Valmistelija
Janne Skott, vs. talousjohtaja, janne.skott@mikkeli.fi
Mari Komulainen, vs. taloussuunnittelupäällikkö, mari.komulainen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kuntalain edellytysten mukaan vuodesta 2018 lähtien Mikkelin kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä olisi tullut kattaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämä ei onnistunut, kun taseeseen jäin noin 21 miljoonaa alijäämää, ja näin ollen Mikkeli täytti kriisikuntakriteerit. Alijäämän kattamiseksi valmisteltu Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden (49 %) myynti toteutui kuitenkin alkuvuoden 2024 aikana. Vaikka kriisikuntakriteerit täyttyivät, on alijäämäongelma ratkaistu vuoden 2024 aikana. Mikkeli ei joutunut valtionvarainministerion asettamaan arviointimenettelyyn, eikä alijäämien kattamiseksi vaadittavia toimenpiteitä enää ole ollut tarpeen huomioida vuoden 2025 talousarviovalmistelussa. Talouden kokonaisvaltainen tasapainottaminen vaatii edelleen muitakin toimia, ja niitä toteutetaan talouden kokonaisvakauttamisohjelman myötä. Tällä tarkoitetaan joulukuussa 2023 päätetyn kolmen miljoonan euron sopeutuspaketin läpivientiä sekä elinvoiman kasvuohjelman toteuttamista. Kyseiset asiat ovat huomioituna talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Merkittävä vaikutus tulevien vuosien talouden tasapainottamisessa on myös energiaomaisuusjärjestelystä tuloutuneiden varojen käytöstä saatavilla hyödyillä. Varoja käytettiin vuoden 2024 aikana lainojen poismaksamiseen ja sijoitustoimintaan, jolloin tulevaisuudessa syntyy säästöjä korkokuluissa sekä rahoitustuottoja sijoitustoiminnan myötä.
Talousarvio vuodelle 2025 on 5,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämäinen tulosnäkymä on ollut nähtävissä jo edeltävien vuosien talousarvioissa. Näkymä kuntataloudessa on valtakunnallisesti samansuuntainen, ja liittyy useiden kaupunkien osalta sote-uudistuksen jälkeiseen valtionrahoituksen uusiin jakoperusteisiin. Suunnitelmakaudella vuoden 2025 jälkeen alkaa Mikkelin kaupungin taloudessa näkyä aikaisempina vuosita tehtyjen lukuisien eri toimenpiteiden vaikutukset, ja vuosittaisen tuloksen ennakoidaankin päätyvän nollatason tuntumaan suunnitelmanvuosina. Suunnitelmavuosia koskeva merkittävin mahdollisuus sekä myös uhka on valtionvarainministeriön käynnistämä rahoitusuudistus. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, sillä nykyinen järjestelmä on todettu toimimattomaksi. Mikkeli kärsi sote-uudistuksen jälkeen valtionosuuslaskennassa merkittävästi, kun rahoitusperiaatteisiin vaikutti suurilta osin vuosien 2021-2022 sote-kustannukset. Uudistuksen uskotaan kohentavan Mikkelin rahoituksellista asemaa jatkossa, kun järjestelmä muuttuu oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Mikäli uudistus ei onnistu korjaamaan nykyisen järjestelmän epäkohtia, on mahdollista että valtionosuudet jäävät pysyvästi nykyiselle heikolle tasolle. Mikkeli tekee aktiivisesti rahoitusuudistukseen liittyvää edunvalvontatyötä.
Mikkelin kaupungin talousarviokirjassa esitetään valtionosuusuudistuksen tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Valtiovarainministeriö kuitenkin tiedotti 22.10.2024 uudistuksen lykkääntymisestä yhdellä vuodella. Tämän tuoreen tiedon päivittäminen talousarviokirjaan ei ollut aikataulullisesti mahdollista ennen kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyä. Lykkääntymisuutisella ei kuitenkaan tule olemaan vaikutusta talousarviokirjassa esitettäviin valtionosuusennusteiiin, eli talousarviossa olevat luvut eivät tämän tiedon myötä tule muuttumaan.
Kaupunginhallitus vahvisti 17.6.2024 § 195 talousarvioraamin vuodelle 2025 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys ylittää kaupunginhallituksen hyväksymän raamin toimintakatteen (-142,7 miljoonaa euroa) vain 1200 eurolla.
Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2025–2028 on liitteenä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään erikseen.
Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.
Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2025–2028 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se
- hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2025-2028
- hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.
Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman 2025-2028 käsittelyn kaupunginjohtaja Janne Kinnusen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät vs. talousjohtaja Janne Skott ja henkilöstöjohtaja Petri Mattila.
Asiasta käydyn keskustelun aikana
- Kirsi Olkkonen esitti poistettavaksi sivulta 16 kohdasta Kaupungistuminen/Yleiskaava virke "Strategisessa yleiskaavassa määriteltäisiin esim. pysyvän asumisen edullisuusvyöhykkeet ja näin kunnan eri alueita voitaisiin kohdella tasavertaisesti."
Koska kukaan ei kannattanut Kirsi Olkkosen esitystä, se raukesi.
- Jarno Strengell esitti, että kohtaan 8.7, ettei koulunkäynninohjaajien palkkakustannuksista vähennetä 10 htv. Perustelu: Koulunkäynninohjaaja työskentelee opettajan työparina, tukien lapsen oppimista ja kasvatusta. Lasten erityisen tuen tarve on 2000- luvulla kasvanut Suomessa nelinkertaisesti ja Pisatutkimuksessa Suomi on tippunut noin 10 sijaa. Tällä hetkellä Mikkelissä peruskoulussa opiskelevilla lapsilla on yli 30 eri äidinkieltä. Vaikka lapsimäärän ennuste on laskeva, niin samaan aikaan koulunkäynninohjaajien- ja pienryhmien tarve on lisääntynyt. Hyvät oppilaiden opetus- ja tukipalvelut vähentävät nuorten syrjäytymistä, parantavat oppimistuloksia, auttavat nuorten jatko-opiskeluun ja työelämään siirtymistä sekä vähentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia eli parantavat kaupungin elinvoimaa ja työllisyyttä.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.
- Jarno Strengell esitti, että kohdasta 8.7 kasvatus- ja opetuslautakunta poistetaan seuraava lause ”Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Rouhialan koulu yhdistetään Päämajakouluun 1.8.2025 alkaen” eikä Rouhialankoulun toimintaa yhdistetä Päämajakouluun. Perustelu: Rouhialan koulu on terve alkuopetuksen rakennus, jossa opiskelee 1-2 luokalla noin 70 opiskelijaa rauhallisella omakotialueella luonnon keskellä. Koulun puolesta kerätty kansalaisadressi keräsi lähes tuhat nimeä. Rouhialan koulun oppilaiden siirtäminen Päämajakouluun lisää pienten lasten koulumatkaa ja kuljetuskustannuksia. Rouhialankoulu on oppilaskohtaisen kustannuksen perusteella kaupungin halvimpia kouluja. Lisäksi Päämajakoululla on todettu sisäilmaongelmia ja lisääntyviä oireiluja. Yli puolessa koulun kotiluokista on ollut ilmanpuhdistimet työskentelyn mahdollistamiseksi. Syksyn 2024 rankkasade kasteli tiloja ja kiinteistössä on useita remontoitavia kohteita. Päämajakoulu on rakennettu 1960-1970, joten kyse ei ole Rouhialan koulun oppilaiden siirtymisestä uuteen ja nykyaikaiseen oppimisympäristöön, kuten Saimaanportin kouluun siirtyneiden osalta tapahtui.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.
- Jarno Strengell esitti, että kohtaan 8.7 ja investointi kohtaa 12, että kaupunginvaltuuston 2024 talousarviossa hyväksytty itäisen alueen koulu- ja päiväkodin investointisuunnitelma vuosille 2025 - 2027 toteutetaan sovitun mukaisesti, koulu ja päiväkodit ovat valmiina 2028 mennessä eli investointilistalle nostetaan takaisin seuraavat luvut: 2025 – 2027 korvaavat päiväkodin uudisrakennukset (150 + 70 lasta) 8,3 miljoonaa euroa, kalusto 300 000 euroa. 2025 – 2027 korvaava koulun uudisrakennus (460 oppilasta) 17,664 miljoonaa euroa, kalusto 736 000 euroa. Perustelu: Itäisen alueen koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä kaupunkirakenneselvityksen linjauksia on käsitelty 2018 alkaen lautakunnissa, kaupunginhallituksessa, kaupunginvaltuustossa, yt- neuvottelukunnassa ja kaupunkilaisten tilaisuuksissa. Kaupunkirakenneselvityksen linjauksissa 2018 esitettiin itäisen alueen uuden koulun valmistumista jo vuonna 2023. Kaupungilla on koulu- ja päiväkotirakentamisesta kokemusta 2010 – 2024 pohjoisen Kalevankankaan, läntisen Rantakylän ja eteläisen Urpolan osalta. Rakennuskustannukset nousevat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, joten investointia ei pidä enää siirtää. Virkamiehet ovat laskeneet, että itäisen alueen uusi koulu- ja päiväkodit maksaisivat kymmenessä vuodessa itsensä takaisin, käyttötaloussäästöinä ja korjaustarpeen vähenemisenä. Mikkelin kaupungin tase on +125 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Investoinnin siirtäminen vuoteen 2028 ei ole päätös investoinnin aloittamisesta.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.
- Heli Kauppinen esitti Kirsi Olkkosen ja Jatta Juholan kannattamana, että kohtaan 8.7. muutoksena talousarvioon seuraavaa: Lisätään perusopetuksen kohdalle oppimisen tukea varten talousarvioon 150 000 euroa, mikä vastaa noin viiden koulunkäynninohjaajan resurssia. Perusteluosa: Perusopetuksen koulunkäynninohjaajaresurssin leikkauksen perusteluna alun perin oli oppimisen tuen uusi toimintamalli. Tällaista uutta toimintamallia ei kuitenkaan ole käynnistetty. Tukea tarvitsevien lasten määrä ei ole laskenut eikä laskemassa. Uusista valtakunnallisesta säädöksistä ei vielä ole riittäviä tietoja. On varmistettava, että ohjaajaresurssia ei lasketa liikaa - lapsille jokainen kouluvuosi on tärkeä. Kasvuohjelmassa tavoitteena olevaksi nuorten unelmakaupungiksi emme tule leikkaamalla oppimisen tuesta; emme myöskään paranna sillä työnantajamainettamme.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Jaana Strandman, Jouko Kervinen, Eero Aho, Armi Salo-Oksa, Jani Sensio) ja 6 ei ääntä (Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jatta Juhola, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Risto Rouhiainen).
Puheenjohtaja totesi, että Heli Kauppisen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Esittelijä muutti päätösehdotustaan kaupunkikehityslautakunnan strategiakortista sivulle 87 kohdasta "Tunnistetaan ja huomioidaan alueen merkittävä vapaa-ajanasuminen ja monipaikkaisuus" muutetaan "Saatetaan loppuun haja-asutusalueiden edullisuusvyöhyketarkastelu osana rakennusjärjestyksen uudistamista." muotoon "Valmistellaan haja-asutusalueiden edullisuusvyöhyketarkastelu osana rakennusjärjestyksen uudistamista, jotta vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi helpottuisi". Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Esittelijä muutti päätösehdotustaan Tuloslaskelman kohdan 10 seuraavasti:
"kohdassa muut rahoituskulut on havaittu budjetoinnissa tapahtunut tekninen virhe. Tuloslaskelmaan (sivu 105) on kirjattu virheellisesti summa 610 euroa, kun sen tulisi olla 610 000 euroa. Kyseinen summa koostuu pääasiassa Vesiliikelaitoksen sisäisestä peruspääoman korvauksesta emokaupungille. Virheellinen kirjaus korjataan lisäämällä muihin rahoituskuluihin 609 390 euroa. Lisäksi talousarviokirjan valmistumisen jälkeen tulleiden tietojen perusteella rahoitustuotto-odotuksia lisätään vastaavasti 609 390 eurolla, jolloin koko kaupungin tasolla rahoitustuottojen ja -kulujen nettomäärä tai kaupungin tulostavoite ei muutu”. Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Esittelijä muutti päätösehdotustaan Muiden osakkeiden hankinnan määrärahan osalta siten, että määräraha nostetaan 500.000 euroon. Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimieliseti.
Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti olevansa esteellinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n (s. 46-49) käsittelyn aikana (Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallituksen jäsen) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo 12.27-13.15 ja 15.50-16.05.
Merkitään, että kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Petri Pekonen saapui kokoukseen ensimmäisen tauon jälkeen.
Merkitään, että pykälät 269-272 käsiteltiin samanaikaisesti.