Kaupunginhallitus, kokous 29.5.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 191 Kehittämishankkeiden rahoitus 2017

MliDno-2017-1196

Kuvaus

Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla edistetään Mikkelin kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua, asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa. Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita.

Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2017 on 836.000 euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin 750.000 euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko hankekautta.  Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti kaupunginhallitus.

Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2017 mukaan Kehittämishankkeet -määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin.  Tämä strategiakytkös varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista. Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset, joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista.

Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kansalliskirjaston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n,Mikkeli ES:n sekä Karjala-tietokantasäätiön  vuonna 2017 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja. Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun kehittämisen linjauksia.

Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on 523.986 € ja yhdessä aiemmin tehtyjen vuotta 2017 koskettavien rahoituspäätösten kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2017 sidottu yhteensä  736.870 €.

Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat hankepäätökset 13.6.2017 kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää myöntää kuntarahoitusta vuodelle 2017 vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet

  • Paikkaperustainen hyvinvointitieto ja elinvoimakunnan hyvinvointiratkaisut, enintään 25.811 €
  • Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja 2017-2022 –hanke / Paikallinen muutosjoustavuus (resilienssi) ja digitaalinen transformaatio –teema, enintään 10.500 €

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankkeet

  • XAMK – strateginen kehittäminen, enintään 100.000 €

Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet

  • ”Digitalia II”, enintään 10.500 €

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankkeet

  • Perinteisestä jätevedenpuhdistamosta kohti resurssitehdasta, enintään 10.000 €
  • Puhdistamolietteet hyötykäyttöön, enintään 4.200 €

Kuntaliiton hankkeet

  • Arttu 2, enintään 9 000 €

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet

  • Kärkiklustereiden johtaminen, enintään 12.500 €
  • Kansallinen CBRNE-koulutus operatiivisille toimijoille, enintään 10.079 €
  • Materiaalikierron yhteistyömalli, enintään 9.229 €
  • Ympäristömittauksesta myyntivaltti, enintään 5.359 €
  • EcoSairila – Shaoxing yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, enintään 23.168 €
  • DigiSyke – Digitaalista Sykettä Teollisuuteen, enintään 8.980 €
  • Professuurihanke (LUT), enintään 64.000 €
  • Visit Saimaa - Lakeland Finland 2017-2019, enintään 112.500 €
  • Miksei Oy:n vanhojen hankkeiden vuoden 2017 kuntarahoitus, enintään 61.659 €

Mikkeli ES:n hankkeet

  • Ahjo Accelerator -kiihdytysohjelma, enintään 6.500 €

Karjala-tietokantasäätiön hankkeet

  • Karjala-tietokannan tallennustyön loppuunsaattaminen, enintään 40.000 €

Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteutuminen suunnitellusti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa ja Pekka Pöyry (Mikkelin kehitysyhtiö MIksei Oy:n hallituksen jäsenyys) ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Tiedoksi

Ruralia-instituutti / Torsti Hyyryläinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu / Kalevi Niemi, Helsingin yliopisto kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus / Minna Kaukonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Sanna Tomperi, Kuntaliitto / Marianne Pekola-Sjöblom, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Maarit Randelin ja Anitta Sihvonen, Mikkeli ES / Olli Marjalaakso, Karjala-tietokantasäätiö/Aki Kauranen