Kaupunginvaltuusto, kokous 18.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 24 Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman hyväksyminen

MliDno-2024-699

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Eija Yli-Halkola, liikennesuunnittelija, eija.yli-halkola@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kuntien alueelle on laadittu seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä linjaava poikkihallinnollinen ohjelma. Suunnittelualue käsittää kuntien keskustaajamien lisäksi Mikkelin alakeskukset (Anttola, Haukivuori, Otava, Ristiina ja Suomenniemi). Työ toteutettiin vuorovaikutteisesti viranhaltijoiden, asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman taustalla on aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä. Aiesopimuskauden 2022–2025 yhtenä toimenpidekokonaisuutena on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Toimenpiteenä vuodelle 2023 on aiesopimuksessa esitetty seudullisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman laatiminen. Aiesopimus on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa 22.2.2022.

Mikkelin kaupunki laati vuonna 2017 kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman ”Kävelystä ja pyöräilystä potkua, suunnitelma kilpailukyvyn lisäämiseksi Mikkelin keskustassa pyöräilyn ja kävelyn avulla”.  Aiemman Mikkelin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toivottua hitaampi edistyminen ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden pysyminen paikallaan ovat nostaneet esiin tarpeen päivittää kävelyn pyöräliikenteen kehittämisohjelma. Lisäksi tieliikennelaki 729/2018 toi 1.6.2020 voimaan tullessaan myös Väyläviraston uudet jalankulun ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeet toivat pyöräliikenteeseen paljon muutoksia mm. uudet pyöräliikenteen väylätyypit.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta ja kohentaa kansanterveyttä. Kävely ja pyöräily ovat meluttomia ja saasteettomia liikkumistapoja, ja niihin perustuvat yhdyskunnat koetaan myös sosiaalisesti turvallisiksi, viihtyisiksi ja tasa-arvoisiksi. Lihasvoimin tapahtuva liikkuminen tukee keskustojen elävöitymistä ja lähipalveluiden käyttöä – hyödyt ovat moninaiset ja laaja-alaiset. Mikkelissä 10 % väestöstä asuu 15 min kävelymatkan ja 49 % 15 min pyöräilyetäisyyden päässä kaupungin keskustasta, mikä antaa erinomaisen mahdollisuuden kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymiselle arjen matkoilla.

Terveys- ja ilmastotavoitteita tukevan ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa vuodenajat huomioiden kävelyn ja pyöräliikenteen houkuttelevuutta ja turvallisuutta parantamalla kulkutapojen käytön edellytyksiä. Työssä korostuvat arkiliikkumisen tarpeet. Kausiasutukseen ja matkailuun liittyen käsitellään virkistyksen ja vapaa-ajan erityiskysymyksiä. Infran ja olosuhteiden parantamisen lisäksi työssä määritettiin poikkihallinnollisesti toteutetun ja jatkuvan edistämistyön kulmakivet, joilla on kiinteä yhteys hyvinvointityöhön ja elinkeinopalveluihin.

Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman laadinnassa hyödynnettiin asukkaiden ja alueella liikkuvien näkemyksiä. Asukaskyselyyn vastasi seudulta 695 henkilöä tavoittaen etenkin 25–64-vuotiaita. Kysely tuotti lähes 1 900 karttamerkintää liikenneympäristön koetusta nykytilasta ja kehittämistarpeista. Vastaajat ilmoittavat pyöräilevänsä ja kävelevänsä nykyisin pääasiassa vapaa-ajalla ulkoilu- ja hyvinvointisyistä. Nykyisten kävely- ja pyöräreittien laadun ja hoidon parantaminen ja uusien reittien toteuttaminen koetaan tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Pyöräilyn turvattomuus nousee erityisenä huolen aiheena esiin.

Edistämisohjelman painopisteiksi valittiin asennemuutoksen tukeminen, kävelyn ja pyöräilyn ympärivuotisuus, turvalliset, esteettömät ja loogiset reitit eri käyttäjäryhmät huomioiden ja kestävän matkailun edistäminen. Tavoitealueita tukevana ylätason tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi ja liikkuminen. Ohjelmaan kirjattiin 21 toimenpidekokonaisuutta, joista kukin muodostuu kokonaisuutta jäsentävistä alatoimenpiteistä. Toimenpidekokonaisuuksista viisi on määritetty ns. ensivaiheen kärkitoimenpiteiksi, joiden valmistelu ja toteutus aloitetaan vuosina 2024–2026.

Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät ja Mikkelin kävelyn ja pyöräilyn edistämisryhmä toteuttavat kuntatasolla toimia edistämistyön vuosikellon mukaisesti. Edistämisohjelman toteutusta ohjaa seudun liikennejärjestelmätyöryhmä, joka koordinoi ja seuraa seudullista kestävän liikkumisen edistämistyötä.

Liikenne- ja viestintäministeriön avustusten hakuohjeessa todetaan, että avustusta voidaan myöntää niille hakijoille, jotka ovat osoittaneet sitoutumisensa jalakulun ja pyöräliikenteen edistämiseen. Osoitukseksi sopii poliitisella tasolla esim. kunnanhallituksessa hyväksytty jalankulun ja/tai pyöräliikenteen edistämisen strategia, ohjelma tai vastaava suunnitelma.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että liikennesuunnittelija Eija Yli-Halkola ja kaupungininsinööri Pekka Kammonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Valmistelija

Eija Yli-Halkola, liikennesuunnittelija, eija.yli-halkola@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunkikehitysjohtaja, liikennesuunnittelija, hyvinvointikoordinaattori

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.