Kaupunginvaltuusto, kokous 10.11.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 139 Mikkelin kaupungin talousarvio 2026

MliDno-2025-425

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Talousarvio vuodelle 2026 on 22 500 euroa ylijäämäinen. Nollatason tuntumaan yltävä talousarvio mukailee edellisen vuoden näkymää, vaikka heikkenevän työllisyystilanteen seurauksena verotuloennusteet ovat tuntuvasti laskeneet aikaisemmista arvioista. Huolestuttava näkymä ei koske ainoastaan Mikkeliä, vaan suuntaus on valtakunnallinen. Toimintakatteen kehitys, hieman kohenevat valtionosuudet sekä energiaomaisuusjärjestelystä tuloutuneiden varojen hyötykäyttö puolestaan antavat edellytykset yltää tuloksellisesti nollatasolle heikkenevistä verotuloennusteista huolimatta. 

Arvioitaessa vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöksiä, vuoden 2025 ennustetta sekä vuoden 2026 talousarvioesitystä, voidaan Mikkelin taloudellista tilannetta ja näkymää pitää kokonaisuudessaan kohtuullisen tasapainoisena. Tulevaisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi talouden hallinnassa tulee jatkaa kokonaisvaltaisesti maltillisella linjalla. Valtakunnallisesti kunnille kohdistuu tuntuvia veronkorotuspaineita. Erikseen käsiteltävässä veroprosenttipykälässä Mikkelin veroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Veroprosentin madaltaminen ei nykyisessä näkymässä ole realistista, ellei valtionosuusuudistus tuo merkittävää kohennusta Mikkelin kaupungin valtionosuuksien määrään. Talouden sopeutustoimenpiteitä on tehty vuodesta 2018 alkaen eri säästöohjelmien myötä lähes 40 miljoonalla eurolla. Säästötoimet näkyvät konkreettisesti kuntalaisille tuotetuissa palveluissa sekä käytettävissä olevien henkilöstöresurssien niukkuutena. 

Edellä mainitun mukaisesti pitemmän aikavälin näkymässä merkittävimmät odotukset kohdistuvat valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Sote-uudistuksen jälkeisen, lähes sattumanvaraiseksi muodostuneen, valtionosuusjärjestelmän tasapuolistaminen kuntien ja kaupunkien kesken olisi perusteltua ja oikeudenmukaista, sekä vaikuttaisi positiivisesti Mikkelin talousnäkymään. Alun perin vuodelle 2026 kaavailtua uudistusta on tämän hetken tiedon mukaisesti lykätty vuoden 2027 alkuun, mutta aikatauluun sekä uudistuksen lopputulokseen liittyy riskejä. Mikkelin kaupungin edunvalvonnassa tämä on erittäin keskeinen asia.

Kaupunginhallitus vahvisti 9.6.2025 § 226 talousarvioraamin vuodelle 2026 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen toimintakate alittaa kaupunginhallituksen hyväksymän raamin 375 000 eurolla.

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2026–2029 on liitteenä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään erikseen.

Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.

Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi.

Myös koko kaupunkiorganisaation kattava riskirekisteri esitetään salassa pidettävänä liitteenä (julkisuuslaki 621/1999, § 24, kohta 15 ja 17).

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2026–2029 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se

  1. hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2026-2029
  2. hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.


Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia ja merkitsee tiedoksi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot sekä koko kaupungin riskirekisterin.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026-2029 käsittelyn kaupunginjohtaja Janne Kinnusen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät talousjohtaja Tiia Tamlander ja henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hallintojohtaja Ari Liikanen, kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen.

Esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: 

"Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikehityslautakunta on kokouksessaan 18.9.2025 § 94 talousarviota käsitellessään varannut 100.000 euron määrärahan kutsujoukkoliikenteen suunnitteluun ja käynnistämiseen sekä joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin 20.000 euron määrärahan. Selvyyden vuoksi todetaan, että kyseiset varaukset eivät sisälly kaupunginhallituksen vuoden 2026 talousarvioesitykseen.

Kaupunginhallitus pyytää asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelta kaupungin omana työnä tehtävän kartoituksen kutsujoukkoliikenteen tarpeesta kevään 2026 aikana."  Esittelijän täydennys päätösehdotukseen hyväksyttiin yksimielisesti. 

Lisäksi esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: "Kaupunginhallitus pitää edelleen tärkeänä pikaista kaupunkikonsernin tilastrategian aikaansaamista jonka yhteydessä ratkaistaan myös taidemuseon tulevaisuus."  Esittelijän täydennys päätösehdotukseen hyväksyttiin yksimielisesti. 

Asiasta käydyn keskustelun aikana talousarvioon tehtiin seuraavat muutosesitykset:

  • Jarno Strengell esitti kohtaan 8.8 hyvinvointilautakunta, ettei kansalaisopiston kurssitarjonnasta säästetä 50 000 euroa. Säästö vähentää kurssitarjontaa ja niiden kestoa, kasvattaa ryhmäkokoja sekä nostaa kurssimaksuja. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

    Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.
     
  • Anne Puntanen esitti Heli Kauppisen ja Jatta Juholan kannattamana kohtaan 8.8. hyvinvointilautakunta, että "ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkauskustannukset 1.1.2026 alkaen. Määrärahaehdotus: 70.000 euroa (sisältäen sivukulut) joka otetaan TMT-maksusta ja siirretään hyvinvointilautakunnan raamiin. Tehtävänkuvaus ja perustelut Koordinattorin tehtävä keskittyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, erityisesti ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja mielenterveyden tukemiseen. Vaikuttavuus ja tarve: • Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja ennaltaehkäisevälle työlle on selkeä tarve myös hyvinvointikertomuksen perusteella. • Kunnan strategiset tavoitteet painottavat osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvoinnin vahvistamista."

    Äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Anne Puntasen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Tapio Honkamaa, Jani Sensio) ja 4 ei ääntä (Jatta Juhola, Heli Kauppinen, Anne Puntanen, Jarno Strengell). 

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

    Merkitään, että Anne Puntanen ja Jatta Juhola jättivät asiasta eriävät mielipiteet, joka on samansisältöinen kuin Anne Puntasen muutosesitys.  
     
  • Jarno Strengell esitti kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että Mikkelin kaupungin katuvalojen käyttöön lisätään 280 000 euroa ja katuvalojen käytössä yöaikaan palataan vuoden 2022 tilanteeseen. Katuvalot luovat turvaa ilta- ja yöaikana työskenteleville, vapaa-ajan liikkujille sekä vähentää yöaikaisen rikollisuuden mahdollisuutta. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

    Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältoinen kuin hänen muutosesityksensä.
     
  • Tapio Honkaamaa esitti Kirsi Olkkosen, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että sivuulta 73 poistetaan kokonaan laatikko, jossa lukee "Saatetaan loppuun haja-asutusalueiden edullisuusvyöhyketarkastelu."

    Äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat  Tapio Honkamaan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Heli Kauppinen, Jani Sensio, Jatta Juhola, Anne Puntanen) ja 5 ei ääntä (Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Tapio Honkamaa, Jarno Strengell).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  • Heli Kauppinen esitti kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että lautakunnan budjettiosaan muutosesitys: Lentokentän säästöt (350 000 e) toteutetaan kaupunginvaltuuston joulukuussa 2023 hyväksymän säästöohjelman mukaisesti. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. 
     
  • Eero Aho esitti Jani Sension, Tapio Honkamaan, Jatta Juholan, Petri Pekosen, Pekka Pöyryn ja Kirsi Olkkosen kannattamana sivulle 73 laatikkoon Taataan kaupunkilaisille saavutettava palvelurakenne ja -tarjonta sekä edistetään esteettömän ja turvallisen arkiympäristön rakentamista listään toimenpiteeksi teksti "Mikkelin kaupunki tarkastelee älykkäiden katuvalaistusratkaisuiden toteuttamista siten, että se edistää kaupunkilaisten turvallista liikkumista ja tavoitteeksi "Turvallisuudentunteen lisääminen".  

    Kaupunginhallitus hyväksyi Eero Ahon muutosesityksen yksimielisesti.
     
  • Jarno Strengell esitti tekstikohtaan 12 investoinnit sekä investointiesityksen taulukkoon, että itäisen alueen koulu- ja päiväkotien investointisuunnitelma toteutetaan 2026 – 2028 eli aikaistetaan pohjaesityksestä kahdella vuodella. Kaupunkirakenneselvityksen linjauksissa 2018 esitettiin itäisen alueen uuden koulun valmistumista vuonna 2023. Kaupunginvaltuuston 2024 talousarviossa Itäisen alueen koulu- ja päiväkotirakentaminen hyväksyttiin vuosille 2025 – 2027. Virkahenkilöt ovat laskeneet, että itäisen alueen uusi koulu- ja päiväkodit maksaisivat kymmenessä vuodessa itsensä takaisin käyttötaloussäästöinä ja korjaustarpeen vähenemisenä. Investointien siirtäminen vuoteen 2028 ei ole päätös ja heikentää alueen vetovoimaisuutta. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

    ​​​​​​Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä. 


Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot sekä koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin tiedoksi.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuneenjohtaja Arto Seppälä ilmoitti olevansa esteellinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n osalta (hallituksen jäsen) ja poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 11.32-12.30.

Merkitään, että pykälät 356-360 käsiteltiin samanaikaisesti.

Kuvaus

Pykälän oheismateriaalina on kaupunginjohtajan ja tulosaluejohtajien TA-esitykset 2026.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2026-2029
  2. hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja käyttivät puheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä. 

Asiasta käydyn keskustelun aikana

  • Valtuutettu Jarno Strengell esitti kohtaan 8.8 hyvinvointilautakunta, ettei kansalaisopiston kurssitarjonnasta säästetä 50 000 euroa. Säästö vähentää kurssitarjontaa ja niiden kestoa, kasvattaa ryhmäkokoja sekä nostaa kurssimaksuja. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
     
  • Valtuutettu Jarno Strengell esitti kohtaan kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että Mikkelin kaupungin katuvalojen käyttöön lisätään 280 000 euroa ja katuvalojen käytössä yöaikaan palataan vuoden 2022 tilanteeseen. Katuvalot luovat turvaa ilta- ja yöaikana työskenteleville, vapaa-ajan liikkujille sekä vähentää yöaikaisen rikollisuuden mahdollisuutta. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
     
  • Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettu Lotta Tuomisen kannattamana, että Mikalo Oy:n vuoden 2026 sitoviin tavoitteisiin lisätään seuraava: Kaupunki linjaa omistajapoliittiseksi tavoitteeksi, että Mikalo Oy pidättäytyy vuokrien korotuksista vuodelle 2026 ja edistää kohtuuhintaista asumista Mikkelissä. Perusteluna se, että Mikalon vuokrat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi ja ovat jo monin paikoin markkinavuokrien yläpuolella. Kaupungin omistaman yhtiön tehtävä on kuitenkin turvata kohtuuhintaista asumista, ei siirtää kustannuspaineita pienituloisten, yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja eläkeläisten maksettavaksi. Vuokrien jäädyttäminen antaisi mahdollisuuden tarkastella yhtiön taloutta ja vuokrapolitiikkaa perusteellisemmin ja lisäisi avoimuutta sekä luottamusta kaupungin omistajaohjaukseen.
     
  • Valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutetttujen Petri Pekosen ja Jaakko Väänäsen kannattamana, että sivulta 73 kohdasta "Tunnistetaan ja huomioidaan alueen merkittävä vapaa-ajan asuminen ja monipaikkaisuus" poistetaan mittarista teksti "Kaupunginvaltuuston lainvoimainen päätös tai ei." poistetaan ja tilalle laitetaan teksti "Edullisuusvyöhykkeet päätetään maapoliittisen ohjelman ja kaupunkistrategian yhteydessä."
     
  • Valtuutettu Arto Seppälä esitti valtuutettu Hannu Tullisen kannattamana, että katuvalojen sammuttamisen siirtämistä yhdellä tunnilla klo 23.00 klo 24.00. Yhden tunnin kustannus on noin 40.000 euroa. Katuvalojen rahoitusta esitämme kaupunki- ja kehityslautakunnan käyttövarausmäärärahasta.
     
  • Valtuutettu Anne Puntanen esitti valtuutettujen Olli Humalamäen, Lotta Tuomisen ja Heli Kauppisen kannattamana, että kohtaan 8.7 ja 8.8 – Määrärahaehdotus ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkauskustannuksiin 1.1.2026 alkaen ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkauskustannuksiin varataan määräraha 55 000 euroa (sisältäen sivukulut) vuoden 2026 alusta. Määräraha otetaan kaupunginhallituksen tai valtuuston määrärahasta, ja se siirretään sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen talousarvioon seuraavasti: • 50 % hyvinvointilautakunnan 27.500 • 50 % sivistyslautakunnan 27.500 Tehtävänkuvaus ja perustelut: Koordinaattorin tehtävä keskittyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, erityisesti ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä mielenterveyden tukemiseen. Vaikuttavuus ja tarve: • Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja ennaltaehkäisevälle työlle on selkeä tarve myös hyvinvointikertomuksen perusteella. • Kunnan strategiset tavoitteet painottavat osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvoinnin vahvistamista, mikä tukee tehtävän perusteltua tarvetta.
     
  • Valtuutettu Lotta Tuominen esitti valtuutettujen Katriina Janhusen ja Heli Kauppisen kannattamana, että joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin osoitetaan tulevana vuonna 20 000 euroa. Tämä tukisi talousarvion tavoitetta joukkoliikenteen kyytiinnousumääristä ja lisäisi siten käyttöastetta ja joukkoliikenteen tuloja. Markkinointirahan pilotointi on erityisen aiheellinen ensi vuonna brändiuudituksen käynnistyessä ja uuden liikennöitsijän aloittaessa.
     
  • Valtuutettu Heli Kauppinen esitti valtuutettu Lotta Tuomisen kannattamana, että lentoaseman palvelut lakkaavat 1.7.2026 alkaen. Sen kuluista säästynyt summa käytetään muuhun kaupunkikehityslautakunnan alaiseen toimintaan.
     
  • Valtuutettu Heli Kauppinen esitti valtuutettu Tiina-Riikka Turusen kannattamana toimenpidealoiteen: "Valtuuston tulee saada ajantasaiset ja tarkat tiedot lentokentän kokonaistilanteesta (kuluista, tuloista ja realistisista kehittämisnäkymistä) viimeistään kesäkuussa 2026."
     

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty 6 kannatettua muutosesitystä, joista kaupunginvaltuuston tulee äänestää.

  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Satu Taavitsaisen esitystä (Mikalo Oy) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa ääntä ja 12 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 4.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Anne Puntasen esitystä (ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattori) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 32 jaa ääntä ja 19 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.

    Merkitään, että valtuutettu Anne Puntanen jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

    Merkitään, että valtuutetut Tuija Syrjäläinen, Olli Humalamäki ja Jatta Juhola jättivät asiaan eriävät mielipiteet.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Arto Seppälän esitystä (katuvalot) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 32 jaa ääntä ja 19 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  • Puheenjohtaja totesi, että koska kukaan ei kannattanut valtuutettu Jarno Strengellin esityksiä, ne raukesivat.

    Merkitään, että valtuutettu Jarno Strengell jätti asioihin eriävät mielipiteet, jotka ovat samansisältöiset kuin hänen muutosesityksensä.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Heli Kauppisen esitystä (lentokenttä) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 46 jaa ääntä ja 5 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Lotta Tuomisen esitystä (joukkoliikenteen viestintä ja markkinointi) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä ja 21 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 8.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kirsi Olkkosen esitystä (sivu 73) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä ja 20 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 9.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko valtuutettu Heli Kauppisen esittämä toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka eivät kannattava toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 26 jaa ääntä ja 25 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Heli Kauppisen toimenpidealoitetta ei hyväksytty. Liite 10.
     

Muut kaupunginhallituksen esitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että pykälät 137-140 käsiteltiin samanaikaisesti.

Merkitään, että pääluottamusmies Mika Pirhonen poistui kokouksesta toisen tauon alkaessa.

Merkitään, että valtuutettu Kerttu Hakala saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.17 ja samalla varavaltuutettu Nina Jussi-Pekka poistui.

Merkitään, että taloussuunnittelupäällikkö Janne Skott ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Heidi Hänninen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo 13.52-14.00 ja klo 15.00-15.30 sekä klo 17.10-17.15.

Eriävä mielipide

  • Tuija Syrjäläisen eriävä mielipide:
    "Jätän eriävän mielipiteen päätökseen, jossa valtuusto ei hyväksynyt määrärahaa ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkaamiseen vuoden 2026 alusta. Perustelen eriävää mielipidettäni sillä, että Mikkelissä on valtakunnallisesti poikkeuksellisen korkeat huumekuolemaluvut, ja hyvinvointikertomuksessa on esitetty huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Koordinaattorin tehtävä olisi ollut tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä, joka tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Päätös olla varaamatta määrärahaa tehtävään on mielestäni ristiriidassa kunnan strategisten tavoitteiden sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen periaatteiden kanssa."

    Olli Humalamäen eriävä mielipide:
    "Etelä-Savossa päihdehaitat on suuri ongelma ja menetettyjen elinvuosien yleisin syy on tällä hetkellä huumekuoleisuus. Hyvinvointikertomuksessa taas on nostettu esiin nuorten positiivisen mielenterveyden kokemuksen vähäisyys ja ahdistuksen lisääntyminen, varsinkin tytöillä. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin rekrytointi ei olisi iso menoerä. Ongelmiin puuttuminen ajoissa systemaattisesti, ennen tilanteen kriisiytymistä vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että säästää rahaa. Tämän johdosta jätän valtuuston päätöksestä olla myöntämättä ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkakuluihin 55000 € eriävän mielipiteen."

    Jatta Juholan eriävä mielipide:
    "Jo useana vuonna peräkkäin Mikkelin hyvinvointikertomuksessa on noussut esiin toistuvat haasteet: mielenterveyden ongelmat ja syrjäytymisriski ovat kasvussa. Nuorten päihdekokeilut ja pahoinvointi ovat lisääntyneet. Etelä-Savo on noussut valtakunnallisesti synkkään kärkeen huumekuolemien määrässä. Tilastot osoittavat, että huumeet ovat tällä hetkellä yleisin ennenaikaisten kuolemien syy maakunnassa. Tämä kehitys on hälyttävä. Tiedossa on myös, että päihdepalveluita on supistettu rajusti viime vuosina. Siksi on todella tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn. Koordinaatiotyölle on valtava kysyntä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kuntien lakisääteistä tehtävää."

Tiedoksi

Talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.