Kuvaus
Mikkelin kaupunki on vastaanottanut Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien tilaaman, MDI:n laatiman Etelä-Savon korkeakoulutuksen tulevaisuutta koskevan skenaarioraportin. Raporttia on käsitelty kaupunginvaltuuston iltakoulussa 7.9.2026. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista arvioida Mikkelin korkeakoulu- ja yliopistotoimintojen kehittämisen seuraavia askelia kaupungin omista tavoitteista, vahvuuksista ja osaamistarpeista lähtien, raportin havainnot ja muu käytettävissä oleva valmisteluaineisto huomioon ottaen. Samalla on tarpeen tarkastella, miten Mikkelissä jo toimivien korkeakoulujen yhteistyötä voidaan vahvistaa ja missä kokonaisuuksissa Savonlinnan kanssa tehtävä yhteistyö voisi tuottaa Mikkelille lisäarvoa.
Korkeakoulutoimintojen kehittäminen Mikkelissä
Valmistelun lähtökohta
Mikkelin, LUT-yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyä koskenut tarkastelu ei etene rakenteellisten vaihtoehtojen jatkovalmisteluun. Tämän vuoksi Mikkelin korkeakoulutoimintojen kehittämistä on tarkoituksenmukaista tarkastella kaupungin omista tavoitteista, vahvuuksista ja osaamistarpeista käsin. Samalla tulee arvioida, missä kokonaisuuksissa Savonlinnan kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaisi toiminnan sisältöä, mittakaavaa, rahoituspohjaa tai vaikuttavuutta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampus
Mikkelissä on jo monipuolinen korkeakoulukokonaisuus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampus on opiskelijamäärältään ammattikorkeakoulun suurin. Kampuksella on lähes 30 AMK- ja YAMK-tutkintoon johtavaa koulutusta ja noin 4 600 opiskelijaa. Koulutusta järjestetään muun muassa tekniikan, tietojenkäsittelyn, liiketalouden, metsätalouden, sosiaali- ja terveysalan, nuorisokasvatuksen sekä matkailu- ja ravitsemisalan tehtäviin. Kampuksella on myös englanninkielistä koulutusta sekä laajaa avoimen ammattikorkeakoulun ja jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Mikkelin kampus on myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun suurin TKI-kampus. Sen ulkopuolinen TKI-rahoitus oli vuonna 2025 noin 7,8 miljoonaa euroa. Toiminta painottuu kestävään hyvinvointiin, kiertotalouteen, energiaan ja logistiikkaan sekä digitaaliseen talouteen. Kampuksella ja sen yhteydessä toimivat muun muassa Digitalia, Juvenia, Active Life Lab, terveyden edistämisen tutkimusyksikkö, vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö ja Mikpolis.
Yliopistollinen toiminta Mikkelissä
Yliopistollista toimintaa kokoaa Mikkelin yliopistokeskus, jossa mukana olevissa yliopistoissa työskentelee noin päätoimista 120 työntekijää. Kauppatieteiden koulutuksensa Otaniemeen siirtäneellä Aalto-yliopistossa on Mikkelissä datatalouden työelämäprofessuuri. Mikkelissä toimivat LUT-yliopiston kaikki schoolit kauppakorkeakoulun, bioenergian laboratorion sekä vedenpuhdistustekniikoihin erikoistuneen erotustekniikan osaston kautta. Helsingin yliopistolle Mikkeli on suurin pääkaupunkiseudun ulkopuolinen henkilöstökeskittymä Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan Ruralia-instituutin sekä Kansalliskirjaston kautta. Helsingin yliopisto on lisännyt toimintaansa Mikkelissä Ruralia-instituuttiin avatun ruokaturvan ja lääkevarmuuden hallinnan professuurin sekä ruokaviennin maisteriohjelmaan kuuluvien Mikkelissä toteutettavien opintosisältöjen kautta. Mikkelissä tehdään yliopistollista tutkimusta etenkin huoltovarmuuden kannalta tärkeissä vedenpuhdistusmenetelmissä, bioenergiassa ja ruokajärjestelmissä; yrittäjyydessä, maaseutu- ja aluekehityksessä sekä digitaalisten aineistojen saavutettavuudessa ja tiedonhallinnassa.
Korkeakoulutoimintojen yhteinen tavoitetila
Mikkelin korkeakoulutoiminnan keskeinen mahdollisuus on yhdistää nykyistä suunnitelmallisemmin ammattikorkeakoulun laaja koulutus ja soveltava TKI-toiminta sekä yliopistokeskuksen tieteellinen tutkimus, professorit ja yliopistoverkostot. Tavoitteena voisi olla verkostomainen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiokaupunki, jossa opiskelijoille muodostuu etenemispolkuja ammattikorkeakoulututkinnoista maisteri- ja tohtoritasolle, yritykset saavat korkeakoulujen osaamisen helpommin käyttöönsä ja Mikkelissä työskentelevän tutkimus- ja korkeakouluhenkilöstön määrä vahvistuu.
Yhteistyötä voidaan kehittää ilman uusien hallinnollisten rakenteiden perustamista. Mikkelin yliopistokeskus voi toimia yliopistoyhteistyön kokoavana alustana ja koordinoida kumppanuuksia eri yliopistojen kanssa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tuo kokonaisuuteen opiskelijapohjan, työelämälähtöisen koulutuksen, tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä oppimis- ja pilotointiympäristöt. Kaupungin tehtävänä on määritellä tavoitetila, kytkeä mukaan yritykset ja muut kumppanit sekä mahdollistaa valittujen avausten valmistelu.
Mikkelin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen
Yhteistyötä voitaisiin konkretisoida kokoamalla korkeakoulujen tutkimus-, koulutus- ja yrityspalvelut yhteiseksi näkyväksi tarjonnaksi. Yritysten ja muiden organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistarpeita voitaisiin välittää yhteisen aihepankin kautta AMK- ja YAMK-opinnäytteiksi, maisterintutkielmiksi, diplomitöiksi, työelämätohtorien tutkimusaiheiksi tai laajemmiksi tutkimushankkeiksi. Valittujen osaamiskärkien ympärille voitaisiin muodostaa yhteisiä opintokokonaisuuksia, intensiivijaksoja, tutkimusohjelmia ja yritysprojekteja. Ammattikorkeakoulun henkilöstön tohtoriopintoja voitaisiin samalla tukea nykyistä järjestelmällisemmin yliopistokeskuksen ja kumppaniyliopistojen kautta.
Mikkelin mahdolliset osaamiskärjet
Mikkelin ensisijaisiksi korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön sisällöiksi soveltuvat erityisesti vesi, ympäristö ja kriittinen infrastruktuuri, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, datatalous ja tiedonhallinta, ruokajärjestelmät sekä hyvinvointi, ikääntyminen ja palvelujärjestelmien uudistaminen. Näillä aloilla Mikkelissä on jo koulutusta, tutkimusta, henkilöstöä, tutkimusympäristöjä ja yritysyhteistyötä. Jatkovalmistelussa tulee arvioida, mitkä niistä valitaan kaupungin ensisijaisiksi kärjiksi ja millä konkreettisilla välineillä niitä vahvistetaan.
Yliopistotoiminnan kehittämisen etenemisvaihtoehdot
Yliopistotoiminnan kehittämisen etenemisvaihtoehtoina voisi olla esimerkiksi nykyisten yliopistoyksiköiden, professuurien, tutkimusryhmien ja maisterikoulutuksen jatkuvuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Tätä voidaan pitää kehittämisen vähimmäistasona, mutta se ei yksin takaa yliopistollisen toiminnan kasvua.
Toisena etenemisvaihtoehtona voisi olla Mikkelin tavoitteellisen yliopistokumppanuusohjelman laatiminen. Ohjelmassa määriteltäisiin kaupungin tavoitetila, valittavat osaamiskärjet, kuhunkin kärkeen soveltuvat yliopistot ja tiedekunnat, tavoiteltavat professuurit, tutkimusryhmät ja koulutusväylät sekä valmistelu-, rahoitus- ja seurantavastuut. Yliopistot eivät ole toisensa poissulkevia kumppaneita, vaan yhteistyötä voidaan suunnata samanaikaisesti usean yliopiston kanssa niiden strategioihin ja osaamiseen soveltuvissa kysymyksissä.
Kolmantena etenemisvaihtoehtona voisi olla yhden tai kahden laajan tutkimusohjelman tai TKI-alustan rakentaminen Mikkeliin. Niissä yhdistettäisiin yliopistojen tieteellinen tutkimus, ammattikorkeakoulun soveltava TKI-toiminta, yritysten kehittämistarpeet, opiskelijoiden opinnäytteet sekä kansallinen ja kansainvälinen tutkimusrahoitus. Ensimmäiset kokonaisuudet voisivat liittyä esimerkiksi vesi- ja energiajärjestelmien kriisinkestävyyteen, kokonaisturvallisuuteen, datatalouteen tai ikääntymiseen ja palvelujärjestelmien uudistamiseen. Yhteisiä tutkimusohjelmia ja teema-alustoja voidaan toteuttaa ilman omistusjärjestelyä, mutta niiden onnistuminen edellyttää yhteistä priorisointia, nimettyä johtoa ja valmisteluresurssia.
Neljäntenä etenemisvaihtoehtona voisi olla hallittu kasvu professuurien, tutkimusryhmien, työelämätohtorien ja koulutusväylien kautta. Mikkeli voisi tavoitella esimerkiksi uusia yliopistollisia avainvakansseja, tutkimusryhmiä ja ammattikorkeakoulututkinnosta yliopiston maisteri- tai diplomi-insinööritutkintoon johtavia polkuja. Kaupungin tehtävänä ei olisi rahoittaa yliopistollista toimintaa yksin, vaan koota rahoitus- ja kumppanuuskokonaisuuksia yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulun, yritysten, säätiöiden ja muiden julkisten toimijoiden kanssa.
Etenemisvaihtoehtojen yhteensovittaminen
Edellä kuvatut vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois. Mikkelin kannalta perusteltu etenemistapa voisi muodostua niiden yhdistelmästä: nykyiset yliopistotoiminnot turvataan, yliopistokeskuksen johdolla laaditaan tavoitteellinen kumppanuusohjelma, valituilla kärjillä käynnistetään tutkimusohjelmia ja niiden yhteyteen valmistellaan uusia professuureja, tutkimusryhmiä ja koulutusväyliä. Kokonaan uusia tutkinto-ohjelmia tulisi arvioida vasta, kun niille on osoitettavissa riittävä opiskelijakysyntä, tutkimuspohja, työelämätarve ja pitkäjänteinen toteuttamismalli.
Yhteistyömahdollisuudet Savonlinnan kanssa
Savonlinnan kanssa tehtävä yhteistyö voi vahvistaa Mikkelin neuvotteluasemaa erityisesti silloin, kun yhden kaupungin opiskelija-, yritys- tai tutkimusvolyymi ei yksin riitä uuden yliopistollisen avauksen perustaksi. Kaupunkien profiilit ovat osittain täydentäviä: Mikkelin vahvuuksia ovat muun muassa vesi, tiedonhallinta, ruokajärjestelmät, kokonaisturvallisuus ja hyvinvointi, kun taas Savonlinnalla on vahvaa metsäbiotalouden, kuituteknologian, teollisen automaation, liikunnan ja elämystalouden osaamista.
Konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia voisivat olla ikääntymiseen, toimintakykyyn ja palvelujärjestelmien uudistamiseen liittyvä yhteinen tutkimus- tai professuuriavaus, ruokajärjestelmät ja ruokamatkailun yhdistävä koulutus- ja tutkimuskokonaisuus sekä Mikkelin vesi- ja ympäristöosaamisen ja Savonlinnan metsäbiotalous- ja kuituosaamisen yhteiset tutkimushankkeet. Myös kokonaisturvallisuuden, automaation ja kriittisen infrastruktuurin alueella kaupunkien osaaminen voisi täydentää toisiaan.
Savonlinnan biotuotetekniikan työelämäprofessuurin, diplomi-insinööriväylän ja tutkimusinfrastruktuurin muodostama kokonaisuus tarjoaa käytännön esimerkin siitä, kuinka yliopistollista toimintaa voidaan rakentaa ilman omistusjärjestelyä. Vastaavaa toimintaperiaatetta voidaan soveltaa myös Mikkelin ja kaupunkien yhteisiin uusiin avauksiin. Yhteistyö tulee kuitenkin rajata niihin kokonaisuuksiin, joissa se tuo Mikkelille tunnistettavaa lisäarvoa. Mikkelin tulee voida edetä itsenäisesti sellaisissa kysymyksissä, joissa kaupungissa on jo toimiva yliopistoyksikkö, professuuri tai suora kumppanuus.