Kaupunginvaltuusto, kokous 11.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 128 Valtuustoaloite: "Kunniaväkivaltaa" ennaltaehkäistävä ja sen kokeneita autettava tehokkaammin (lisäpykälä)

MliDno-2019-2134

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen ym. esittivät 11.11.2019 valtuustoaloitteenaan otsikoasiasta seuraavaa:

"Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistuneen väkivallan muoto. Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunniaa, kun epäillään, että henkilö ei noudata sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä tiettyjä käyttäytymissääntöjä, arvoja ja normeja. Erilaisia kunniakäsityksiä yhdistää se, että perheen, suvun ja laajemman yhteisön kunnia liitetään erityisesti tyttöjen ja naisten ”siveelliseen” käyttäytymiseen. Naisen kunnialliseksi määritelty käyttäytyminen ylläpitää kunniaa, kun taas käyttäytymissääntöjen rikkominen ajatellaan vievän perheen tai suvun maineen.

Ihmisoikeusliitto on tarkastellut kunniakäsityksiin liittyvän väkivallan muotoja Suomessa. Selvityksen perusteella kunniaan liittyvän väkivallan muodot Suomessa vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan, joka voi pahimmillaan viedä uhrin hengen. Tyttöjen ja naisten lisäksi myös pojat ja miehet kohtaavat kunniaan liittyvää painostusta ja väkivaltaa, erityisesti jos he kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. 

Sosiaalinen rajoittaminen voi olla esimerkiksi eristämistä kotiin, kotiarestia tai jatkuvaa valvontaa. Henkinen väkivalta ilmenee erityisesti painostamisena, pukeutumisen ja liikkumisen rajoittamisena sekä juoruilla ja huhujen levittämisellä uhkaamisena. Myös fyysisellä väkivallalla uhkaaminen on tyypillinen henkisen väkivallan muoto.  Fyysinen väkivalta on yleisimmin lyömistä, hakkaamista ja omaisuuden tuhoamista. Myös avioliittoon pakottamista tapahtuu Suomessa. Yleensä kyse on siitä, että Suomessa asuva tyttö tai nainen viedään ulkomaille avioliittoon pakottamista varten. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista/leikkaamista pidetään myös yhtenä kunniaan liittyvän väkivallan muotona.

Kunniaan liittyvässä väkivallassa on kyse Suomessa olemassa olevasta ilmiöstä, johon viranomaisten pitää pystyä puuttumaan. Yleensä kunniaan liittyvää väkivaltaa kokevat maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden lähtömaassa (tai perheen lähtömaassa) kunniakäsityksillä on vahva asema. Kunniaan liittyvä väkivalta ei kuitenkaan ole kytketty mihinkään yksittäiseen etniseen ryhmään, kulttuuriin tai uskontoon, eikä mitään kulttuuria voi eikä pidä määritellä ”kunniakulttuuriksi”. Kunniakäsitykset, joihin väkivalta kietoutuu, ovat paljon monimutkaisempia, eivätkä kaikki saman kansallisuuden, uskonnollisen tai etnisen ryhmän edustajat ajattele niistä samoin. Kunniakäsityksillä oikeutettua väkivaltaa kyseenalaistetaan myös yhteisöjen sisältä käsin ja ihmiset haluavat osallistua sitä ehkäisevään toimintaan.

Suomessa on käyty ylikuumentunutta, rasistisia sävyjä saanutta keskustelua maahanmuuttajista, väkivallasta ja sukupuolesta. Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetustoimen ja muiden palvelualueiden sekä Essoten työn ytimessä on rasisminvastaisuus ja yhdenvertaisuuden edistäminen.  Ketään ei pidä leimata väkivaltaiseksi etnisyyden, kulttuurin tai uskonnon perusteella.  Väkivaltaa käyttää pieni joukko ihmisiä kaikissa kansanryhmissä, eivätkä kunniakäsitykset sinänsä johda suoraan väkivaltaan – taustalla on aina myös muita rakenteellisia ja yksilöllisiä tekijöitä.

Kunniakäsitysten ja väkivallan suhteen tunnistaminen on kuitenkin ennaltaehkäisyn ja puuttumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vaikeista asioista puhumista ei pidä lopettaa siksi, että niiden käsittely saattaa herättää ei-toivottuja reaktioita. Ihmisoikeusliiton tutkimukseen osallistuneet kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneet ja todistaneet ihmiset ovat toistuvasti kiittäneet siitä, että heidän kokemuksiaan kuullaan ja joku uskaltaa keskustella niistä.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että ylläolevaan perusteluun viitaten Mikkelin kaupunki vahvistaa sivistystoimensa, Essoten sosiaali- ja terveydenhuollon ja maahanmuuttotoimiston tietoja, osaamista ja keinoja ehkäistä ja puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan, sekä kehittää yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa Mikkelissä kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä siten, että sille altistuvia ihmisiä pystytään auttamaan nykyistä tehokkaammin.

Mikkelissä 11.11.2019

Satu Taavitsainen (SDP)

Raine Lehkonen, Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen,
Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Hanne Vainio,
Ulla Leskinen, Jarno Strengell, Jenni Tissari,
Seija Kuikka, Liisa Pulliainen, Kirsi Olkkonen,
Juha Vuori, Armi Salo-Oksa, Oskari Valtola,
Eero Aho, Elina Hölttä, Taina Harmoinen,
Outi Kauria, Marja Kauppi, Jaakko Väänänen,
Heli Kauppinen, Jukka Saikkonen, Pertti Ruotsalainen,
Liisa Ahonen, Paavo Puhakka, Laura Hämäläinen,
Keijo Siitari, Veli Liikanen, Minna Pöntinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Merkitään, että valtuutettu Jenni Tissari poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.