Kuvaus
Valtuutettu Sami Järvinen ym. esittivät 23.1.2023 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:
"Mikkelin lentokentän tulevaisuutta ja kohtaloa on pohdittu jo moneen otteeseen täällä valtuustossa. Nykyinen toiminta lentokentällä ei kata sen kuluja, joten siitä on tullut merkittävä kuluerä kaupungille. Tällaisenaan lentokenttää ei kaupungilla ole varaa ylläpitää, sillä kaupungin kuluja on saatava leikattua huonon taloudellisen tilanteen takia.
Tähän mennessä lentokentästä ja sen tulevaisuudesta on annettu kaksi vaihtoehtoa, joista pitäisi valita se parempi. Nämä vaihtoehdot ovat olleet joko lentokentän lopettaminen tai sen säilyttäminen ilman merkittävää uutta hyötykäyttöä. Mahdolliset tulevaisuuden skenaariot lentotoiminnan elpymisestä uusien sähkölentokoneiden myötä, ovat vielä pitkällä tulevaisuudessa. Kuinka pärjäämme siihen asti nykyisellä vuosittaisella lentokentän kustannustasolla? Tähän on saatava kolmas ratkaisu.
Ratkaisuksi Perussuomalaiset tarjoavat lentokenttätoiminnan sopeuttamista ja kulujen laskua nykytilanteeseen sopivammaksi, kunnes mahdollinen liikennöinti lähtee lentokentällä kasvamaan ja tuo lisätuloja. Lentokentän aluetta ja siihen valmiiksi rakennettua infrastruktuuria voidaan hyödyntää, jotta alueelle saadaan rakennettua uutta liiketoimintaa, joilla katetaan lentokentän kuluja ja luodaan alueelle elinvoimaa.
Sopeuttamisen toimet
- Mikkelin lentokenttä on ns. toissijainen kansainvälinen lentoasema. Kustannukset tällä lentokentällä ovat kuitenkin ensisijaisen kansainvälisen lentoaseman mukaiset. Tämä ei ole tarpeen nykyisellä lentokentän käytöllä. On mahdollista laskea lentokenttä myös ns. kolmannen tason kentäksi, jolloin sen vuotuiset kustannukset laskisivat merkittävästi. Tämä kolmannen tason status on mahdollista pitää niin kauan, kunnes lentokentälle tulee enemmän liikennöintiä, jolloin siirtyminen toisen asteen kansainväliseen statukseen olisi jälleen mahdollista nykyisellä infrastruktuurilla. Viimevuosien mukainen kansainvälinenkin lentotoiminta voidaan nykymääräysten mukaan toteuttaa kolmannen tason lentokentälle, eikä Mikkeli vähennä elinvoimaisuuttaan tai näkyvyyttään.
- Mikkelin lentokentänkin tulee heti liittyä Euroopan laajuiseen liikenneverkostoon TEN-T: iin, joka on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä ja edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista EU:n alueella. Liittyminen tähän verkostoon on maksutonta ja se toisi Mikkelin lentokentän eurooppalaisten lentoliikennöitsijöiden tietoisuuteen ja loisi mahdollisuuksia saada uusia käyttäjiä kentälle sekä EU-rahoitusta Mikkelille. Tällä hetkellä lentokentän tietoisuus ja näkyvyys kansainvälisille toimijoille on heikkoa.
- Säästöjä on myös mahdollista saada valvonnan sopeuttamisella nykytarpeeseen sekä tulevaisuuteen sopivaksi (esim. etävalvonta), sekä mahdollisten kenttätoiminnan ylläpidon kulujen kattamista esimerkiksi laskeutumishinnaston tarkastamisella.
Mikkelin lentokentälle lisää liiketoimintamahdollisuuksia.
Lentokentän toiminnon säilyttäen ja suoja-alueet huomioiden, on mahdollista valjastaa lentokentän alueelta noin 32 ha 30 000MWh/v aurinkovoimalaksi. Alueelle olisi mahdollista rakentaa 64 000:nnen aurinkopaneelin voimala, jonka teho vastaisi noin 2 100:an omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Työllistämisvaikutukset 40 vuoden aikana tästä olisi pelkästään yläpidossa jo noin 240 henkilötyövuotta. Rakennusajan (12kk) työllistävyys voimalalle olisi noin 45 henkilötyövuotta. Epäsuora vaikutus rakentamisvaiheesta olisi noin 80–120 henkilötyövuotta. Aurinkovoimala kasvattaisi Mikkelin energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta merkittävästi. Mikkelin kaupungin kassavirtaan näin saisimme myös myönteisen kestovaikutuksen.
Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki selvittäisi aloitteen kuvaamien toimien mahdolliset vaikutukset Mikkelin lentokentän osalta.
Sami Järvinen
Jani Sensio, Tanja Hartonen, Tomi Sikanen,
Raimo Heinänen, Jaana Strandman, Jussi Marttinen,
Sami Nalli, Pertti Karhunen, Liisa Ahonen"
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.