Valmistelija
Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi
Kuvaus
Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Talousarvio vuodelle 2026 on 22 500 euroa ylijäämäinen. Nollatason tuntumaan yltävä talousarvio mukailee edellisen vuoden näkymää, vaikka heikkenevän työllisyystilanteen seurauksena verotuloennusteet ovat tuntuvasti laskeneet aikaisemmista arvioista. Huolestuttava näkymä ei koske ainoastaan Mikkeliä, vaan suuntaus on valtakunnallinen. Toimintakatteen kehitys, hieman kohenevat valtionosuudet sekä energiaomaisuusjärjestelystä tuloutuneiden varojen hyötykäyttö puolestaan antavat edellytykset yltää tuloksellisesti nollatasolle heikkenevistä verotuloennusteista huolimatta.
Arvioitaessa vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöksiä, vuoden 2025 ennustetta sekä vuoden 2026 talousarvioesitystä, voidaan Mikkelin taloudellista tilannetta ja näkymää pitää kokonaisuudessaan kohtuullisen tasapainoisena. Tulevaisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi talouden hallinnassa tulee jatkaa kokonaisvaltaisesti maltillisella linjalla. Valtakunnallisesti kunnille kohdistuu tuntuvia veronkorotuspaineita. Erikseen käsiteltävässä veroprosenttipykälässä Mikkelin veroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Veroprosentin madaltaminen ei nykyisessä näkymässä ole realistista, ellei valtionosuusuudistus tuo merkittävää kohennusta Mikkelin kaupungin valtionosuuksien määrään. Talouden sopeutustoimenpiteitä on tehty vuodesta 2018 alkaen eri säästöohjelmien myötä lähes 40 miljoonalla eurolla. Säästötoimet näkyvät konkreettisesti kuntalaisille tuotetuissa palveluissa sekä käytettävissä olevien henkilöstöresurssien niukkuutena.
Edellä mainitun mukaisesti pitemmän aikavälin näkymässä merkittävimmät odotukset kohdistuvat valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Sote-uudistuksen jälkeisen, lähes sattumanvaraiseksi muodostuneen, valtionosuusjärjestelmän tasapuolistaminen kuntien ja kaupunkien kesken olisi perusteltua ja oikeudenmukaista, sekä vaikuttaisi positiivisesti Mikkelin talousnäkymään. Alun perin vuodelle 2026 kaavailtua uudistusta on tämän hetken tiedon mukaisesti lykätty vuoden 2027 alkuun, mutta aikatauluun sekä uudistuksen lopputulokseen liittyy riskejä. Mikkelin kaupungin edunvalvonnassa tämä on erittäin keskeinen asia.
Kaupunginhallitus vahvisti 9.6.2025 § 226 talousarvioraamin vuodelle 2026 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen toimintakate alittaa kaupunginhallituksen hyväksymän raamin 375 000 eurolla.
Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2026–2029 on liitteenä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään erikseen.
Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.
Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi.
Myös koko kaupunkiorganisaation kattava riskirekisteri esitetään salassa pidettävänä liitteenä (julkisuuslaki 621/1999, § 24, kohta 15 ja 17).
Päätösehdotus
Esittelijä
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2026–2029 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se
- hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2026-2029
- hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.
Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia ja merkitsee tiedoksi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot sekä koko kaupungin riskirekisterin.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026-2029 käsittelyn kaupunginjohtaja Janne Kinnusen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät talousjohtaja Tiia Tamlander ja henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hallintojohtaja Ari Liikanen, kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen.
Esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti:
"Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikehityslautakunta on kokouksessaan 18.9.2025 § 94 talousarviota käsitellessään varannut 100.000 euron määrärahan kutsujoukkoliikenteen suunnitteluun ja käynnistämiseen sekä joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin 20.000 euron määrärahan. Selvyyden vuoksi todetaan, että kyseiset varaukset eivät sisälly kaupunginhallituksen vuoden 2026 talousarvioesitykseen.
Kaupunginhallitus pyytää asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelta kaupungin omana työnä tehtävän kartoituksen kutsujoukkoliikenteen tarpeesta kevään 2026 aikana." Esittelijän täydennys päätösehdotukseen hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisäksi esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: "Kaupunginhallitus pitää edelleen tärkeänä pikaista kaupunkikonsernin tilastrategian aikaansaamista jonka yhteydessä ratkaistaan myös taidemuseon tulevaisuus." Esittelijän täydennys päätösehdotukseen hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiasta käydyn keskustelun aikana talousarvioon tehtiin seuraavat muutosesitykset:
- Jarno Strengell esitti kohtaan 8.8 hyvinvointilautakunta, ettei kansalaisopiston kurssitarjonnasta säästetä 50 000 euroa. Säästö vähentää kurssitarjontaa ja niiden kestoa, kasvattaa ryhmäkokoja sekä nostaa kurssimaksuja. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.
- Anne Puntanen esitti Heli Kauppisen ja Jatta Juholan kannattamana kohtaan 8.8. hyvinvointilautakunta, että "ehkäisevän päihdetyön ja mielenhyvinvoinnin koordinaattorin palkkauskustannukset 1.1.2026 alkaen. Määrärahaehdotus: 70.000 euroa (sisältäen sivukulut) joka otetaan TMT-maksusta ja siirretään hyvinvointilautakunnan raamiin. Tehtävänkuvaus ja perustelut Koordinattorin tehtävä keskittyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, erityisesti ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja mielenterveyden tukemiseen. Vaikuttavuus ja tarve: • Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja ennaltaehkäisevälle työlle on selkeä tarve myös hyvinvointikertomuksen perusteella. • Kunnan strategiset tavoitteet painottavat osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvoinnin vahvistamista."
Äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Anne Puntasen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Tapio Honkamaa, Jani Sensio) ja 4 ei ääntä (Jatta Juhola, Heli Kauppinen, Anne Puntanen, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että Anne Puntanen ja Jatta Juhola jättivät asiasta eriävät mielipiteet, joka on samansisältöinen kuin Anne Puntasen muutosesitys.
- Jarno Strengell esitti kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että Mikkelin kaupungin katuvalojen käyttöön lisätään 280 000 euroa ja katuvalojen käytössä yöaikaan palataan vuoden 2022 tilanteeseen. Katuvalot luovat turvaa ilta- ja yöaikana työskenteleville, vapaa-ajan liikkujille sekä vähentää yöaikaisen rikollisuuden mahdollisuutta. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältoinen kuin hänen muutosesityksensä.
- Tapio Honkaamaa esitti Kirsi Olkkosen, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että sivuulta 73 poistetaan kokonaan laatikko, jossa lukee "Saatetaan loppuun haja-asutusalueiden edullisuusvyöhyketarkastelu."
Äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tapio Honkamaan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Heli Kauppinen, Jani Sensio, Jatta Juhola, Anne Puntanen) ja 5 ei ääntä (Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Tapio Honkamaa, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
- Heli Kauppinen esitti kohtaan 8.9 kaupunkikehityslautakunta, että lautakunnan budjettiosaan muutosesitys: Lentokentän säästöt (350 000 e) toteutetaan kaupunginvaltuuston joulukuussa 2023 hyväksymän säästöohjelman mukaisesti. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.
- Eero Aho esitti Jani Sension, Tapio Honkamaan, Jatta Juholan, Petri Pekosen, Pekka Pöyryn ja Kirsi Olkkosen kannattamana sivulle 73 laatikkoon Taataan kaupunkilaisille saavutettava palvelurakenne ja -tarjonta sekä edistetään esteettömän ja turvallisen arkiympäristön rakentamista listään toimenpiteeksi teksti "Mikkelin kaupunki tarkastelee älykkäiden katuvalaistusratkaisuiden toteuttamista siten, että se edistää kaupunkilaisten turvallista liikkumista ja tavoitteeksi "Turvallisuudentunteen lisääminen".
Kaupunginhallitus hyväksyi Eero Ahon muutosesityksen yksimielisesti.
- Jarno Strengell esitti tekstikohtaan 12 investoinnit sekä investointiesityksen taulukkoon, että itäisen alueen koulu- ja päiväkotien investointisuunnitelma toteutetaan 2026 – 2028 eli aikaistetaan pohjaesityksestä kahdella vuodella. Kaupunkirakenneselvityksen linjauksissa 2018 esitettiin itäisen alueen uuden koulun valmistumista vuonna 2023. Kaupunginvaltuuston 2024 talousarviossa Itäisen alueen koulu- ja päiväkotirakentaminen hyväksyttiin vuosille 2025 – 2027. Virkahenkilöt ovat laskeneet, että itäisen alueen uusi koulu- ja päiväkodit maksaisivat kymmenessä vuodessa itsensä takaisin käyttötaloussäästöinä ja korjaustarpeen vähenemisenä. Investointien siirtäminen vuoteen 2028 ei ole päätös ja heikentää alueen vetovoimaisuutta. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.
Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot sekä koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin tiedoksi.
Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuneenjohtaja Arto Seppälä ilmoitti olevansa esteellinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n osalta (hallituksen jäsen) ja poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 11.32-12.30.
Merkitään, että pykälät 356-360 käsiteltiin samanaikaisesti.