Kaupunginvaltuusto, kokous 13.4.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 18 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa (Kaukola) Graniittitalo

MliDno-2025-3121

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 4. päivänä joulukuuta 2025 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Asemakaavan muutosehdotus koskee 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1 tonttia 211.

Kuvaus

Kaava-alue käsittää Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukolan) korttelin osan 1 tontin 211, Ristimäenkatu 5.

Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustassa kaupunkikuvallisesti arvokkaalla paikalla Hallituskadun varrella. Kiinteistö rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Mikkelin hallitustori ympäristöineen).

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2021. Graniittitalon kiinteistö on osoitettu  keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Kerrosluvuksi on osoitettu ½II kerrosta ja rakennusoikeudeksi 2 290 k-m2.  Rakennus on suojeltu sr-1 merkinnällä.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistön kehittäminen asumiseen painottuvaksi. Asemakaavamerkintä C sallii keskusta-alueen kaupunkiympäristön tavoitteiden mukaan tontilla laajemman käyttötarkoituksen. Tavoitteena on, että vanhaan rakennukseen tuleva uusi rakentaminen sopeutuu kaupunkikuvallisesti maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Hankkeen käynnistäminen ja kaavaprosessi

Kaavamuutos on tullut vireille 10.9.2025 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 10.9. - 10.10.2025. Siitä saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide.

ELY-keskuksen ja Riihisaari - Savonlinnan museon viranomaislausunnoissa korostettiin Graniittitalon kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvojen huomioimista. Erityisesti lausunnoissa painotettiin rakennuksen korottamisen hallittua toteutusta arvokkaan julkisivun ja ympäristön kannalta. Lisäksi ELY-keskus edellytti vaikutusten arviointia valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY), havainnollistamista havainnekuvin sekä suojelumääräysten tarkentamista julkisivun ja arvokkaiden sisätilojen osalta.

Mielipiteet, lausunnot ja vastineet ovat luettavissa asemakaavan selostuksen liitteestä 5.

Kaavaratkaisun sisältö

Asemakaavan muutoksessa esitetään suojeltavaksi Ristimäenkadun ja Hallituskadun puoleiset graniittijulkisivut. Julkisivujen mittasuhteita ja aukotusta ei saa olennaisesti muuttaa. Rakennukseen tehtävässä uudisrakentamisessa tulee huolehtia rakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisestä sekä uuden rakentamisen sopeutumisesta vanhaan julkisivuun. Lisäksi sisätiloihin on annettu määräyksiä yksityiskohtaisemmasta suojelusta.

Asemakaavaehdotuksessa tontin rakennusoikeutta on kasvatettu ja rakennuksen kerrosluku (1/2 III u3/4) on muutettu räystäslinjaa muuttamatta. Viitesuunnitelmien mukainen uusi kattomuoto on mansardikatto, jossa rakennuksen päädyissä on myös taitteinen vesikatto. Kattomuodon muutoksella ja korotuksella pyritään kaupunkikuvallisesti tasapainoiseen ratkaisuun, joka mahdollistaa kahden lisäkerroksen sijoittamisen rakennukseen.

Sisäpihalle on esitetty rakennusala kaksikerroksiselle rakennukselle, johon voi sijoittaa autosuojia, varastoja sekä asuntoja. Tontin asemakaavamerkintä C sallii majoitus-, asuin-, palvelu-, liike- ja toimistorakentamisen. Asemakaavan tarkoituksena on turvata rakennuksen kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen säilyvyys sekä käyttö terveellisenä ja turvallisena rakennuksena.

Pysäköintinormi noudattaa kantakaupungin osayleiskaavassa 2040 määriteltyjä ohjeellisia pysäköintinormeja.

Kiinteistön rakennusoikeus lisääntyy 660 kerrosneliömetrillä, jolloin kokonaisrakennusoikeus on 2 950 k-m²

Suunnittelualueen pinta-ala on 1 670 m.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelia 1 tonttia 211, koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Ristimäenkatu 5, Graniittitalo), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Riihisaari – Savonlinnan museo, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Mikkeli-Seura ry, asukasyhdistykset, Etelä-Savon Energia Oy, Mikkelin yrittäjät ry, teleoperaattorit, Puolustusvoimat, Infra-aluepalvelut sekä rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelia 1 tonttia 211,​ koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Ristimäenkatu 5,​ Graniittitalo),​ asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-​Savon maakuntaliitto,​ Etelä-​Savon elinkeino-​,​ liikenne-​ ja ympäristökeskus,​ Riihisaari – Savonlinnan museo,​ Mikkelin Vesilaitos,​ Etelä-​Savon pelastuslaitos,​ Mikkelin seudun ympäristöpalvelut,​ Mikkeli-​Seura ry,​ asukasyhdistykset,​ Etelä-​Savon Energia Oy,​ Mikkelin yrittäjät ry,​ teleoperaattorit,​ Puolustusvoimat,​ Infra-​aluepalvelut sekä rakennusvalvonta-​ ja jätehuoltopalvelut -​yksiköiltä.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun, 24.3.2026 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Asemakaavan muutosehdotus koskee 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1, tonttia 211.

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 20.1.–20.2.2026. Ehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa: Etelä-Savon pelastuslaitos,Telia Finland Oyj ja Itä-Suomen elinvoimakeskus.

Lupa- ja valvontavirasto (LLV) totesi lausunnossaan, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla voimassa oleva asemakaava (2020). Julkisivumuutosten tulee olla perusteltuja ja maltillisia. LLV katsoo, että kaksi lisäkerrosta muuttaa rakennuksen mittasuhteita ja korottaa rakennusta liikaa. Rakennushistorian, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan osalta asemakaavan muutos on LVV:n mukaan AKL 54 §:n vastainen.

Mikkeli-Seura ry esitti suojelumääräyksen täsmentämistä sekä rakennuksen ominaispiirteiden huolellista huomiointia rakennussuunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa.

Kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä 7 ja 8.

Lausuntojen perusteella kaavakarttaan ja kaavaselostukseen ei ole tehty muutoksia. Kaavaehdotukseen tehdyt täydennykset ovat vähäisiä, eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1 ja tonttia 211 / Ristimäenkatu 5, Graniittitaloa koskevan asemakaavan muutoksen.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Heli Kauppinen esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun LVV:n lausunnon huomioimiseksi. Koska kukaan ei kannattanut Heli Kauppisen esitystä, se raukesi. 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.

Merkitään, että asemakaavapäällikkö Kalle Räinä selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1 ja tonttia 211 / Ristimäenkatu 5, Graniittitaloa koskevan asemakaavan muutoksen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Kerttu Hakala esitti valtuutettu Lotta Tuomisen kannattamana asian palauttamista valmisteluun LVV:n lausunnon huomioimiseksi.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kerttu Hakalan esitystä asian palauttamisesta valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 jaa ääntä ja 8 ei ääntä.
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Merkitään, että valtuutetut Kerttu Hakala, Jarmo Lautamäki, Katriina Janhunen ja Heli Kauppinen jättivät eriävän mielipiteen kohtaan asian palauttaminen valmisteluun.

Merkitään, että asemakaavapäällikkö Kalle Räinä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Lupa- ja valvontavirasto, Mikkeli-Seura ry, Riihisaari-Savonlinnan museo

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Sen lisäksi on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus alueidenkäyttölain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
  • maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä valtakunnallisella yhteisöllä, jos kyse on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.