Kaupunginhallitus, kokous 27.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 305 Mikkelin kaupungin ohjeistus julkisen taiteen toteutuksesta kaupungissa / Mikkelin taideohjelma

MliDno-2018-1708

Valmistelija

  • Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin taideohjelma on opas julkisen taiteen toteutukseen Mikkelissä.

Vuosina 2016–2018 Taide Elämään! -hankkeessa laadittiin Mikkeliin julkisen taiteen toteutusta ohjaava taideohjelma. Hankkeelle saatiin tukea Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä. Hankkeessa analysoitiin Mikkelin nykyisiä julkisen taiteen toteutusmalleja ja arvioitiin, mitä halutaan muuttaa tai toisaalta säilyttää nykyisellään toimivana.

Miksi
Kolme neljästä suomalaisesta haluaa nähdä taidetta osana arkiympäristöjään. Taiteen koetaan lisäävän paitsi julkisten tilojen viihtyisyyttä myös niiden turvallisuutta. Julkinen taide onkin Suomessa yhä isompi osa kaupunkien viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden rakentamista.

Tavoite
Taideohjelman tavoite on tukea elävän ja vetovoimaisen julkisen tilan toteutusta kiinnostavan ja monipuolisen julkisen taiteen avulla. Julkisen taiteen tuottamisen, sijoittamisen ja suunnittelun tulee olla helppoa – Mikkelistä halutaan kaupunki, joka on julkiselle taiteelle mukava kumppani!

Nykytilanne
Tällä hetkellä aloitteita käsitellään eri tahojen toimesta kaupungin organisaation sisällä, oppaan avulla selkiytetään toimintamallia ja vastuita suunnittelusta toteutukseen ja lopulta taideteoksen poistamiseen. Opas on tarkoitettu kaupungin organisaatiolle, ammattitaiteiljioille, harrastelijoille ja kaikille, jotka haluavat osallistua taiteen tekemiseen ja vuorovaikutukseen.

Periaatteet
Pysyväksi tarkoitetut julkisen taiteen teokset käyvät läpi tiheämmän seulan kuin väliaikaiseksi tarkoitetut teokset. Näin pyritään keventämään ja selkeyttämään lupaprosessia erilaisten taidetapahtumien ja väliaikaisten kaupunkitilaa elävöittävien projektien mahdollistamiseksi. Jaottelu pysyviin ja väliaikaisiin teoksiin keskittää resursseja sen varmistamiseen, että kaupunkitilaan pysyvästi jäävät teokset muodostavat eheän, kiinnostavan ja relevantin kokonaisuuden vielä vuosikymmenien kuluttua tarkastellessa. Samalla mahdollistetaan väliaikaisten teosten toteutus kevyesti ja selkeästi yhteisillä lupaperiaatteilla.

Taidetyöryhmän kokoonpano ja toiminta
Taideohjelman tavoite on, että Mikkelissä on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä koettavissa monipuolisesti erilaisia taiteen muotoja siten, että ne kaikki pääsevät oikeuksiinsa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jollain taholla on jatkuva kokonaiskuva kaupungissa toteutuvasta julkisesta taiteesta. Tässä ohjelmassa tuoksi tahoksi esitetään poikkihallinnollista taidetyöryhmää. Taidetyöryhmä tuo aiheen parissa työskentelevät tahot yhteen ja tarjoaa puitteet poikkihallinnolliseen päätöksentekoon kaikkien asianomaisten kesken. Se ylläpitää kokonaiskuvaa kaupungin julkisesta taiteesta ja antaa lausunnot pysyvien taideteosten toteutuksista. Lisäksi se ottaa kantaa alueellisten taideohjelmien laatimiseen. Työryhmässä ovat edustettuna taidemuseo, rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, viher- ja yleisten alueiden suunnittelu, tilakeskus, kulttuuripalvelut sekä edustaja kulloisestakin kaupunginhallituksesta. Lisäksi ryhmä kuulee tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Luvat
Kaikille julkisen tilan teoksille myöntävät lupia edelleen eri hallinnonalat sen mukaan, kenen vastuulla ko. alue on. Keskeinen periaate on jatkossa kuitenkin se, että teosten lupaperiaatteet ovat jatkossa kaikille hallinnon aloille yhtenäiset. Väliaikaisen teoksen luvan voi myöntää suoraan, mikäli hakemuksessa on esitetty riittävällä tasolla perusasiat teoksen toteutukseen liittyen. Pysyvästi kaupunkitilaan jäävään teokseen tarvitaan taidetyöryhmän puoltava lausunto. Poikkeuksen tekee taidemuseo, joka tekee hankinnat kokoelmiinsa itsenäisesti.

Alueellinen taideohjelma
Kun kaupunkiin suunnitellaan isompaa uutta asuin- tai muuta rakentuvaa aluetta, tutkii taidetyöryhmä tapauskohtaisesti mahdollisuuksia laatia alueelle erillinen, alueellinen taideohjelma. Alueellisessa taideohjelmassa määritellään tietyn alueen tai kaupunginosan julkisen taiteen paikat sekä teosten toteutustapojen, teosten valintaprosessien ja teosten rahoittamisen muodot. Ajankohtainen alueellisen taideohjelman kohde on Mikkelissä esimerkiksi Satamalahden tuleva keskustan laajenemisalue, jonka keskeinen sijainti puoltaa niin ikään taiteen huomioimista alueella.

Rahoitus

Rahastomalli
Alueellisten rakennuskohteiden, kuten uusien asuinalueiden yhteydessä, on viime vuosina Suomessa hyväksi havaittu malli, jossa alueelle muodostetaan oma rahasto alueen taidetta varten. Tällöin alueen taideteokset rahoitetaan, toteutetaan ja aikanaan huolletaan keskitetysti samasta rahastosta. Rahastomallissa alueen rakennuttajilta kerätään tontinluovutuksen yhteydessä kerrosalakohtainen taidemaksu, joka on Suomessa viime vuosina ollut noin 5-10 euroa / kem2. Esimerkiksi Satamalahden kilpailuohjelmassa kuvatulla maksimirakennusoikeudella (375 000 kem2) muodostuisi 5 euron kerrosneliökohtaisella maksulla alueelle 1,88 miljoonan euron taiderahasto. Rahastoitavalla summalla olisi mahdollista kustantaa alueellisen taideohjelman laatiminen sekä sen mukaisten taideteosten hankkiminen ja huolto. Taidemaksun sitominen tontinluovutusehtoihin edellyttää, että maa on kaupungin omistuksessa. Rahastomallia on sovellettu mm. Porvoon Länsirannassa, Sipoon Nikkilässä ja Helsingin Kalasataman alueellisissa taideohjelmissa.

Integroitu malli
Integroidulla taiteella tarkoitetaan, että teos toteutuu osana julkisen tilan rakenteita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muurirakenteen, kalusteiden tai kadun pinnan kuviointia ammattitaiteilijan suunnitelman mukaisena. Integroidusta taiteesta tekee kustannustehokasta se, että taiteilijan suunnittelemat rakenteet korvaavat rakenteita tai kalusteita, jotka tilaan tulisi joka tapauksessa hankkia. Näin teoksen toteutus on mahdollista, sillä budjetilla, joka alueen suunnitteluun ja toteutukseen on varattu normaalitilanteessa tai lisäkustannukset ovat saavutettuun kaupunkikuvalliseen lisälaatuun nähden marginaaliset.

Prosenttiperiaate
Prosenttiperiaate tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan tietty osuus, tavallisesti 0,5–2% julkisen rakennushankkeen kustannuksista ohjataan taideteoksen hankintaan kohteen yhteydessä. Periaate on ollut käytössä Mikkelissä 70-luvulta lähtien siten, että kohteet, joissa prosenttiperiaatetta noudatetaan, on valittu tapauskohtaisesti. Merkittävä viimeaikainen kohde on esimerkiksi budjetiltaan n. 110 miljoonan euron suuruinen keskussairaalan laajennushanke, jossa sitouduttiin prosenttiperiaatteen noudattamiseen.

Muita malleja
Muita esimerkkejä ovat esim. yksityisten yritysten osallistuminen taiteen toteutukseen tai lisärakennusoikeuden kytkeminen osaksi julkisen taiteen toteutusta kohteeseen. Erilaisten rahoituskeinojen sopivuutta tulee harkita tapauskohtaisesti.

Paikallisuus
Taideohjelman tavoite on, että kaupungissa toimivat asunto-osakeyhtiöt ja muut yritykset eri aloilta kiinnostuvat hankkimaan taidetta omiin tiloihinsa. Samalla julkisen taiteen toteuttaminen antaa mahdollisuuden ottaa kaupunkilaiset mukaan vaikuttamaan lähiympäristönsä kaupunkikuvaan.

Pilottikohteet
Cultural planning on kansainvälisesti tunnettu menetelmä, jolla pyritään strategisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun keinoin integroimaan kulttuuriset resurssit osaksi kaupungin tai alueen kehittämistä. Cultural planning mallia testattiin osana Taide Elämään!-hanketta Laajalammella ja Saimaata kiertävän rantareitin kohdalla.

Osallisuus
Osallistamismenetelmissä painotetaan pääosin sähköisten kanavien soveltamista nettisivujen, sosiaalisen median sekä mobiiliviestinnän muodossa. Kaikista ajankohtaisista taidehankkeista tiedotetaan kattavasti kaupungin tiedotuskanavissa sekä keskitetysti Mikkelin julkiseen taiteeseen keskittyneellä sivustolla. Alueellista taideohjelmaa laadittaessa kuullaan kaupunkilaisia ja kartoitetaan asukkaiden ympäristössään kokemia arvoja, merkityksiä ja tarpeita.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää:

  • hyväksyä Mikkelin taideohjelman ja lähettää sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
  • perustaa taidetyöryhmän ohjaamaan julkisen taiteen toteutusta Mikkelissä. Taidetyöryhmässä ovat edustettuina taidemuseo, rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, viher- ja yleisten alueiden suunnittelu, tilakeskus, kulttuuripalvelut sekä edustaja kulloisestakin kaupunginhallituksesta. Yksiköt nimeävät edustajansa taidetyöryhmään.
  • nimetä kaupunginhallituksen edustajan taidetyöryhmään.
   

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus nimesi taidetyöryhmään kaupunginhallituksen edustajaksi Armi Salo-Oksan.

Merkitään, että konsultti, arkkitehti Maija Kovari selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto, taidemuseo/Karttunen Matti, rakennusvalvonta/Valjakka Sari, kaupunkisuunnittelu/Tarkkanen Ilkka, viher- ja yleisten alueiden suunnittelu sekä tilakeskus/Väisänen Maini, kulttuuripalvelut/Latvala Susanna, kaupunginhallituksen nimeämä edustaja

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.