Kaupunginvaltuusto, kokous 11.11.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 102 Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko

MliDno-2023-3935

Aikaisempi käsittely

Kaupunkikehityslautakunta, 11.6.2024

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkirakenneselvityksessä 2018 (Kvalt 18.6.2018 § 71) linjattiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko seuraavasti:

Osana Mikkelin kaupungin talouden tasapainottamista on kaupunginhallitus kokouksessaan 6.11.2017 § 162 perustanut kaupunkirakenneselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä tuli hakea taloussuunnittelukaudella 2019–2021 pysyviä uusia palvelurakenteita, jotka määrittelisivät Mikkelin asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut ja olisivat samalla resurssiviisaita käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin nähden. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5,1 miljoonaa euroa. Selvityksen yhtenä lähtökohtana talouden tasapainotuksen ohella oli selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä vähintään keskipitkällä (5–10 vuotta) tähtäyksellä. Terveiden ja turvallisten toimitilojen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla tavoitteena on ollut paremman kasvun ja oppimisen polku paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön avulla. Tavoitteena oli toimivat yksiköt, joista toisaalta henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa paremmin, henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta saataisiin säästöä käyttötalousmenoihin. Selvitystyössä tuli selvittää tilatarve varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallisuuden näkökulmasta, väestöennusteiden ja oppilasmääräennusteiden pohjalta tavoitteena varhaiskasvatus ja perusopetus lähipalveluna – myös kiinteistöjen kuntoarviot ovat toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa alueellisia kokonaisuuksia, joissa koulu- ja/tai päiväkotirakennukset lähiliikuntapaikkoineen toimisivat alueellisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka mahdollistavat alueen asukkaille, järjestöille, yhdistyksille ym. toimijoille tiloja yhdessä ololle ja yhteiselle tekemiselle. Tätä koskevat mahdolliset muutokset palvelurakenteessa päätetään vuosittain talousarviossa tai erillispäätöksinä.

Kyseisen kaupunkirakenneselvityksen toimenpiteitä on toteutettu määrätietoisesti. Itäisellä alueella suunnitelma on tähän mennessä edennyt siten, että Peitsarin koulu on lakkautettu ja ko. oppilasalueen lasten lähikoulu on Lähemäen koulu. 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 19.6.2023 talouden tasapainotusohjelmassa (ohjelma vuosille 2024–2026) todettiin, että tasapainotusohjelman rinnalla valmistellaan itäisen alueen päiväkoti- ja peruskouluverkkoselvitys siten, että palveluverkko vastaa tämänhetkistä ja tulevaisuuden palvelutarvetta.

Selvityksessä tulee huomioida mm.

  • ns. itäisen alueen syntyvyyden ja väestön kehitys nykytilasta aina vuoteen 2040
  • olemassa olevien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen käyttömahdollisuudet 2040-luvulle
  • kaupungin keskusta-alueen ko. kiinteistöjen tekninen kunto ja kiinteistöjen hyödyntäminen nykyisiä oppilaaksiottoalueita ”varhaiskasvatuksesta kouluun”-koulupolulla
  • palveluverkkomuutoksen talousvaikutus ja
  • kaupungin taloudellinen kantokyky.
     

Työryhmä on tehnyt selvityksen, johon väestöennusteen on tehty Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, kiinteistöjen korjaustarpeet on arvioinut SitoWise Oy (jonka tarkastelu ei ota kantaa tilojen toimivuuteen) ja mahdolliset sisäilmapuutteet on arvioitu kaupungin sisäilma-asiantuntijoiden toimesta. Tilojen toimivuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin on arvioinut kyseisten yksikköjen esihenkilöt yhdessä varhaiskasvatusjohtajan ja opetusjohtajan kanssa. Talouslaskelmat on tehty kaupungin talouspalvelujen toimesta tilojen käyttäjien ja talonrakennuspalvelujen asiantuntijoiden antamien tietojen perusteella. Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet sivistysjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja, vs. talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, maankäyttöjohtaja ja Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen palvelujohtaja.

Selvityksessä esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat nykytilanteen mukaisiin arvioihin, ja pitkästä tarkastelujaksosta johtuen niihin liittyy myös merkittävä virhemarginaali. Olennaista on kuitenkin, että eri vaihtoehtoihin liittyvät ennusteet on arvioitu samoilla periaatteilla, jolloin saadaan riittävä kuva vaihtoehtojen keskinäiselle vertailulle.

Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 28.11.2023 ja 23.5.2024 sekä kaupunkikehityslautakunnassa 28.11.2023, kaupunginhallituksessa 4.12.2023 ja kaupunginvaltuustossa 22.1.2024 sekä yt-neuvottelukunnassa 22.5.2024. Lisäksi selvitystä on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 29.1.2024 ja 6.5.2024 sekä kaupunginvaltuuston iltakoulussa 20.5.2024.

Työryhmä esittää, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi 460 oppilaan itäisen alueen alakoulu, johon yhdistyvät nykyiset Launialan, Lähemäen ja Rämälän koulut. Uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan uusi 150-paikkainen Peitsarin päiväkoti ja Tikanpellon nykyisen päiväkodin paikalle rakennetaan uusi 70+-paikkainen Tikanpellon päiväkoti, jolloin nykyiset päiväkodit Peitsari, Launiala ja Oravanpesä sekä ryhmäperhepäiväkoti Omppu lakkaavat. Investointien kustannusarvio on yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja tehtyjen laskelmien mukaan noin 10 vuodessa uudisrakennusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin käyttötalouden säästöinä sekä nykyisen rakennuskannan korjausinvestointien välttämisen myötä.

Työryhmä toteaa, että suunnittelussa tulee huomioida seuraavat asiat:

  • väestönkehityksen ja -ennusteiden mukaan kaupungin itäisellä alueella tulee tapahtumaan merkittävää lapsi- ja oppilasmäärän vähenemistä, joka tulee huomioida palvelusuunnitelmissa ja palveluverkkoratkaisuissa
  • uudet kiinteistöinvestoinnin tulee mitoittaa kestävälle tasolle syntyvyysennusteiden perusteella ja
  • uudet kiinteistöt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella tiloiltaan muunneltaviksi (varhaiskasvatus, esiopetus, alkuopetus, alakouluopetus).
     

Työryhmän selvitys on liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi. 

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Paavo Puhakka esitti, että kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että päätöksenteossa on huomioitava kaupungin taloudellinen kantokyky sekä riittävät tiedot Saimanportin koulun käyttökustannuksista ja toimivuudesta. Pertti Karhunen ja Jaakko Väänänen kannattivat Paavo Puhakan esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Paavo Puhakan esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Perttu Noponen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Anni Panula-Ontto-Suuronen), 6 ei ääntä (Saara Isoaho, Mikko Kosonen, Jaakko Väänänen, Paavo Puhakka, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen) ja yksi tyhjä ääni (Kerttu Hakala).

Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan äänen ratkaistessa Paavo Puhakan esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että vs. kiinteistöjohtaja Jani Koikkalainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Kasvatus- ja opetuslautakunta, 13.6.2024

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkirakenneselvityksessä 2018 (Kvalt 18.6.2018 § 71) linjattiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko seuraavasti:

Osana Mikkelin kaupungin talouden tasapainottamista on kaupunginhallitus kokouksessaan 6.11.2017 § 162 perustanut kaupunkirakenneselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä tuli hakea taloussuunnittelukaudella 2019-2021 pysyviä uusia palvelurakenteita, jotka määrittelisivät Mikkelin asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut ja olisivat samalla resurssiviisaita käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin nähden. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5,1 miljoonaa euroa. Selvityksen yhtenä lähtökohtana talouden tasapainotuksen ohella oli selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä. Terveiden ja turvallisten toimitilojen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla tavoitteena on ollut paremman kasvun ja oppimisen polku paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön avulla. Tavoitteena oli toimivat yksiköt, joista toisaalta henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa paremmin, henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta saataisiin säästöä käyttötalousmenoihin. Selvitystyössä tuli selvittää tilatarve varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallisuuden näkökulmasta, väestöennusteiden ja oppilasmääräennusteiden pohjalta tavoitteena varhaiskasvatus ja perusopetus lähipalveluna – myös kiinteistöjen kuntoarviot ovat toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa alueellisia kokonaisuuksia, joissa koulu- ja/tai päiväkotirakennukset lähiliikuntapaikkoineen toimisivat alueellisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka mahdollistavat alueen asukkaille, järjestöille, yhdistyksille ym. toimijoille tiloja yhdessä ololle ja yhteiselle tekemiselle. Tätä koskevat mahdolliset muutokset palvelurakenteessa päätetään vuosittain talousarviossa tai erillispäätöksinä.

Kyseisen kaupunkirakenneselvityksen toimenpiteitä on toteutettu määrätietoisesti. Itäisellä alueella suunnitelma on tähän mennessä edennyt siten, että Peitsarin koulu on lakkautettu ja ko. oppilasalueen lasten lähikoulu on Lähemäen koulu. 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 19.6.2023 talouden tasapainotusohjelmassa (ohjelma vuosille 2024-2026) todettiin, että tasapainotusohjelman rinnalla valmistellaan itäisen alueen päiväkoti- ja peruskouluverkkoselvitys siten, että palveluverkko vastaa tämänhetkistä ja tulevaisuuden palvelutarvetta.

Selvityksessä tulee huomioida mm.

  • ns. itäisen alueen syntyvyyden ja väestön kehitys nykytilasta aina vuoteen 2040
  • olemassa olevien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen käyttömahdollisuudet 2040-luvulle
  • kaupungin keskusta-alueen ko. kiinteistöjen tekninen kunto ja kiinteistöjen hyödyntäminen nykyisiä oppilaaksiottoalueita ”varhaiskasvatuksesta kouluun”-koulupolulla
  • palveluverkkomuutoksen talousvaikutus ja
  • kaupungin taloudellinen kantokyky.
     

Työryhmä on tehnyt selvityksen, johon väestöennusteen on tehnyt Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, kiinteistöjen korjaustarpeet on arvioinut SitoWise Oy (jonka tarkastelu ei ota kantaa tilojen toimivuuteen) ja mahdolliset sisäilmapuutteet on arvioitu kaupungin sisäilma-asiantuntijoiden toimesta. Tilojen toimivuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin on arvioinut kyseisten yksikköjen esihenkilöt yhdessä varhaiskasvatusjohtajan ja opetusjohtajan kanssa. Talouslaskelmat on tehty kaupungin talouspalvelujen toimesta tilojen käyttäjien ja talonrakennuspalvelujen asiantuntijoiden antamien tietojen perusteella. Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet sivistysjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja, vs. talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, maankäyttöjohtaja ja Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen palvelujohtaja.

Selvityksessä esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat nykytilanteen mukaisiin arvioihin, ja pitkästä tarkastelujaksosta johtuen niihin liittyy myös merkittävä virhemarginaali. Olennaista on kuitenkin, että eri vaihtoehtoihin liittyvät ennusteet on arvioitu samoilla periaatteilla, jolloin saadaan riittävä kuva vaihtoehtojen keskinäiselle vertailulle.

Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 28.11.2023 ja 23.5.2024 sekä kaupunkikehityslautakunnassa 28.11.2023, kaupunginhallituksessa 4.12.2023 ja kaupunginvaltuustossa 22.1.2024 sekä yt-neuvottelukunnassa 22.5.2024. Lisäksi selvitystä on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 29.1.2024 ja 6.5.2024 sekä kaupunginvaltuuston iltakoulussa 20.5.2024.

Työryhmä esittää, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi 460 oppilaan itäisen alueen alakoulu, johon yhdistyvät nykyiset Launialan, Lähemäen ja Rämälän koulut. Uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan uusi 150-paikkainen Peitsarin päiväkoti ja Tikanpellon nykyisen päiväkodin paikalle rakennetaan uusi 70+-paikkainen Tikanpellon päiväkoti, jolloin nykyiset päiväkodit Peitsari, Launiala ja Oravanpesä sekä ryhmäperhepäiväkoti Omppu lakkaavat. Investointien kustannusarvio on yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja tehtyjen laskelmien mukaan noin 10 vuodessa uudisrakennusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin käyttötalouden säästöinä sekä nykyisen rakennuskannan korjausinvestointien välttämisen myötä.

Työryhmä toteaa, että suunnittelussa tulee huomioida seuraavat asiat:

  • väestönkehityksen ja -ennusteiden mukaan kaupungin itäisellä alueella tulee tapahtumaan merkittävää lapsi- ja oppilasmäärän vähenemistä, joka tulee huomioida palvelusuunnitelmissa ja palveluverkkoratkaisuissa
  • uudet kiinteistöinvestoinnin tulee mitoittaa kestävälle tasolle syntyvyysennusteiden perusteella ja
  • uudet kiinteistöt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella tiloiltaan muunneltaviksi (varhaiskasvatus, esiopetus, alkuopetus, alakouluopetus).

 

Työryhmän selvitys on liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi itäisen alueen alakoulu (mitoitusluku 460 oppilasta), Peitsarin ja Tikanpellon päiväkodit korvataan uusilla päiväkodeilla (mitoitusluvut 150 paikkaa ja 70+ paikkaa) ja että kyseisten kiinteistöjen hankesuunnittelu käynnistetään.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että rakentamisen ajankohtaa päätettäessä tulee huomioida kaupungin talouden kestävä kantokyky.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavaan muotoon:

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi itäisen alueen alakoulu ja Peitsarin ja Tikanpellon päiväkodit korvataan uusilla päiväkodeilla. Kyseisten kiinteistöjen hankesuunnittelu käynnistetään ja mitoitusluvut tarkennetaan rakentamisen suunnittelun yhteydessä.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että rakentamisen ajankohtaa päätettäessä tulee huomioida kaupungin talouden kestävä kantokyky.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 30.9.2024

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. talousjohtaja, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkikehityslautakunta on kokouksessaan 11.6.2024 § 68 käsitellyt itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä ja päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että päätöksenteossa on huomioitava kaupungin taloudellinen kantokyky sekä riittävät tiedot Saimaanportin koulun käyttökustannuksista ja toimivuudesta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt asiaa 13.6.2024 § 58 ja päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi itäisen alueen alakoulu ja Peitsarin ja Tikanpellon päiväkodit korvataan uusilla päiväkodeilla. Kyseisten kiinteistöjen hankesuunnittelu käynnistetään ja mitoitusluvut tarkennetaan rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että rakentamisen ajankohtaa päätettäessä tulee huomioida kaupungin talouden kestävä kantokyky.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa suunnittelukokouksessaan 9.9.2024 § 43 ja antoi ohjeeksi tuoda hallitukselle esityksen asian jatkovalmistelun linjauksesta.

Keväällä tehdystä itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksestä ilmenee yleisen väestönkehityksen osalta se, että väkiluvun lisäksi kaupungissa tapahtuu huomattavia muutoksia ikärakenteessa. Lasten määrä vähenee syntyvyyden laskun takia. Työikäisten määrä uhkaa myös supistua voimakkaasti, sillä eläkeikään siirtyy huomattavasti suurempia ikäkohortteja kuin työikään siirtyy. Maahanmuuton tai maan sisäisen vetovoiman kasvu voi kuitenkin muuttaa työikäisen väestön kehitystä merkittävästikin.  Työryhmä toteaa johtopäätöksenään edellisistä väestöennusteista, että kaupungin itäisellä alueella tulee tapahtumaan merkittävää läpsi- ja oppilasmäärän vähenemistä, joka tulee huomioida palvelusuunnitelmissa ja palveluverkkoratkaisuissa.

Tehdystä selvityksestä ilmenee myös se, että uudella Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkolla on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä pitkän aikavälin kuluessa. Selvityksen mukaan alkuvuosina taloudellinen yhtälö on kuitenkin kokonaismenojen lisäyksen ja saavutettujen säästöjen näkökulmasta tappiollinen. Suunniteltu investointi tuo säästöjä vasta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2024 tilanteeseen perustuvan arvioinnin mukaan investointiin liittyvät kustannukset (vanhojen rakennusten purku ja alaskirjaukset, investointien rahoituskulut, kasvava poistotaso ym. huomioituna) tulevat käyttötalouden säästöinä katetuksi vasta noin vuonna 2035. Kuitenkin, kun olemassa olevien rakennusten peruskorjausinvestoinneilta säästytään, niin uusien investointien arvioidaan tuottavan kumulatiivista hyötyä yli 12 miljoonaa euroa vuoteen 2045 mennessä.

Talouden ja toiminnan näkökulmasta Itäisen alueen kokonaisratkaisu nähdään tarpeellisena ja se tulee priorisoida korkealle tulevien vuosien investointien suunnittelussa. Ratkaisussa on kuitenkin lautakuntien esitystä mukaillen huomioitava kaupungin taloudellinen kantokyky. Tilinpäätöksessä 2023 emokaupungilla on lainaa yhteensä 6 068 euroa per asukas, vastaavasti koko kaupunkikonsernissa lainamäärä on 9 919 euroa per asukas.  Ennakkolukujen mukaisesti kunnilla ja kaupungeilla oli 2023 tilinpäätöksissä lainaa keskimäärin 3 320 euroa, ja kuntakonserneilla 6 960 euroa/asukas. Velkaantumisen hallitsemiseksi kaupungin on tulevina vuosina priorisoitava vahvasti investointejaan ja mitoitettava ne siten, että investointien kokonaismäärää suunnitellaan tuloslaskelman vuosikate-sidonnaisesti mahdollisimman pitkälle. Mikäli tämä onnistuisi kaupungin velkamäärä saataisiin hallintaan ja velan hoidosta aiheutuneet menot olisivat myös hallittavissa. Haittapuolena edellä mainitusta tiukasta investointilinjauksesta on mahdollinen korjausvelan kasvu.

Talouden seuranta 7/2024 ennustaa, että ilman energiaomaisuusratkaisua kaupungin tulos olisi 2024 noin 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2024 investointitaso huomioiden vaikuttaa siltä, että kaupunki joutuu loppuvuoden aikana nostamaan 20-25 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista lainaa.

Vuoden 2025 tilanne näyttää alustavasti lainannostopaineiden osalta helpommalta, sillä investointiohjelma on talousarviovalmistelussa painettu poikkeuksellisen matalalle tasolle. Vuodesta 2026 eteenpäin kaupungin rahoituksellinen tilanne on edelleen epäselvä, johtuen mm. valtionrahoituksen uudistuksesta sekä vuoden alusta 2025 kaupungin vastuulle tulevien TE-palvelujen aiheuttamien nettokustannusten selviämisestä. Tilanne selkeytyy edellä mainittujen seikkojen osalta osin vuoden 2026 aikana. Myös Saimaanportin koulusta saadut taloudelliset ja toiminnalliset kokemukset selviävät lähivuosina.

Edellisin mainituin perustein itäisen palveluverkon toteuttamisaikataulua on syytä tarkastella siten, että varmistutaan siitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on turvallinen toimintaympäristö, mutta ratkaisu on sidonnainen kuitenkin kaupungin kokonaistalouteen. Nykyisten rakennusten voidaan olettaa toimivan palvelutuotannossa vielä joitain vuosia, mutta suunnittelutyö rakennusinvestointien toteuttamisesta on syytä aloittaa pikaisesti. Varsinaisten rakennusinvestointien käynnistämisestä tulee päättää sitten, kun talouden näkymä valtionosuusuudistuksen ja muiden talouteen vaikuttavien seikkojen osalta selkeytyy. Tämän hetken näkymään perustuva tavoitteellinen, mutta ei sitova, aikataulu uudisrakennusinvestointien käynnistämiselle on vuonna 2028.

Käsillä olevan talouden tilanteen vuoksi ajankohtaa ei tässä yhteydessä liene järkevää määrittää tarkalleen, sillä nykyisten rakennusten kunnon seuranta sekä taloustilanteen vaihtelut voivat muuttaa kokonaistilannetta. Valmistelussa on aikataulullisesti huomioitava myös, että investoinnin käynnistyminen edellyttää tarkennettua hankesuunnittelua, lainvoimaista asemakaavaa, rakentamisen toteutustavasta riippuvaa suunnittelua ja tarvittavien lupaprosessien läpivientiä ennen varsinaisen rakentamisen aloitushetkeä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisun hankesuunnittelu aloitetaan. Varsinaisten rakennusinvestointien käynnistämisajankohtaa arvioidaan nykyisten rakennusten kunnon seurannan sekä tulevien vuosien taloudellisen kokonaisnäkymän perusteella.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisun hankesuunnittelu aloitetaan. Hankesuunnittelu tähtää varsinaisten rakennusinvestointien käynnistämisajankohdaksi 2025 seuraavin perusteluin "Itäisen alueen koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä kaupunkirakenneselvityksen linjauksia on käsitelty 2018 alkaen lautakunnissa, kaupunginhallituksessa, kaupunginvaltuustossa, yt- neuvottelukunnassa ja kaupunkilaisten tilaisuuksissa. Kaupunkirakenneselvityksen linjauksissa esitettiin itäisen alueen uuden koulun valmistumista vuodelle 2023. Kaupungilla on koulu- ja päiväkotirakentamisesta kokemusta 2010 – 2024 pohjoisen Kalevankankaan, läntisen Rantakylän ja eteläisen Urpolan osalta. Rakennuskustannukset nousevat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, joten investointia ei pidä enää siirtää."  Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.

Lisäksi Heli Kauppinen esitti Eero Ahon ja Jatta Juholan kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisun hankesuunnittelu aloitetaan ja tavoitteena on varsinaisten rakennusinvestointien käynnistäminen viimeistään vuonna 2028.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Kirsi Olkkonen, Armi Salo-Oksa, Pekka Pöyry, Jani Sensio, Jaana Strandman), 5 ei ääntä (Heli Kauppinen, Eero Aho, Risto Rouhiainen, Jatta Juhola, Jenni Oksanen) ja 1 tyhjä ääni (Jarno Strengell).

Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell ja Heli Kauppinen jättivät asiasta eriävät mielipiteet, jotka ovat samansisältöiset kuin heidän esityksensä. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisun hankesuunnittelu aloitetaan. Varsinaisten rakennusinvestointien käynnistämisajankohtaa arvioidaan nykyisten rakennusten kunnon seurannan sekä tulevien vuosien taloudellisen kokonaisnäkymän perusteella.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana varavaltuutettu Kerttu Hakala esitti valtuutettujen Jatta Juholan, Eero Ahon, Kati Häkkisen, Arto Seppälän, Risto Rouhiaisen ja Heli Kauppisen kannattamana, että kaupunginhallituksen esityksen lopusta poistetaan viimeinen lause siten, että se kuuluu seuraavasti: "Itäisen alueen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisun hankesuunnittelu aloitetaan ja tavoitteena on varsinaisten rakennusinvestointien käynnistäminen viimeistään vuonna 2028." 

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen esitti valtuutettujen Jaana Strandmanin ja Pertti Karhusen kannattamana, että kaupunginhallituksen esityksen toiseen lauseeseen lisätään tarpeen arviointi, jolloin lause olisi muodossa: "Varsinaisten rakennusinvestointien käynnistämisajankohtaa arvioidaan tarpeen, nykyisten rakennusten kunnon seurannan sekä tulevien vuosien taloudellisen kokonaisnäkymän perusteella."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutetun Raimo Heinäsen ja varavaltuutetun Kerttu Hakalan esityksistä. Ne jotka kannattavat Raimo Heinäsen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kerttu Hakalan esitystä äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 jaa ääntä ja 22 ei ääntä. Liite 5.

Puheenjohtaja totesi, että Raimo Heinäsen esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Raimo Heinäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa ääntä ja 9 ei ääntä. Liite 6.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 5-6.

Merkitään, että varavaltuutettu Ola Muttilainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että valtuutettu Raine Lehkonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Jaana Vartiainen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.01-15.22.

Tiedoksi

Sivistysjohtaja, opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja, kiinteistöjohtaja

Liitteet

Liite Kv 11.11.2024 Itäinen alue, työryhmän selvitys.pdf (pdf, 1008 kt)
Liite Kv 11.11.2024 Perustelumuistio, Itäisen alueen ratkaisut.pdf (pdf, 274 kt)
Liite Kv 11.11.2024 Inspiran selvitys rahoitusvaihtoehdoista ja riskeistä.pdf (pdf, 782 kt)
Liite Kv 11.11.2024 Nettikysely palveluverkosta.pdf (pdf, 554 kt)
Liite Kv 11.11.2024 Äänestysluettelo.pdf (pdf, 67 kt)
Liite Kv 11.11.2024 Äänestysluettelo.pdf (pdf, 67 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.