Kaupunginhallitus, kokous 27.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 310 Valtuustoaloite nollatyösopimuksista

MliDno-2018-664

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 19.3.2018 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

”Nollatyösopimukset ovat aikamme viheliäisin työsopimusmuoto. Nollasopimuksilla tarkoitetaan toistaiseksi tai pidemmän määräajan voimassa olevaa työsopimusta, jossa työtunnit on määritelty alkaen nollasta, esim. 0-40 h viikossa. Tällöin työnantaja päättää, paljonko se tosiasiassa työtunteja tarjoaa.

Työntekijän näkökulmasta voi mennä viikkojakin ilman kutsua töihin, ilman tunteja, ilman palkkaa ja näin ollen myös ilman eläkekertymää. Henkilö voi olla tiukasti sidottu työsopimukseen, eikä saa tehdä muille töitä, muttei saa työttömyyskorvaustakaan.

Nollatuntityöntekijät ovat kaikista heikoimmassa asemassa työelämässä. Heitä on Suomessa noin 83 000 henkilöä. Tilastojen valossa he ovat pääosin alle 30-vuotiaita nuoria ja erityisesti naisia.

Nollatuntityöntekijän on vaikea tai lähes mahdoton saada lainaa pankista. Elämän suunnittelu on vaikeaa pienillä tuloilla. Perheen perustaminen antaa odottaa itseään ja lasten päivähoito on suuri ongelma, koska työtunnit ovat epävarmat ja tulevat nopealla varoitusajalla.

Jokainen tarvitsee elämäänsä ennakoivuutta ja turvallisuutta. Kenenkään elämä ei saa olla pelkkää ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista, sen odottamista, jos puhelin soi ja pyyntö tulla töihin tulee.

Nollatuntisopimuskäytäntö on yhteiskunnallisesti vaarallinen, koska se uhkaa muuttaa Suomen matalapalkkamaaksi. Matalapalkkamaat eivät ole tunnettuja hyvinvoinnistaan, eikä sille tielle pidä lähteä. Nuorten sukupolvien palkkataso on jo nyt vanhempien sukupolvien palkkatasoa alempi heidän ollessaan samassa elämänvaiheessa.

Suomalaiset nuoret sukupolvet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua ja talouspoliittisia puolestapuhujia. Nuoret itse puhkuvat työhaluja, esimerkiksi ”Työttömien nuorten ääni” -barometrin mukaan, noin 90% työttömistä nuorista etsi aktiivisesti työtä. Jos unelma työstä ei toteudu, nuori joutuu syrjäytymisriskiin.

SDP:n valtuustoryhmä esittää, että valtuusto päättää, että

  1. Mikkelin kaupunki ja sen konserni ensisijaisesti suosii kokoaikaisia vakituisia työsuhteita, mutta jos säännöllistä työtä tehdään muutoin, niin Mikkelin kaupunki ja sen konserniin kuuluvat yhteisöt eivät käytä nollatyösopimuksia, vaan työsopimusten minimituntimäärä viikossa on 18 tuntia, ellei työntekijä erikseen ole kirjallisesti ilmaissut toivettaan tätä pienemmäksi. Perusteltuja syitä alle 18 tunnin säännölliselle viikkotyöajalle ovat mm. opiskelu, lasten hoito, osa-aikaeläke tai muut niihin rinnastettavat syyt.
     
  2. valtuustolle tuodaan selvitys konserniyhtiöiden työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta.
     
  3. Mikkelin kaupunki päivittää hankintaohjeensa niin, ettei nollatyösopimuksia käyttäviltä tahoilta tilata tavaroita ja palveluita, vaan ostopalveluissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kohdassa 1.

Mikkelissä 19.3.208

Satu Taavitsainen
Markku Aholainen, Ulla Leskinen, Tapani Korhonen,
Hannu Tullinen, Jenni Tissari, Petri Tikkanen,
Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Jarno Strengell,
Raine Lehkonen, Jatta Juhola, Paavo Barck,
Hanne Vainio"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen henkilöstöpalveluiden valmisteltavaksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään elokuun 2018 loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuuston kokouksessa  19.3.2018 § 148 valtuutettu Satu Taavitsainen esitti SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteen nollatyösopimuksista. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 9.4.2018.

Nollasopimuksilla tarkoitetaan toistaiseksi tai pidemmän määräajan voimassa olevaa työsopimusta, jossa työtunnit on määritelty alkaen nollasta, esim. 0-40 h viikossa. Tällöin työnantaja päättää, paljonko se tosiasiassa työtunteja tarjoaa.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että valtuusto päättää, että

1. Mikkelin kaupunki ja sen konserni ensisijaisesti suosii kokoaikaisia vakituisia työsuhteita, mutta jos säännöllistä työtä tehdään muutoin, niin Mikkelin kaupunki ja sen konserniin kuuluvat yhteisöt eivät käytä nollatyösopimuksia, vaan työsopimusten minimituntimäärä viikossa on 18 tuntia, ellei työntekijä erikseen ole kirjallisesti ilmaissut toivettaan tätä pienemmäksi. Perusteltuja syitä alle 18 tunnin säännölliselle viikkotyöajalle ovat mm. opiskelu, lasten hoito, osa-aikaeläke tai muut niihin rinnastettavat syyt.

2. valtuustolle tuodaan selvitys konserniyhtiöiden työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta

3. Mikkelin kaupunki päivittää hankintaohjeensa niin, ettei nollatyösopimuksia käyttäviltä tahoilta tilata tavaroita ja palveluita, vaan ostopalveluissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kohdassa

Vastaus kohtaan 1.

Lainsäädäntö koskee nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana (esim. 0-40 tuntia/viikossa tai 10-30 tuntia/viikossa). Sääntely koskee myös työntekijöitä, jotka kutsutaan työhön tarvittaessa. Kesäkuun 2018 alussa voimaan tulleessa laeissa tällaisia sopimuksia kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Mikkelin kaupungissa ei ole käytössä lain tarkoittamia vaihtelevan työajan sopimuksia lukuunottamatta pelastuslaitosta. Pelastuslaitoksella käytetään osalla henkilöstöstä vaihtelevan työajan työsopimuksia. Kyse on sivutoimisessa työsuhteessa työskentelevistä (VPK), jotka saavat pääsääntöisesti varsinaisen toimeentulon jonkun muun työnantajan palveluksessa olemisesta tai omasta yritystoiminnasta. Heidän työpanoksensa tuntimääriä ei voida ennakoida siten, että ne olisivat työnantajaa sitovia. Sivutoiminen henkilöstö aloittaa työskentelyn pelastustoimen tehtävien vaatiessa. Käytännössä työntekijöillä on ollut mahdollisuus kieltäytyä tulemasta töihin, jos kulloinenkin elämäntilanne se estää. Erityisen tärkeää kuitenkin, että työntekijä on tarvittaessa pelastustoimeen käytettävissä ja sitoutunut tulemaan työhön. Vaihtelevan työajan käyttö perustuu työn luonteeseen ja on perusteltua käyttää kyseessä olevassa toiminnassa. Muutoin Mikkelin kaupungilla käytettävissä virkamääräyksissä ja työsopimuksissa on aina jokin vähimmäistuntimäärä, jonka työnantaja takaa työntekijälle. Mikkelin kaupungin konsernissa ei myöskään käytetä vaihtelevan työajan sopimuksia niiden työntekijälle aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

Mikkelin kaupungissa käytetään vakinaisia virkoja sekä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia tehtävissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Määräaikainen virkamääräys tai työsopimus tehdään ainoastaan perustellusta syystä. Käytössä on myös osa-aikaisia virka- ja työsuhteita tilanteissa, joissa ei ole tarvetta kokopäiväisen työn teettämiseen tai jotka perustuvat viranhaltijan/työntekijän omasta aloitteesta tapahtuvaan työn järjestämiseen osa-aikaiseksi lainmukaisin perustein. Palkka voidaan maksaa tehtyjen tuntien mukaan, mutta kyseessä on kuitenkin ennalta sovittu työaika. 

Lyhytaikaisissa sijaisuuksissa (äkilliset sairauspoissaolot) käytetään määräaikaisia sopimuksia. Tuntimäärä sijaisuuksissa vaihtelee sijaistarpeen mukaan. Mikkelin kaupungilla ei kuitenkaan ole työsopimuksia, jotka ovat luonteeltaan käytössä ns.tarvittaessa töihin kutsuttavia sopimuksia.

Työntekijän omasta aloitteesta voidaan tehdä sopimuksia, joiden tuntimäärä jää alle 18 tuntia viikossa. Näin esimerkiksi sijaisina toimivien opiskelijoiden kohdalla. Työntekijän näkökulmasta osa-aikainen sopimus helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista, kun tuntimäärää ei sovita liian suureksi. Myös eläkkeellä oleville tai satunnaisten lisäansioiden hankkijoille alle 18 tunnin tuntisopimus antaa mahdollisuuden tehdä työtä silloin, kun se henkilön omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopii.

Perusopetuksen vastaus kohtaan 1.

Mikkelin kaupungin perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa ei ole nollatyösopimuksia. Nollatyösopimuksella työskentelevistä käytetään usein termejä ”extraaja”, ”keikkatyöläinen” tai ”tarvittaessa töihin kutsuttava”.Tuntiopettaja nimikettä käytetään yleisesti silloin, kun opetusaineessa ei ole pitkällä tähtäimellä riittävää määrää tunteja esimerkiksi lehtoraattiin. Tuntiopettaja on päätoiminen silloin, kun opetustunteja on vähintään 16.

Mikkelin kaupunki palkkaa tuntiopettajat nimikkeellä päätoiminen tuntiopettaja silloin, kun pitkällä tähtäimellä on selvää, että tunnit eivät riitä virkaan, mutta päätoimisuus kuitenkin täyttyy. Joissain aineissa (harvinaisemmat kielet tai uskonnot lähinnä) tunteja on koko Mikkelissä niin vähän, että on selvää, ettei päätoimisuus pitkällä tähtäimellä täyty. Tällöin opettaja palkataan tuntiopettajaksi ja päätökseen kirjataan Kuntatyönantajien ohjeen mukaisesti, että palvelussuhde saattaa eri lukuvuosina olla pää- tai sivutoiminen. Etenkin valinnaisissa kielissä on tilanteita, että oppilaat eivät syystä tai toisesta valitse ko. kieltä, jolloin opettajan tunnit jäävät niukaksi (oppilaiden valintoihin saattaa joskus vaikuttaa myös kielen trendikkyys tai opettajan persoona, mitä on vaikea ennakoida).

Tuntiopettajilla ei koskaan ole tilannetta, että he olisivat tarvittaessa töihin kutsuttavia tms. vaan jokaiselle opettajalle tunnit määritellään edellisenä keväänä koko tulevaksi lukuvuodeksi eli oman talouden suunnittelu on pitkäjänteisempää kuin ”nollatyösopimuksissa”.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee erittäin tarkoin opettajilta vaadittavan kelpoisuuden. Työnantajana teemme kaikkemme, että tuntiopettajien tuntimäärä olisi aina kohtuullinen. Tunteja järjestetään tuntiopettajalle niin monelta koululta kun se lukujärjestysteknisesti on mahdollista. Kuitenkin tulee muistaa, että opettajille ei tule määrätä opetustunteja sellaisiin oppiaineisiin, joiden opettamiseen heiltä puuttuu kelpoisuus. Näin ollen aloitteessa esitetty 18 tunnin ”takuutyöaika” ei perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opettajien osalta ole mahdollinen.

Myös Kansalaisopistossa opetuksesta suuren osan hoitavat määräaikaiset tuntiopettajat. Otavan Opistossa määräaikaisen opetushenkilöstön määrä on ollut suuri, mikä johtuu verkossa tapahtuvan toiminnan luonteesta.

Vastaus kohtaan 2: Selvitys konserniyhtiöiden työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta

Valtuusto on kokouksessa 11.12.2017 § 94 hyväksynyt Konserniohjeen, jonka mukaan tytäryhteisö on vastuussa oman yksikön kehittämisestä yhteisin säännön. Palkkaus ja muut henkilöstöohjeet noudattavat koko konsernin yhteisiä periaatteita.

Vastaus kohtaan 3: Hankintaohje ja nollatuntisopimukset

Hankintapalvelut päivittää nollasopimuskiellon Mikkelin kaupungin hankintojen yhteiset kriteerit –ohjeistukseen ja sopimushallintajärjestelmään. Asia otetaan esille seuraavassa hankintatiimin kokouksessa ja informoidaan kilpailuttajia.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden selvityksen valtuutettu Satu Taavitsaisen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa, että Mikkelin kaupugissa ei ole käytössä vaihtelevan työajan sopimuksia ja että hankintaohjeisiin ja -kriteereihin päivitetään nollasopimuskielto sekä toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.