Valmistelija
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Matti Karttunen, museojohtaja, Matti.Karttunen@sivistys.mikkeli.fi
Kuvaus
Mikkelin taidemuseo sai alkunsa vuonna 1963, kun kuvanveistäjä Johannes Haapasalo lahjoitti Mikkelin kaupungille kaikki hallussaan olleet teoksensa. Lahjoituksen seurauksena Mikkeliin perustettiin taidemuseo. Museo avattiin vuonna 1970 ns. Graniittitalossa Johannes Haapasalon museo –nimisenä. Nykyään taidemuseo hallinnoi seitsemää eri peruskokoelmaa, joissa on yhteensä lähes 6 000 teosta. Museoiden henkilökuntaa on 12 henkilöä, sekä joitakin määräaikaisia. Taidemuseo toimii myös Etelä-Savon aluetaidemuseona, jonka vuoksi Mikkelin kaupungin museot saavat korotettua valtionosuutta.
Vuodesta 2015 vuoteen 2016 koko museotoimen kävijämäärä kasvoi yli 34 % ja vastaavasti vuodesta 2016 vuoteen 2017 kasvu oli lähes 7 %. Taidemuseossa välillä 2015-17 kävijämäärät kasvoivat 7 635:stä 11 490:een kävijään. Vastaavasti pääsylipputulot taidemuseossa kehittyivät seuraavasti: v. 2015: 11 081 €, v. 2016: 11 910 € sekä v. 2017 16 165,82 €. Alle 18 vuotiaat voivat vierailla museoissa maksutta.
Graniittitalon kunto on vuosikymmenten saatossa heikentynyt merkittävästi eikä rakennuksen talotekniikka ole ollut tilojen käyttäjän ja toiminnan asettamien vaatimusten tasalla. Henkilökunnan oireilu ja tiloissa havaitut sisäilmaongelmat johtunevat rakennuksen kosteusongelmista. Viimeinen julkisesti auki ollut taidenäyttely sulkeutui helmikuussa 2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pohtii parhaillaan esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamista. Uudistukseen liittyy nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän korvaaminen alueellisilla vastuumuseoilla. Mikkelin taidemuseo on ainoa Etelä-Savossa toimiva taidemuseo. Mikäli maakunnan kulttuuri-, taide- ja museopalvelut halutaan turvata jatkossakin, on erittäin tärkeää, että taidemuseon toiminnan jatkuminen varmistetaan riittävillä ja asianmukaisilla väistötiloilla siihen saakka kunnes taidemuseokysymykseen löydetään pysyvämpi ratkaisu.
Kaupunki on etsinyt taidemuseolle väliaikaisia, korvaavia tiloja. Väliaikainen ratkaisu tarkoittaa ajallisesti viiden vuoden määräaikaisuutta ja kahden vuoden optiota. Kaupungin taidekokoelma tullaan jatkossakin hajasijoittamaan. Pysyvämpiä ratkaisuja esitellään syksyllä 2018 osana valmisteilla olevaa laajempaa museostrategia.
Kaupungin omistamista, vapaana olevista kiinteistöistä ei löytynyt mitat täyttävää kokonaisuutta. Kaupunki on neuvotellut neljän eri kauppakeskuksen kanssa mahdollisuudesta sijoittaa väliaikainen taidemuseo näiden yhteyteen.
Yksi kauppakeskus ilmoitti, ettei heillä ole tarjottavana tällaisia tiloja. Kolmen kauppakeskuksen kanssa laadittiin museon julkisten ja henkilökunnan tarvitsemien tilojen osalta tilasuunnittelua laatien tilaohjelma ja periaatteellinen toiminnallinen sijoittelu. Näiden tilojen osalta kaupunki sai kaikilta kolmelta indikatiivisen vuokratarjoutumisen.
Kaikkia kolmea kohdetta arvioitiin mm. julkisten (taidenäyttely, museokauppa) ja henkilöstön tilojen toiminnallisuuden, sijainnin, kulkuyhteyksien, nykyisten kauppakeskuksen asiakasvirtojen, näkyvyyden (katu ja kauppakeskusmarkkinointi), kustannusten, valmistumisaikataulun jne. perusteella.
Tehdyn kokonaisharkinnan perusteella yhden kauppakeskuksen kanssa valmistelua syvennettiin ja valmisteltiin varsinainen vuokrausesitys. Museotoimelle vuokrattaisiin määräaikaisella vuokrasopimuksella Kauppakeskus Akselin toisesta kerroksesta tilaa yhteensä n. 1088 m2, josta museotilat ja –kauppa ovat n. 541 m2. Vuokrakustannus on vuositasolla n. 156 670 euroa (alv 0 %). Vuokranantaja vastaa muutostöistä poislukien ns museaalisia olosuhteita, joihin kaupunki on varautunut (300 000 euroa). Museon tilat ovat teknisesti käytettävissä syksyllä 2018, joka mahdollistaa näyttelyn ja museokaupan avautumisen.
Päätösehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat taidemuseon tilapäisiä tiloja koskevat vuokrasopimukset Mikkelin kaupungin sekä A. Toivakka Oy/K5 Kiinteistökehitys Oy:n (547,5 m2) ja Länsi-Savo Oy:n (541,3 m2) kanssa sekä oikeuttaa teknisen johtajan tekemään niihin vähäisiä muutoksia.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.