Kaupunginvaltuusto, kokous 18.2.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Valtuustoaloite Mikkelin tulevaisuuden linjauksista liittyen turvetuotantoon

MliDno-2018-1158

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Liisa Pulliainen esitti 21.5.2018 Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikko asiasta seuraavaa:

"PERUSTELUJA JA POHJATIETOA

Mikkelin kaupungin visiota ”Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin” avataan tarkemmin mm. lauseella: ”Kestävästi kehittyvä Mikkeli elää luonnostaan – elinvoiman lähteitä ovat metsä, ruoka, vesi, matkailu ja vapaa-aika”. Yhtenä arvona on kestävä kehitys, eli Mikkelissä otetaan vastuuta ihmisistä, taloudesta, luonnosta, ympäristöstä sekä tulevaisuudesta.

Laajat tahot osallistuivat strategiatyön tekemiseen. On hienoa, että luontoarvot nousivat tärkeäksi meille kaikille. Tilastokeskuksen 2016 mukaan Mikkelissä oli Kuopion jälkeen toiseksi eniten vapaa-ajanasuntoja. Vakituisten asukkaiden lisäksi muutkin ovat siis huomanneet jo pitkän aikaa Etelä-Savon luontoarvot, Saimaan, Kyyveden, Puulan sekä pienempien järvien vesien merkityksen, laadukkaan asumisympäristön, kauneuden, monipuolisen virkistyskäytön ja kalaston. Siksi vesien laadun vaaliminen on ennen kaikkea paikallisviranomaisten ja rantojen omistajien velvollisuus ja vastuulla.

Järviemme vedenlaadun heikkeneminen ja turvetuotanto ovat kuitenkin puhututtaneet viime vuosina paljon. Pintaveden laatu on osissa Kyyvettä laskenut tyydyttävälle tasolle. Tavoitteena olisi kuitenkin saavuttaa EU:n vesipuitedirektiivin mukainen hyvä tai erinomainen laatutaso. Turpeen käyttö energiapolttoaineena aiheuttaa valitettavasti sekä ilmaston että vesistöjen pilaantumista. Haukivuorella, Mikkelin pohjoisimmassa pitäjässä, Vapon nykyinen turvetuotanto ja uuden ympäristöluvan saaminen (Emostensuo) on saanut vakituiset sekä vapaa-ajanasukkaat todella huolestumaan Kyyveden pintaveden laadusta nyt ja tulevaisuudessa. Haukivuorella järvien ja lampien vesien pilaantumisesta osittain turvetuotannon takia on valitettavasti useita esimerkkejä (Kangasjärvi, Suovu osana Kyyvettä, Höytiönlampi ja siihen liittyvä joki). Kovalansuo, Pyöreäsuo ja Lintusuo laskevat purkuvetensä Kyyveden eteläosaan Koiraselälle ja Ylä- ja Alasitroon. Pieksämäen Montolassa sijaitseva turvetuotantoalue Kalkkiköyhä on kunnostettu ja todennäköisesti aloittaa toiminnan tänä kesänä. Sieltä purkuvedet lasketaan Mauru- ja Nykälänjokea pitkin Kyyveden pohjoisosaan.

Vapo Oy on saanut Itä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan Emostensuolle ja valitusaika Vaasan hallinto-oikeuteen päättyi 3.4.18. Jos lukuisilla alueen yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden tekemillä valituksilla ei saada päätöstä kumottua, turvetuotantoalueen jätevedet johdetaan Heinolan- ja Lonkarinjokea myöten Kyyveteen, aivan Haukivuoren asemankylän ja Kirkonkylän välisille upeille hiekkarannoille ja asutulle alueelle. Haukivuoren kirkonkylä kuuluu valtioneuvoston 5.1 1995 tekemän päätöksen nojalla valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakohtiin ja maisemahoidon kehittämiskohteisiin. Suurin osa kirkonkylästä ja koko Lonkarinjoki, alitettuaan kantatie 72 aina jokilahteen asti, on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Turvetuotantoalueen jätevesien purku tälle alueelle ei ole suotavaa.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on vuosien ajan toiminut tavoitteellisesti ympäristön hyväksi ja antanut kestävään kehitykseen perustuvia vastuullisia lausuntoja. Esimerkkinä vuonna 2016 lautakunta ei antanut puoltavaa lausuntoa koskien Emostensuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa.                                                                                                                                                                                                       

Eikö rantojen arvon aleneminen, niiden rakennusedellytyksien ja vesien pintaveden laadun heikkeneminen huolestuta? Onko asia ajankohtainen ja vastuunotto ongelmista vasta sitten, kun laskuoja on oman mökkirannan läheisyydessä tai vesi on uintikelvotonta?

Onko Vapon suorittama omavalvonta turvetuotantoalueilla ollut riittävää? Onko Ely ylimpänä valvovana organisaationa hoitanut tehtävänsä ja olisiko sillä vielä roolia valvonnalle turvetuotantoalueille, ennen kuin sen rooli loppuu mahdollisen Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustamisen jälkeen v. 2020. Eikä Luovan toimintaan sisälly valvontatoimia. Miten ennakoimme ja varmistamme sen jälkeen valvonnan ja mikä on oman kaupungin ympäristökeskuksen valvonnan rooli ja resurssit.

Olisiko Mikkelin kaupungin arvojen mukaista, että otetaan vastuuta luonnosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta niin, että turvetuotantoalueita ei enää kaavoitettaisi lisää?

ALOITE

Mikkelin kaupunki ei puolla jatkossa turvelupapäätöksiä ilman, että se ottaa huomioon ympäristökeskuksen, aluejohtokuntien, yksityisten rannanomistajien, osakaskuntien sekä tulevien kalatalousalueiden lausunnot ja näkemykset.

Mikkelin kaupunki velvoittaa ELY-keskusta ottamaan konkreettista vastuuta turvetuotantoalueiden päästöjen valvonnasta ja tekemään säännöllistä valvontaa alueilla sekä ohjaamaan riittävästi resursseja tähän toimintaan ennen Luovan toiminnan alkua, sekä valmistautuu siirtämään tämän velvoitteen ja vastuun Maakuntaliiton ja Kaupungin ympäristövalvontatoimien vastuulle.

Mikkelin kaupunki aloittaa selvityksen kuinka turve korvataan muilla energiavaihtoehdoilla. Selvitys tehdään yhteistyössä muiden lähikuntien, kaupunkien, ESE Oy:n, Suur-Savon Sähkö Oy:n, alueen oppilaitosten (XAMK, LUT, ESEDU) ja mahdollisesti muiden kotimaisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Viite: Mikkelin kaupungin lausunto syksyllä 2017 Maakuntaliitolle: ”Energiatuotannon tulisi edistää riittävällä siirtymäajalla vesistöjen kuormittamista turpeesta puhtaampaan energiaan”!

Mikkelissä 21.5.2018

Liisa Pulliainen
Seija Kuikka, Risto Rouhiainen, Markku Kakriainen,
Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen,
Harri Kivinen, Taina Harmoinen, Jaakko Väänänen,
Marja Kauppi, Satu Taavitsainen, Markku Aholainen,
Noora Ruuth, Liisa Ahonen, Jukka Pöyry,
Veli Liikanen, Jukka Saikkonen, Mikko Siitonen,
Nina Jussi-Pekka, Heli Kauppinen, Juuso Lahikainen,
Jarno Strengell, Jatta Juhola, Hannu Tullinen,
Tapani Korhonen, Marita Hokkanen, Ulla Leskinen,
Jenni Tissari, Soile Kuitunen, Olli Miettinen,
Pertti Ruotsalainen, Raimo Heinänen, Jussi Marttinen,
Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään syyskuun 2018 loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunki/Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue on pyytänyt lausunnot koskien Valtuustoaloiteesta Mikkelin tulevaisuuden linjauksista liittyen turvetuotantoon seuraavilta tahoilta:

  • Haukivuoren aluejohtokunta
  • Mikkelin pitäjän aluejohtokunta
  • Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
  • Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
  • ESE Oy

Saadut lausunnot tiivistetysti:

Anttolan aluejohtokunta puoltaa valtuustoaloitetta.

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta puoltaa valtuustoaloitetta.

Haukivuoren aluejohtokunnan lausunto ja aluejohtokunnan pyytämät Kyyveden kalastusalueen hallituksen ja Pelastetaan Savon Veet ry:n lausunnot ovat liitteenä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein lausunto valtuustoaloitteeseen ”Valtuustoaloite Mikkelin tulevaisuuden linjauksista liittyen turvetuotantoon.”

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei toteuttaa toiminnassaan Mikkelin kaupunkistrategiaa ja sen osaksi laadittua elinvoimaohjelmaa. Kaupunkistrategiaan on kirjattu vesistöjen laadun parantaminen, matkailun edistäminen sekä lähiluontoympäristön hyödyntäminen. Lisäksi elinvoimaohjelmaan on kirjattu matkailun ja vapaa-ajan asumisen pitkäjänteinen kehittäminen, Saimaa-brändin hyödyntäminen sekä Mikkelin vetovoiman ja tunnettuuden lisääminen. Nämä painotukset kaupunkistrategiassa saattavat turvetuotannon ja uusien turvetuotantoalueiden avaamisen kriittisen tarkastelun alaiseksi.

Kuitenkin Mikkelin kaupungin omistaman ja Mikkelin kaukolämmöntuotannosta vastaavan Etelä-Savon Energian energiantuotanto on edelleen riippuvainen turpeen käytöstä. Turve on edelleen vaikeasti korvattava huoltovarmuuspolttoaine ja sen saatavuus Etelä-Savon Energian vähimmäistarpeen tyydyttämiseksi tulee riittävällä tavalla turvata. Etelä-Savon Energia on monien vuosien ajan systemaattisesti vähentänyt turpeen käyttöä sekä tehnyt linjauksen turpeen käytöstä luopumiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää laajoja selvityksiä sekä mittaviakin investointeja, mutta samalla mahdollistaa uusien korkean teknologian innovaatioiden ja työpaikkojen syntymisen alueelle. Turpeen käytöstä luovuttaessa on kuitenkin syytä huomioida vaikutukset turvetuotantoon liittyvälle yritystoiminnalle ja turvata yrittäjille riittävät siirtymäajat. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei toimii aktiivisesti turpeen käytön vähentämisen vaatimien uusien ratkaisujen hakemisessa ja niiden käyttöönoton edistäjänä.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto on liitteenä.

ESE Oy:n lausunto on liitteenä.

Etelä-Savon maakuntakaavassa on tarkasteltu luonnonvarojen käyttöä yhdessä luontoarvojen turvaamisen kanssa. Ottotoiminnoista turvetuotantoa on käsitelty sekä vuoden 2010 maakuntakaavassa että 2. vaihemaakuntakaavassa. Vuonna 2010 maakuntakaavaan osoitettiin turvetuotantoaluevarauksina kaavan laadinnan aikaan tuotannossa olleet tai ympäristöluvan jo saaneet suot. Näiden osalta tehtiin 2. vaihemaakuntakaavassa päivityksiä uusien luvan saaneiden soiden lisäyksellä sekä käytöstä poistuneiden turvesuomerkintöjen kumoamisella.
Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa 2016 tehtiin perusteellinen tarkastelu turvetuotannon toimintaedellytyksistä, vesistövaikutuksista ja tuotannon yhteen sovittamisesta muun maankäytön kanssa. Tarkastelun pohjalta 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettiin 10 suota alueen erityisominaisuutta kuvaavalla turvetuotantoon soveltuva alue (tu) -merkinnällä. Näiden soiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 470 ha. Mikkelin Emostensuo, Aveasuo-Itäsuo ja Kivikankaanalussuo sekä Pieksämäen Eskonojansuo merkittiin lisäksi kaavaan turvetuotannon reservialueena (tu1). Merkinnällä osoitetaan nykyisen turvetuotannon korvaavia turpeenottoon soveltuvia alueita, joilla tuotannon alkaminen on sidottu veden laadun turvaamiseen ja turvetuotannon vesistövaikutuksiin valuma-alueella. Lisäksi maakuntakaavaa täydennettiin koko maakuntaa koskevalla suunnittelumääräyksellä, jolla ohjataan yleisesti turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys:
Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien hoidon toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Kokonaistuotanto ja alueiden jälkikäyttö on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi
.

Turvetuotannon aluetaloudellista merkitystä on selvitetty Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisussa 211/2018 (Storhammar & Tohmo). Julkaisun mukaan turpeen tuotannon työllisyysvaikutus Etelä-Savossa on noin 57 htv, joka on noin 5 % matkailun ja mökkeilyn työllisyysvaikutuksesta. Mikäli turpeen käytöstä energialähteenä luovuttaisiin, taloudelliselta kannalta merkittävin vaikutus olisi kuitenkin investointitarpeet tuontantolaitosten uudistamiseen sekä logistiikkaketjun uudistamiseen. Lyhyellä aikavälillä muutoksella olisi myös vaikutusta huoltovarmuuteen. Turpeen käyttö polttoaineena on vähentynyt koko maassa ja pidemmällä aikavälillä siitä luovuttaneen kokonaan. Sen sijaan turpeen käyttöä muiden tuotteiden valmistukseen on jo alettu laajentaa.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen selvitys valtuustoaloitteeseen:

"Mikkelin kaupungin lausunnot turvetuotantoalueiden lupaprosessissa perustuvat eri viranomaisten ja sidosryhmien sekä muiden asianosaisten lausuntojen ja kannanottojen perusteella  tehtävään tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan.

Vuosittaisissa tapaamisissa kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa kaupunki voi nostaa esille asioita joihin se toivoo kiinnitettävän huomiota, esim. turvetuontantoalueiden valvonta.

Mikkelin kaupungin ilmasto- ja energiastrategia päivitetään vuosina 2019 - 2020. Ilmastostrategiassa tehdään linjaukset kaupungin lähtitulevaisuuden energiantuotantoratkaisuihin, energiansäästötavoitteisiin ja muihin vähähiiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin.

ESE Oy on linjannut, että se luopuu turpeen käytöstä vuoteen 2035 mennessä, ja ESE Oy:llä on menossa kaksi selvitystyötä turpeen käytöstä luopumisesta. Tällä hetkellä turve on edelleen erittäin tärkeä huoltovarmuuspolttoaine. ESE Oy on ilmoittanut, että se käyttää tällä hetkellä noin 30 % Etelä-Savon alueella tuotetusta turpeesta.

Mikkelin kaupunki tulee edellyttämään lausunnoissaan, että turvetuotannossa noudatetaan ympäristövastuuta sekä kulloisiakin lupaehtoja ja tuotantoalueilla käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ympäristöhaittojen minimoimiseksi."

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yllä olevan asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen selvityksen vastineena Mikkelin tulevaisuuden linjauksista liittyen turvetuotantoon koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Keskustelun aikana Jaana Strandman esitti, että esittelijän päätösehdotus hyväksytään muuten, mutta siihen lisätään seuraava lause: Kaupunki ei tule puoltamaan uusien turpeenottolupien myöntämistä polttoturpeen tuotantoon alueellaan. Vesa Himanen kannatti Jaana Strandmanin esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Jaana Strandmanin vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Paavo Puhakka, Keijo Siitari, Jaakko Väänänen) ja 9 ei ääntä (Veli Liikanen, Jaana Strandman, Vesa Himanen, Markku Himanen, Marja Kauppi, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Mali Soininen ).
Puheenjohtaja totesi, että Jaana Strandmanin esitys hyväksyttiin.

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan selvityksen Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi esityksen seuraavaan muotoon:

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen ja selvityksen Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen ja selvityksen Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.