Kaupunginhallitus, kokous 31.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 271 Ruoka-​ ja puhtauspalveluiden yhtiöittämisselvitys

MliDno-2018-1284

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi
Mia Hassinen, palvelujohtaja, Mia.Hassinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon maakuntaliitto on pyytänyt ruoka- ja puhtauspalvelujen yhtiöittämisestä lausuntoa 15.2.2019 mennessä. 

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2021. Tällöin nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat lakisääteiset kuntayhtymät purkautuvat ja niiden varat ja velvoitteet siirtyvät toi min taa jatkaville maakunnille.

Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen. Maakunnan hankkiessa palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy maakuntalaissa tarkoitettu järjestämisvastuu. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja
itsenäinen ammatinharjoittaja.

Tiettyjen keskitettyjen palveluiden osalta tuottamisvastuu on alueuudistusta  koskevien lakiesitysten perusteella palvelukeskuksilla. Ruoka- ja puhtauspalvelut eivät kuulu palvelukeskusten lakisääteiseen palveluvalikoimaan.

Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut on myynyt ruokapalveluja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle (myöh. Essote) vuositasolla noin 1,1 miljoonalla eurolla. Puhtauspalveluita on myyty Essotelle vuositasolla noin 100.000 eurolla. Puhtauspalveluiden myynti loppuu vuoden 2019 aikana Essoten keskittäessä palveluita sairaalakampusalueelle. 

Mikkelin kaupungin käsityksen mukaan maakuntauudistuksen toteutuessa in-house- yhtiön muodostaminen olisi kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista. Ellei kaupunki osallistu yhtiötä perustamiseen, Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden tulot tulisivat laskemaan noin 1,1 miljoonalla eurolla eli noin 11 %:lla. Tässä tilanteessa kaupunki tulisi järjestellä uudelleen oma organisaatio. Lisäksi tulee huomioida, että toimintojen jäädessä eri organisaatioiden omiksi toiminnoiksi, johtaisi se päällekkäisiin investointeihin maakunnan alueella. 

Mikkelin kaupunki sitoutuu Etelä-Savon maakuntaliitossa suunnitteilla olevan, in-house - periaatteella toimivan, ruoka- ja puhtauspalveluyhtiön jatkovalmisteluun. Mikkelin kaupunki korostaa, että jatkoselvityksessä tulee mukaan ottaa kaupunkikonsernin ne osat (mm. Esedu, Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia), jotka myös tuottavat tällä hetkellä ruoka- ja puhtauspalveluita. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa Etelä-Savon maakuntaliitolle edellä olevan lausunnon ravinto- ja puhtauspalvelujen yhtiöittämisestä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Soile Kuitusen kannattamana päätösesitykseen seuraavat neljä erillistä lisäystä:

  1. Kunta-alan työehtosopimusten piiristä siirtyvien työntekijöiden näkökulmasta AVAINTA ry:n työehtosopimus vastaa parhaiten kunta-alan työehtosopimusten sisältöjä. Yhtiössä on siten noudatettava AVAINTA ry:n työehtosopimusta.
     
  2. Osakeyhtiöön siirtymisen yhteydessä työntekijöiden lisäeläketurva on varmistettava. Kuntien (lakiehdotuksen mukaan tulevaisuudessa myös maakuntien) omistamilla osakeyhtiöillä on mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Liittymällä Kevan jäsenyhteisöksi suunniteltu osakeyhtiö turvaa siirtyvien työntekijöiden eläketurvan omistajille helpoimmalla ja halvimmalla tavalla.
     
  3. Paikallisesti työnantajan/ työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä on neuvoteltava ja sovittava siirtymäsopimuksesta, jossa tarkemmin sovitaan työnantajavaihdoksen periaatteista ja palvelussuhteisiin kuuluvista yksityiskohdista. 
     
  4. Oy:n laadittavaan yhtiöjärjestykseen on otettava kirjaus siitä, että yhtiön osakkeita ei voida myydä ulkopuolisille jos yksikin osakkeenomistajista tätä vastustaa.


Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on  tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jyrki Koivikko, Juha Vuori, Liisa Ahonen, Minna Pöntinen, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry), 3 ei-ääntä (Jarno Strengell, Soile Kuitunen, Markku Aholainen) ja 1 poissa (Armi Salo-Oksa).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiaan eriävän mielipiteen.

Valmistelija

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon maakuntaliiton kunnallisasiaintyöryhmä käsitteli kokouksessaan 28.3.2019 kuntien ruoka- ja puhtauspalveluiden yhtiöittämisen selvitystyön jatkamista maakuntauudistuksen kaaduttua. Kunnallisasiaintyöryhmän esitys oli, että Mikkelin kaupunki toimisi jatkossa selvitystyön vastuutahona. Edellä mainitun mukaisesti Etelä-Savon maakuntaliitto on esittänyt, että Mikkelin kaupunki ryhtyy yhtiöittämisen edellyttämiin jatkotoimenpiteisiin.

Maakuntaliiton tekemässä selvityksessä on ollut tarkoitus kartoittaa Etelä-Savon maakunnan ruoka-ja puhtauspalvelujen järjestämisvaihtoehtoja ja eri vaihtoehtoihin liittyviä juridisia, verotuksellisia ja toiminnallisia reunaehtoja sekä välittömiä vaikutuksia maakunnalle ja sen kunnille. Selvitys on liitteenä.

Toteuttamisvaihtoehtoina on selvitetty seuraavia mm. toimintamalleja:

A.Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan omistamassa yhtiössä (in-house-yhtiö)

B.Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan ja kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä (in-house-yhtiö).

C. Toiminnan jatkaminen entisellään.

Lisäksi Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ovat vuonna 2014 selvittäneet millä tavoin molempien organisaatioiden ruoka- ja puhtauspalveluiden voitaisiin järjestää uudella yhteisellä tavalla. Selvitys on liitteenä.

Koska maakuntauudistus on kaatunut, selvitystyötä ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa maakuntaliiton kanssa vaan kaupungille luonteva selvityskumppani olisi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä. Nyt tehtävässä jatkoselvityksessä tulee hyödyntää molempia liitteenä olevia selvityksiä.

Asiaa on käsitelty YT-neuvottelukunnassa 14.5.2019.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki ryhtyy yhtiöittämisen edellyttämiin jatkotoimenpiteisiin.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluiden kuntayhtymälle, että jatkoselvitys tehdään yhteistyössä kuntayhtymän kanssa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Jenni Tissarin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Petri Pekonen, Armi Salo-Oksa, Pekka Pöyry, Minna Pöntinen, Kirsi Olkkonen, Liisa Ahonen, Jyrki Koivikko, Juha Vuori) ja 3 ei ääntä (Jatta Juhola, Jenni Tissari, Jarno Strengell). Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen päätökseksi, että asian käsittelyä jatketaan.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti valmisteluohjeeksi seuraavaa:

  1. Kunta-alan työehtosopimusten piiristä siirtyvien työntekijöiden näkökulmasta AVAINTA ry:n työehtosopimus vastaa parhaiten kunta-alan työehtosopimusten sisältöjä. Yhtiössä on siten noudatettava AVAINTA ry:n työehtosopimusta.
  2. Osakeyhtiöön siirtymisen yhteydessä työntekijöiden lisäeläketurva on varmistettava. Kuntien (lakiehdotuksen mukaan tulevaisuudessa myös maakuntien) omistamilla osakeyhtiöillä on mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Liittymällä Kevan jäsenyhteisöksi suunniteltu osakeyhtiö turvaa siirtyvien työntekijöiden eläketurvan omistajille helpoimmalla ja halvimmalla tavalla.
  3. Paikallisesti työnantajan/ työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä on neuvoteltava ja sovittava siirtymäsopimuksesta, jossa tarkemmin sovitaan työnantajavaihdoksen periaatteista ja palvelussuhteisiin kuuluvista yksityiskohdista.
  4. Oy:n laadittavaan yhtiöjärjestykseen on otettava kirjaus siitä, että yhtiön osakkeita ei voida myydä ulkopuolisille jos yksikin osakkeenomistajista tätä vastustaa.


Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen yllä olevin perusteluin.

Valmistelija

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Asian selvittämistä on jatkettu työryhmässä, jossa on ollut edustettuina kaupunki, ml. liikelaitos Otavia, Etelä-Savon sosiaali- ​ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, Esedu Oy sekä kaikkien tahojen pääluottamusmiesedustus. Työryhmä on kokoontunut selvittelyn aikana kolme kertaa. Selvitystyön aikana Esedun edustajat totesivat, ettei mahdollisesta yhtiöittämisestä ole heille saavutettavissa taloudellisia ja/tai toiminnallisia hyötyjä ja se jättäytyi pois. Selvitystyön etenemistä on esitelty yt-neuvottelukunnassa 19.9.2019.

Työryhmä tilasi konsulttityönä kevennetyn liiketoimintasuunnitelman. Raportista ei ilmene yksiselitteisesti onko yhtiöittämisestä saavutettavissa taloudellisia ja/tai toiminnallisia hyötyjä molemmille osapuolille tai onko tarkoituksenmukaisempaa jatkaa omana toimintana. Raportista kuitenkin ilmenee yhdistämiselle sellaisia toiminnallisia hyötyjä, jonka vuoksi selvittämistyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa, yhteistyössä Etelä-Savon sosiaali-​ja terveyspalveluiden kuntayhtymän kanssa. Jatkotyössä tulee selvittää/tuottaa ainakin liiketoimintasuunnitelma (sis. SWOT, veroselvitys, henkilöstösuunnitelma), yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnos sekä yritysvaikutusten arviointi.

Raportti on oheismateriaalina.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää,​ että Mikkelin kaupunki jatkaa yhtiöittämisselvitystä edellyttäen, että Etelä-​Savon sosiaali-​ja terveyspalveluiden kuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti valmisteluohjeeksi, jokainen esitys on omana esityksenä, seuraavaa:

  1. Kunta-​alan työehtosopimusten piiristä siirtyvien työntekijöiden näkökulmasta AVAINTA ry:n työehtosopimus vastaa parhaiten kunta-​alan työehtosopimusten sisältöjä. Yhtiössä on siten noudatettava AVAINTA ry:n työehtosopimusta.
     
  2. Osakeyhtiöön siirtymisen yhteydessä työntekijöiden lisäeläketurva on varmistettava. Kuntien (lakiehdotuksen mukaan tulevaisuudessa myös maakuntien) omistamilla osakeyhtiöillä on mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Liittymällä Kevan jäsenyhteisöksi suunniteltu osakeyhtiö turvaa siirtyvien työntekijöiden eläketurvan omistajille helpoimmalla ja halvimmalla tavalla.
     
  3. Paikallisesti työnantajan/ työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä on neuvoteltava ja sovittava siirtymäsopimuksesta,​ jossa tarkemmin sovitaan työnantajavaihdoksen periaatteista ja palvelussuhteisiin kuuluvista yksityiskohdista.
     
  4. Oy:n laadittavaan yhtiöjärjestykseen on otettava kirjaus siitä,​ että yhtiön osakkeita ei voida myydä ulkopuolisille jos yksikin osakkeenomistajista tätä vastustaa.

Arto Seppälä kannatti Jarno Strengellin kolmea ensimmäistä muutosesitystä. Koska kukaan ei kannattanut Strengellin neljättä muutosesitystä, se raukesi.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänetävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin kannatettuja esityksiä äänestävät ei. Puheenjohtaja esitti, että kaikki esitykset äänestetään samalla kertaa. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Petri Pekonen, Jyrki Koivikko, Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen), 2 ei ääntä (Jarno Strengell, Arto Seppälä) ja 2 tyhjää ääntä (Jukka Pöyry, Minna Pöntinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strentell jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Valmistelija

  • Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunki järjesti kilpailutuksen ruoka- ja puhtauspalvelujen yhtiöittämisen liiketoimintasuunnitelman ym. asiakirjojen laatimisesta. Yhtiöittämisen liiketoimintasuunnitelman sekä yhtiön perustamiseen liittyvien asiakirjaluonnosten (yhtiöjärjestys, osakassopimus) laatiminen hankittiin KPMG Oy Ab:ltä. Hankintakustannukset jaetaan siten, että Etelä-​Savon sosiaali-​ ja terveyspalveluiden kuntayhtymä 50 % ja Mikkelin kaupunki 50 %.

Asian selvittämistä on jatkettu työryhmässä,​ jossa on ollut edustettuina kaupunki,​ ml. liikelaitos Otavia ja Etelä-​Savon sosiaali-​ ja terveyspalveluiden kuntayhtymä sekä molempien osapuolien pääluottamusmiesedustus. Työryhmä on kokoontunut selvittelyn aikana seitsemän kertaa. 

Yhtiöittämisen lähtöoletuksena on ollut mm. 

  • Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä Essoten työtekijät siirtyvät yhtiöön. Työntekijöiden asema ei muutu.
  • Yhtiö toimii ns. in-house-asemassa; Mikkelin kaupunki ja Essote voivat ostaa tukipalveluita ilman kilpailutusta ns. in house-periaatteella.
  • Toiminnan volyymi ja liikevaihto mahdollistavat skaalaetujen entistä paremman hyödyntämisen mm. tuotannossa, tuotannonohjauksessa ja ostoissa sekä resursoinnin toiminnan kehittämiseen edelleen.

Liiketoimintasuunnitelmassa on laadittu SWOT-analyysi:

Vahvuudet

Heikkoudet

  • Substanssin ja toimintaympäristön tuntemus
  • Asiakkaiden tuntemus
  • Oman henkilöstön vahvuuksien ja heikkouksien tuntemus
  • Päällekkäisten toimintojen poistuminen ja investointitarpeiden pienentyminen (esim. Anttolan ja Haukivuoren keittiöt, tietojärjestelmähankinnat/-investoinnit) ja tätä kautta toiminnan tehostuminen
  • Hyödyt tuotettaessa palveluita haja-asutusalueille
  • Paremmat mahdollisuudet ja resurssit toiminnan kehittämiseen
  • Vaihtoehtojen lisääntyminen henkilöstölle (esim. mahdollisuus työskennellä eri toimipaikoissa)
  • Omistajaorganisaatioiden mahdollisuus keskittyä omaan ydintoimintaansa
  • Läpinäkyvämpi kustannusseuranta ja -kattavuus (hinnoittelu yhtiössä sisältää esim. tilavuokrat kaikista käytössä olevista tiloista)
  • Mahdollinen sokeus toiminnan kehittämiseen, business-ajattelun puute
  • Johdon ja esimiesten osaaminen, osataanko irrottautua vanhasta
  • Mikkelin ja Essoten ruoka- ja puhtauspalveluiden erilainen lähtötilanne nykyisissä toimintatavoissa: tuotantoprosessit ja toimintaa ohjaavat periaatteet erilaiset erityisesti ruokapalveluissa
  • Essoten toiminta perustuu entisen sairaanhoitopiirin toimintatapoihin ja hierarkiaan
  • Essoten muut toimialat eivät tiedä/osaa tilata ruoka- ja puhtauspalveluita oman tukipalveluyksikön kautta vaan pyytävät tarjouksia sen ohi (mm. Mikkeliltä)
  • Tuotteistaminen keskeneräistä ja erilaista Mikkeli vs. Essote
  • Sisäiset palvelusopimukset eivät ole velvoittavuudeltaan samalla tasolla kuin yritysten kanssa tehdyt – todellinen kyky vastata palveluntuotannon laadulle asetettuihin vaatimuksiin
  • Henkilöstön asenne asiakkaaseen: välttämätön paha, puuttuu ajatus, että ollaan asiakasta varten (osalla, ei kaikilla)
  • Oppilasruokailuna tapahtuvan ateriapalvelujen myynnin osalta muodostuu ylimääräistä alv-kustannusta nykytilanteeseen verrattuna. Sitä voidaan minimoida erityisjärjestelyin mutta ei välttämättä kokonaan poistaa. Ks. tarkemmin liiketoimintasuunnitelman kohta 9, jossa on esitetty arvonlisäverotuksen vaikutuksia eri malleissa.

Mahdollisuudet

Uhat

  • Paremmat mahdollisuudet ja resurssit toiminnan kehittämiseen (ruoka ja puhtaus oy:n ydintoimintaa)
  • Kustannustehokkuuden lisääntyminen toimintaprosessien ja ostojen yhtenäistämisellä sekä päällekkäisten toimintojen poistumisella (mm. tuotannonohjausjärjestelmät) sekä mahdolliset hyödyt ostoissa
  • Investointitarpeiden pienentyminen (ei päällekkäisyyksiä)
  • Päätöksenteko joustavampaa ja nopeampaa kuin emo-organisaatioissa, tehdään oy:n edun mukaisesti
  • Toimitusjohtaja avainasemassa: onnistuessaan luo oy:lle oman toimintakulttuurin, toimintaa ohjaavat arvot sekä mahdollistaa nykyaikaiset palveluiden tuottamistavat ja henkilöstöjohtamisen

 

  • Luotettavan tiedon puute toiminnan todellisista kustannuksista ennen oy:tä
  • Ruoan ja siivouksen kustannukset osana isomman yksikön toimintaa
  • TAHE-kulut laskennallisia
  • Yhtiölle lisätään kustannuksia, joita ei aiemmilla organisaatioilla ollut
  • Kaikista keittiötiloista ei makseta vuokraa (arvio 0,35 M€)
  • Oppilasruokailun alv-vähennyskelvottomuudesta syntyvät kustannukset/niiden minimointiin liittyvien erityisjärjestelyjen hallinnolliset kustannukset
  • Palkkojen harmonisointi
  • Hoidettavaksi tehtäviä, jotka aiemmin emo-organisaatiolla (talous, hr, viestintä…)
  • Jatketaan kuten ennenkin vanhoissa organisaatioissa, toimintakulttuureja ei yhtenäistetä tai toinen organisaatio yhdistetään toisen vanhaan rakenteeseen ja toimintakulttuuriin
  • Toiminnan rajapintojen ja vastuujaon selkeä määrittäminen palvelusopimuksissa
  • Päätös Yhtiön perustamisen ja tuotannon aloittamisen välillä liian lyhyt: myyntilaskutus, palkanmaksu ym. tietojärjestelmät toimittava alusta alkaen, muuten konkurssiriski
  • Omistajien ylisuuret odotukset nopeista ja suurista kustannussäästöistä
  • Omistajien eriävät näkemykset oy:ltä ostettavan palvelun tasosta ja toiminnassa arvostettavista tekijöistä (luomu, lähiruoka…)
  • Omistajien osto-osaaminen
  • Asiakkaiden vaatimusten ja odotusten lisääntyminen kun oy palvelun tuottajana
  • Omistajien palveluverkon muutokset ja muutosten toteutuksen aikataulut?
  • Sote-palveluiden ulkoistamisen jatkuminen ja palveluseteli-mallin laajentaminen?
  • Yhtiön hallinnointi muista kuin toimintaa tukevista lähtökohdista

Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa on arvioitu, että yhtiöittäminen voisi mahdollistaa lukuisten hyötyjen realisoitumisen. Tällaisia ovat mm.:

  • Päällekkäisten toimintojen ja investointien poistuminen, toiminnan tehostuminen
  • Mahdolliset hyödyt ostoissa
  • Hyödyt tuotettaessa palveluita haja-asutusalueille
  • Investointitarpeiden pienentyminen 
  • Paremmat mahdollisuudet ja resurssit toiminnan kehittämiseen
  • Vaihtoehtojen lisääntyminen henkilöstölle (esim. mahdollisuus työskennellä eri toimipaikoissa)
  • Omistajaorganisaatioiden mahdollisuus keskittyä omaan ydintoimintaansa


Kuitenkin liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiöittämisen mahdollistamat merkittävät toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti alkuvuosina, vaan niiden odotetaan toteutuvan pidemmällä aikavälillä. 

Ennen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen luonnoksen laatimista sekä yritysvaikutusten arviointia, on molempien tahojen hallituksessa käyty periaatekeskustelu mahdollisesti perustettavan yhtiön omistuksesta. Molempien osapuolisen tahtotila on, että perustettava yhtiö tulisi perustaa omaan konserniin. 

Työryhmä kokoontui (ilman pääluottamusmiehiä) 20.8.2020 ja päätyi esittämään, että koska

  • järjestelyllä ei ole saavutettavissa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä lyhyellä aikavälillä,
  • osapuolien tahtotila perustettavan yhtiön omistuspohjasta ei ole yhtenäinen ja 
  • vireillä oleva sote-maakuntauudistus muodostaa suuren epävarmuustekijän tulevaisuudesta, 

selvitystyö lopetetaan ja molemmat osapuolet keskittyvät jatkossa omien toimintojen kehittämiseen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että ruoka- ja puhtauspalveluiden yhtiöittämisselvitys lopetaan ja Mikkelin kaupunki kehittää ko. palvelua jatkosssa omana toimintona. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Essote, Ruoka- ja puhtauspalvelut / Mia Hassinen, Liikelaitos Otavia / Harri Jokinen

Käsitellyt asiat