Kaupunginvaltuusto, kokous 22.1.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki

MliDno-2017-2366

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Soile Kuitunen esitti 13.11.2017 SDP:n valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikko asiasta seuraavaa:

"Väestön ikääntyessä, työelämän muutosten kiihtyessä ja tuottavuuspaineiden kasvaessa työkykyjohtamisesta on tullut keskeinen menestystekijä organisaatioille. Työkykyjohtamiseen kuuluu työn ja työympäristön kehittäminen mutta myös työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Työkykyjohtamisessa hyödynnetään muun muassa varhaisen välittämisen malleja, puheeksi ottamista, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurantaa sekä monia eri toimia työhön paluun tukemisessa.

Tarjolla on iso määrä erilaisia käytännön toimia ja mahdollisuuksia työntekijöiden tukemiseen. Nämä voivat liittyä varhaisvaiheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia tukemalla, varsinaiseen työ- ja toimintakyyn vahvistamiseen tähtäävään kuntoutukseen, työkykykoordinaattorin antamaan tukeen sekä työn ja työtehtävien muokkaamiseen olemassa olevaa työkykyä vastaaviksi. Työkykyyn ja organisaation toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat hyvä johtaminen ja työntekijöiden kokema työnimu – myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä.

Työkykyjohtaminen edellyttää aina aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Työeläkeyhtiöt ovat kumppaneina työkykyjohtamisen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Työkyvyttömyys tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Se maksaa yli neljä miljardia euroa vuosittain, kun huomioidaan sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes 19 000 ihmistä ja työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170 000 ihmistä. Kelan tuoreen selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 25-vuotiaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti 2010-luvun aikana.

Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin sairaus tai vamma, ja heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma haittaa heidän työllistymistään tai työssä jatkamistaan. Käytännössä osatyökykyisiä on paljon kuvattua enemmän, sillä esimerkiksi merkittävästi lisääntyneet mielenterveyden ongelmat voivat alentaa työkykyä tilapäisesti tai pysyvästi.

On todettu, että osatyökykyisten työssä jatkamisen isoimmat haasteet eivät liity osatyökykyisyyteen sinänsä, vaan siihen, että osatyökykyisiä kohtaan on paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Osatyökykyisten työssä jatkamisen ratkaisut, etuudet ja mahdollisuudet tunnetaan myös huonosti.

Mikkelin kaupungin työntekijöiden laskennallisten sairauspoissaolojen määrä työntekijää kohden kasvoi 2015-2016. Vuonna 2015 laskennallisia sairauslomapäiviä oli 15,8, vuonna 2016 17,1 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaoloista aiheutui kaupungille kustannuksia reilut 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tuki- ja liikuntaelin sairauksien jälkeen toiseksi merkittävin sairauspoissaolojen selittäjä ovat mielenterveysongelmat.

Mikkelin kaupungin maksamat, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat varhemaksut kasvoivat 400 000 eurolla 2015-2016, noin 1,2 miljoonasta eurosta vajaaseen 1,6 miljoonaan euroon.

Työterveyshuollon kustannukset nousivat yhdeksällä prosentilla vuodesta 2015. Työterveyshuollon menot olivat reilut 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Erityisesti kasvoivat luokan kaksi, eli sairauksien hoidosta aiheutuvat menot. Näissä menoissa kasvua oli lähes viidennes, kun ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset kasvoivat alle viisi prosenttia.

Ammatillista kuntoutusta käytetään työkyvyn palauttamiseen ja vahvistamiseen Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa harvoin. Vuonna 2016 ammatillista kuntoutusta sai 46 henkilöä, mikä tarkoitti 1,4 prosenttia kaupungin koko henkilöstöstä. Kuntoutus sisälsi työkokeilua, kuntoutusselvityksiä, koulutusta ja oppisopimuksia. Kuntoutushakemusten määrä kuitenkin kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2015 hakemuksia tehtiin 20, vuonna 2016 29 kappaletta. 

SDP:n valtuustoryhmä ja muut aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista kehitetään työkykyjohtamisen mallikaupunki. Tähän pääsemiseksi ehdotamme, että kaupunki ryhtyy mm. seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Mikkelin kaupungin tulee ennalta vaikuttaa sairauspoissaoloihin mm. tarjoamalla työntekijöilleen sisäilmaltaan terveelliset tilat
     
  • Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön systemaattisen työkykyjohtamisen mallin, joka sisältää varhaisen, tehostetun ja laaja-alaisen tuen sekä näihin liittyvät vaikuttaviksi todennetut toimintatavat ja -käytännöt
     
  • Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön työkykykoordinaattori/case manager-toiminnan, jossa työkykyyn ja osatyökykyisten palvelujärjestelmään sekä mahdollisuuksiin perehtyneet asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen sekä vaikuttavat näin ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen määrän pienentämiseen
     
  • Mikkelin kaupunki alkaa painottaa työterveyshuollon kanssa laadittavassa toimintasuunnitelmassa ennaltaehkäisevää, työkyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa ja edellyttää työterveyshuollolta tähän myös uusia, vaikuttavia toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen sairauden hoidon sijaan
     
  • Mikkelin kaupunki alkaa hyödyntää nykyistä aktiivisemmin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja palveluita, joita on saatavissa erityisesti Kevan ja joiltain osin Kelan kautta.
     
  • Mittareina onnistumisesta tulee olla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten laskeminen, työterveyshuollon ja sen kustannusten painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kaupungin toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Mikkelissä 13.11.2017

Soile Kuitunen /sd.
Satu Taavitsainen, Raine Lehkonen, Jatta Juhola,
Jenni Tissari, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen,
Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Paavo Barck,
Markku Aholainen, Jarno Strengell, Tapani Korhonen,
Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Kerttu Hakala,
Mikko Siitonen, Nina Jussi-Pekka, Heli Kauppinen,
Satu Soivanen, Liisa Ahonen, Outi Kauria"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen valmisteltavaksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuun 2018 loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Heli Huopainen, henkilöstöjohtaja, heli.huopainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin henkilöstöohjelman v. 2016 - 2019 yhtenä painopisteenä on hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoinnin edistämisen olennaisena osana on vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn ennakoivasti siten, että työntekijät voivat työskennellä hyvinvoivina ja työkykyisinä työurien jatkuessa mahdollisimman pitkään. Henkilöstöohjelmaan sisältyy myös v. 2018 aloitettava johtamisen, esimiestyön ja toimintakulttuurin kehittämisen projekti. Työhyvinvoinnin edistämisessä tärkeää on erinomainen johtaminen ja esimiestyö sekä koko työyhteisön osallistuminen yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Osallistuminen oman työn ja palveluprosessien kehittämiseen mahdollistuu palvelukehitysprojektin kautta. Palveluiden kehittymisen ja muuttumisen myötä on varmistettava henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostaminen.

Mikkelin kaupungin organisaation työkykyjohtamisessa huomioidaan valtuustoaloitteessa esitetyt toimenpiteet seuraavasti:

  • Asumisen ja toimintaympäristön sekä työsuojelun yhteistyötä tiivistetään siten, että työtilojen sisäilmassa havaitut ongelmat ja korjaavat toimenpiteet käsitellään säännöllisesti yhteistyöneuvottelukunnassa. Lisäksi sisäilmatyöryhmien havainnot ja sovitut toimenpiteet käsitellään säännöllisesti kaupungin johtoryhmässä. Tätä kautta varmistetaan, että työntekijöille mahdollisestetaan terveelliset ja turvalliset työtilat.
     
  • Mikkelin kaupunki on ottanut v. 2016 käyttöön työkykyjohtamisen mallin, joka sisältää varhaisen, tehostetun ja laaja-alaisen tuen sekä näihin liittyvät vaikuttaviksi todennetut toimintatavat ja -käytännöt. Toimintaa on tehostettu v. 2017 ja työtä jatketaan edelleen suunnitellusti.
     
  • Mikkelin kaupunki on resursoinut työkyvyn koordinointiin omin toimenpitein sekä tehostanut yhteistyötä eläkevakuutusyhtiön, työterveyshuollon ja tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Painopisteena on ennakoiva työkykyjohtaminen sekä työssä jatkamisen mahdollistaminen. Jatkossa tulee resussointia kehittää edelleen siten, että varmistetaan riittävä taloudellinen sitoutuminen sekä henkilöstöresursointi työkykyä ylläpitäviin ja edistäviin toimiin.
     
  • Mikkelin kaupunki painottaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ennaltaehkäisevään, työkyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen sairauden hoidon sijaan.
     
  • Mikkelin kaupungissa tulee tehostaa nykyistä enemmän ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja palveluita. Työ tältä osin on aloitettu syksyllä 2017 ja toimenpidesuunnitelma v. 2018 on tehty..
     
  • Mittareina ovat edellen sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset, työterveyshuollon painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kaupungin toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Henkilöstöohjelmassa v. 2016 - 2019 määritettyjä työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen toimenpiteitä tehostetaan edelleen siten, että yhteisenä tavoitteena on luoda Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki. Tähän pääseminen edellyttää koko kaupunkiorganisaation sitoutumista työkykyjohtamisen osalta sovittuihin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja mittarien seurantaan. Myös taloudelliset resurssit työkykyä edistäviin toimenpiteisiin on varmistettava. V. 2018 aloitettava johtamisen, esimiestyön ja toimintakulttuurin edistämisen projekti linkitetään olennaisena osana työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen kokonaisuuteen. Palvelukehitysprojektin kautta mahdollisestetaan henkilöstön osallistuminen oman työn ja palveluprosessien kehittämiseen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen selvityksen SDP:n valuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki, sekä toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen selvityksen SDP:n valuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki, sekä toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.
 


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.