Kuvaus
Valtuutetut Satu Taavitsainen ja Raimo Heinänen ovat tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valituksen Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksistä 14.11.§ 140-142 koskien kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajiston luottamusta sekä ko. toimielimien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaaleja.
Hallinto-oikeus on kehottanut Mikkelin kaupunginhallitusta hankkimaan valituksen johdosta Jani Sensio ja Paavo Barckin lausunnot.
Valituksessa vaaditaan kaupunginvaltuuston päätösten kumoamista, koska valittajat katsovat, että kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa, päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä ja päätökset ovat lainvastaisia.
Valitukseen on valmisteltu seuraava lausunto:
"ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA
Valitus kaupunginvaltuuston päätöksistä koskien kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajien luottamusta ja ko. toimielimien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaaleja
VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS
Mikkelin kaupunginvaltuuston päätökset 14.11.2022 § 140-142
VALITTAJAT
Satu Taavitsainen ja Raimo Heinänen
VASTINE
Kaupunginhallitus vaatii, että valittajien vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan perusteettomina ja Mikkelin kaupunginvaltuuston päätökset pysytetään.
PERUSTELUT
Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös, esteellisyys
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus henkilön puolueettomuuteen erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain ko. yleislausekkeen piiriin kuuluvat tilanteet, joissa kyse on mm. asianosaisten välisestä julkisesta vihamiessuhteesta. Valituksessa esitettään väite, että Satu Taavitsaisen ja Paavo Barckin välillä on julkinen vihamiessuhde.
Oikeuskirjallisuuden ja -käytännön mukaan julkisen vihamiessuhteen tulee olla lähtökohtaisesti niin ulkopuolisen henkilön kuin asianomaisen havaittavissa. Lisäksi oikeuskäytännössä on suhtauduttu varsin tiukasti julkisen vihamiessuhteen tulkintatilanteisiin. Julkista vihamiessuhdetta ei aiheuta kovakaan julkinen arvostelu, etenkin jos kyse on poliittisista tai vastaavista mielipiteistä. Edelleen asianosainen, joka väittää toista henkilöä julkiseksi vihamiehekseen, pitää esittää riittävä selvyys väitteensä perusteeksi. Valituksessa valittajat eivät ole esittäneen minkäänlaista näyttöä väitteiden tueksi. Liitteenä Paavo Barckin lausunto.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus toteaa, ettei Paavo Barck ole ollut esteellinen toimimaan tilapäisen valiokunnan jäsenenä.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilö on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen hallintolain 28 § 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Valituksessa on esitetty väite, että luottamushenkilön kokouspalkkiot muodostavat erityisen henkilökohtaisen hyödyn.
Oikeuskirjallisuudessa – ja käytännössä on todettu, että hyödyn tulee erityistä eli taloudellisesti tuntuvaa tai muuten merkityksellistä. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota, että kokouspalkkiot eivät ole henkilösidonnaisia vaan kokouspalkkiot maksetaan hallintosäännön mukaan kaikille luottamushenkilöille samoille perusteilla ja saman suuruisina. Edelleen asiassa tulee huomioida, ettei etukäteen ole voitu arvioida sitä todennäköisyyttä, jos puheenjohtajiston erottaminen toteutuu, keitä puolueet tulevat mahdollisesti ehdottamaan ja ketkä tulevat valituksi vaaleissa erotettujen tilalle. Liitteenä Jani Sension lausunto.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus toteaa, ettei Jani Sensio ole ollut esteellinen toimimaan tilapäisen valiokunnan jäsenenä.
Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös, vaalimenettely
Kaupunginvaltuusto päätti tilapäisen valiokunnan esityksestä erottaa kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajat, 1. varapuheenjohtajat ja 2. varapuheenjohtajat tehtävistään ja ko. toimielimien jäsenyyksistä.
Enemmistövaalissa tulee valituksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissä yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on.
Erottamisen jälkeen kaupunginvaltuuston piti valita kolmen erotetun jäsen tilalle kaupunginhallitukseen ja konserni- ja elinvoimajaostoon kolme uutta jäsentä, ei vain yhtä jäsentä niin kuin valituksessa annetaan ymmärtää. Vaali toimitettiin puheenjohtajan esityksestä yksimielisesti enemmistövaalina. Äänestyksessä jätettiin 51 äänestyslippua, saman verran kuin oli kaupunginvaltuutettuja. Kun jokaisella jäsenellä on ollut käytettävissä enimmillään kolme ääntä ja kaikkia ääniä ei tarvinnut käyttää, niin käytännössä vaalissa annettiin 115 ääntä ja 38 ääntä jätettiin käyttämättä.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus toteaa, että vaalitoimitus on toteutettu kuntalain mukaisesti.
Toimivallan ylitys
Valituksessa esitetään väite, että kaupunginvaltuusto olisi ylittänyt toimivallan, kun kaupunginhallitus on lausunnossaan ottanut kantaa sananvapauteen, erityisesti ottamalla kantaa kunnianloukkaukseen. Lisäksi toimivalta olisi ylitetty kaupunginhallituksen lausunnossa olleen kirjauksen ”…, joissa se (poliisi) on todennut Satu Taavitsaisen väitteen paikkansa pitämättömäksi…” johdosta.
Tilapäinen valiokunta on pyytänyt kaikilta asianosaisilta lausunnot asiaan liittyen. Satu Taavitsainen ei ole omassa lausunnossaan ottanut mitään kantaa itse pääasiaan vaan on vedonnut sananvapauteen. Tilapäinen valiokunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ei ole siis oma-aloitteisesti ottanut kantaa sananvapauteen vaan Taavitsaisen omassa lausunnossa olleiden väitteiden johdosta. Kaupunginhallitus uudistaa kaiken sen mitä kaupunginvaltuusto on todennut tilapäisen valiokunnan esityksestä sananvapauteen ja Satu Taavitsaisen käyttäytymiseen liittyen. Kaupunginhallitus erikseen korostaa, ettei kaupunginhallitus, tilapäinen valiokunta tai kaupunginvaltuusto ole ottanut mitään kantaa kunnianloukkaukseen vaan Satu Taavitsaisen käyttäytymistä on arvioitu pelkästään kuntalain 34 §:n ja 69 §:n näkökulmasta.
Kaupunginhallituksen lausuntoon on kirjattu valituksessa esitetyllä tavalla ”…, joissa se (poliisi) on todennut Satu Taavitsaisen väitteen paikkansa pitämättömäksi…”. Tilapäinen valiokunta on kuitenkin tarkentanut omassa esityksessään kaupunginvaltuustolle kyseisen kohdan muotoilun seuraavasti: ”… Poliisi on heinäkuussa 2022 päättänyt, että sillä ei ole syytä aloittaa esitutkintaa Strengelliin kohdistuneiden väitteiden osalta. Poliisin laajemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta Länsi-Savon julkaisusta 30.7.2022…”. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuuston päätöksessä asia on muotoilu tarkemmin kuin sen omassa antamassa lausunnossa. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, ettei kirjauksen muotoilulla ole olennaista merkitystä asian kokonaisuuden kannalta.
Edelleen kaupunginhallitus toteaa, ettei kaupunginvaltuusto ole viitannut mihinkään muuhun esitutkintaan kuin siihen, ettei sellaista ole käynnistetty poliisin päätöksen johdosta Jarno Strengelliin kohtaan.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus toteaa, ettei kaupunginvaltuusto ole ylittänyt toimivaltaansa.
Päätöksen lainvastaisuus
Valituksen mukaan Raimo Heinäsen erottaminen ei ole tullut vireille kuntalain edellyttämällä tavalla.
Kuntalaki 34 §
”Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.
Valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.
Valtuusto voi erottaa pormestarin ja apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.
Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen.”
Erottamisasia on tullut vireille kuntalain 34 §:n 4 momentin mukaisesti kaupunginhallituksen esityksestä 19.9.2022 § 328.
Kuntalain uudistuksen yhteydessä toimielimen erottaminen laajennettiin koskemaan myös toimielimen puheenjohtajistoa. Erottaminen koskee siis koko puheenjohtajistoa, jotta uuden valinnassa toteutuisi poliittinen suhteellisuus.
Kaupunginhallitus toteaa, ettei erottamispäätös ole koskenut vain yksittäistä henkilöä, vaikka asia on tullut vireille yksittäisen varapuheenjohtajan (Satu Taavitsaisen) käyttäytymisen johdosta. Kaupunginhallitus erikseen korostaa, ettei asiassa ole ollut kysymys Raimo Heinäsen käyttäytymisestä tai toiminnasta, mutta koska kyse on koko puheenjohtajiston erottamisesta, on päätös kohdistunut myös häneen.
Erotettujen luottamushenkilöiden, myös puheenjohtajiston, tilalle valitaan välittömästi uudet. Valinta tulee tehdä kuntalain 105 §:n mukaisella vaalilla. Koska kyse on uudesta vaalista, ei kenelläkään luottamushenkilöllä ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi uudelleen.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus toteaa, että puheenjohtajiston erottaminen on tullut vireille ja uusien jäsenten valinta kuntalain edellyttämällä tavalla.
Valituksessa katsotaan vielä, että päätös on ollut lainvastainen, koska valtuusto on käyttänyt väärin harkintavaltaansa ja ylittänyt toimivallan, kun se on rajoittanut luottamushenkilön sananvapautta. Kaupunginhallitus uudistaa kaiken sen mitä kaupunginvaltuusto on todennut tilapäisen valiokunnan esityksestä sananvapauteen ja Satu Taavitsaisen käyttäytymiseen liittyen. Kaupunginhallitus erikseen korostaa, ettei kaupunginhallitus, tilapäinen valiokunta tai kaupunginvaltuusto ole ottanut mitään kantaa mahdolliseen kunnianloukkaukseen vaan Satu Taavitsaisen käyttäytymistä on arvioitu pelkästään poliittisen luottamuksen näkökulmasta kuntalain 34 §:n ja 69 §:n nojalla.
Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä perusteettomana ja yksilöimättömänä."