana uutena avauksena on LUT-yliopiston vesitekniikan DI-ohjelman käynnistyminen syksyllä 2023. Lisäksi Helsingin yliopisto ja LUT-yliopisto valmistelevat pienempiä koulutuskokonaisuuksia ruoka- ja vesi-teemoihin liittyen. Yliopistokoulutuksen kehittämisessä on Mikkelissä kehittämistarpeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen tekeminen on monin paikoin erittäin korkealaatuista ja valtakunnallisesti erikoistunutta pohjautuen samaan aikaan myös Mikkelin ja Etelä-Savon kehittämiskärkiin. Yritysyhteistyötä kukin yliopisto tekee omien osaamisalueidensa pohjalta. Yliopistokeskuksella kehitetään myös kolmen yliopiston yhteisiä toimintamalleja.