Kuvaus
Kaupunginhallitus käsitteli BioSarila Oy nimisen yhtiön perustamista 24. elokuuta 2015. Käydyn keskustelun aikana pyydettiin lisäselvityksiä mm. aluetaloudellisista vaikutuksista, materiaalivirroista, jätevesilaitoksen lietteen käsittelystä, jne. Lisäksi kaupunginhallitus edellytti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lausuntoa BioSairila Oy:n perustamisesta.
Kaupunkikonsernin tulee olla aktiivisena toimijana perustettavan yrityksen kautta, jotta kaupungin strateginen EcoSairila -hanke saadaan konkretisoitumaan ja alueen kehitys todellisuudessa käyntiin. Ruotsin esimerkit kertovat, että uusien yritysten syntyminen ja niiden kasvualustan rakentuminen on mahdollistavampaa tällaisissa tapauksissa kunnan, kuin yksityisen yrityksen vetämän yhtiön kautta. Yksityisen yrityksen intressinä on oman yritystoiminnan kannattavuuden ja kasvun maksimoiminen. Vahvasti kunnallisesti omistettu yritys voidaan velvoittaa rakentamaan myös kasvualustaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia muille alueen kehitysideaa toteuttaville uusille yrityksille. Tämän kehityksen aikaansaamiseksi ja työvälineeksi tulee perustaa uusi yritys, BioSairila Oy Mikkelin kaupungin konserniin.
BioSairila Oy
Perustettavan biokaasulaitoksen omistajiksi on suunniteltu kolmea omistajatahoa, MetsäSairila Oy (50%), Etelä-Savon Energia Oy (30%) ja BioGTS Oy (20%). BioGTS Oy tuo omistuspohjaan kuivamädätyksen osaamisen ja tuotekehityksen. BioGTS on Jyväskyläläinen puhtaan energian ja kuivamädätyksen kasvuyritys ja edelläkävijä. BioGTS Oy:n vähemmistöomistajuus perustettavassa yhtiössä varmistaa osapuolten sitoutumisen pitkäjänteiseen kehitykseen ja varmistaa osaamisen käytettävyyden yhtiön materiaalivirtaprosesseissa.
Kaupunki omistaa kokonaisuudessaan kaksi perustettavan yhtiön omistajatahoa (MetsäSairila Oy:n ja ESE Oy:n). Kaupungilla on näiden yhtiöiden kautta perustettavan yhtiön päätöksenteossa, niin halutessaan, päätösvalta. Perustettava yhtiö kuuluu konserniohjauksen ja kaupungin valtuuston konserniohjauksesta annetun ohjeen piiriin.
Biokaasulaitoksen ympäristöluvasta on valitettu, ja sen käsittely on kesken. Lietteen käsittely alueella ei vaaranna nykyisen tiedon valossa jätevedenpuhdistuslaitoksen tai kaasulaitoksen luvitusta. Eri laitosten ja toimijoiden muodostaman arvoketjun sijoittuminen käytännössä samalle alueelle mahdollistaa materiaalien varastoinnin ja siirtojen osalta kustannus- ja synergiaetuja.
Biokaasulaitoksen liikevaihdon arvioidaan olevan maksimissaan n. 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen täyden kapasiteetin ja sen mukaisen liikevaihdon arvioidaan syntyvän noin 5 vuoden kuluessa laitoksen käyttöönotosta. Käyttötalouden kustannuksista suurimmat osakokonaisuudet syntyvät materiaalin hankinnoista arvoketjun eri vaiheissa, työvoimakustannuksista ja investoinnin takaisin maksusta. Tulovirtoja syntyy tuotettavien materiaalien, kuten biokaasun ja maanparannusaineen myynnistä sekä lämpö- ja sähköenergian omasta käytöstä tai sen vähäisestä myynnistä. Alussa yhtiön taloudellisen toiminnan ja maksuvalmiuden turvaa MetsäSairila Oy:stä siirtyvä multa- ja vihertuotanto.
Biokaasulaitoksen investointi on arviolta n. 5 miljoonaa euroa. Osa (20-40%) investoinnista pyritään kattamaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuella. Energiatukihakemuksen jättäminen edellyttää yhtiön olemassaoloa. Käytännössä avustuksen jälkeinen investoinnin osa lisää konsernivelkaa. Yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja taloudelliset laskelmat osoittavat, että investoinnin maksuaika on noin 5 vuotta. Maksuaikaa voidaan pitää nopeana ja yleisesti hyvänä investoinnin takaisinmaksuaikana.
Kehitysyhtiö Miksei Oy:n lausunto
Kehitysyhtiö Miksei Oy on antanut lausunnon yhtiön perustamiseen liittyen 4.11.2015 (liite). Miksei Oy toteaa, että biokaasulaitos tehostaa jätteiden hyötykäyttöä, koska ravinteiden ohella voidaan hyödyntää energiaa. Tällä energiatuotannolla voidaan pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Peltonurmen käytöllä voidaan varmistaa riittävä materiaalivirta laitokselle ja luoda maatalouteen uusia arvoketjuja. Biokaasun jalostamisella liikennekäyttöön on osaltaan suotuisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Suunniteltu tuotanto vastaisi n. 600 henkilöauton tai 18 linja-auton vuotuista energiatarvetta. Tankkausaseman saaminen Mikkeliin täydentäisi valtakunnallista jakeluverkostoa, jonka EU on määrännyt rakennettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin esimerkin mukaisesti Suomessa tarvitaan kunnallisia toimijoita arvoketjun aikaansaamiseksi. Biokaasulaitoksen perustaminen tukisi kaupungin strategista kehityshanketta, EcoSairila konseptia.
Miksei toteaa, että biojätteet ja peltonurmi ovat biokaasun lähteinä ylivertaisia lietejakeisiin verrattuna. Maatalouslietteiden potentiaali (Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Puumala) on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 220 000 tn/a ja peltonurmen 120 000 tn/a. Vesilaitoksen jätevedenpuhdistamolta saatava liete on yksi prosessin mahdollisista materiaalitarpeen jakeista.
Miksei Oy katsoo, että aluetaloudellisen arvoketjun laajentaminen edellyttää edelleen kehittämistä ja myöhempää selvitettävää. Kierrätyslannoitteiden, maanparannustuotteiden ja luomulannoitteiden tuottaminen vaativat tuotekehittämistä. Biokaasun tuotantoon liittyvät tutkimuksen ohella myös näissä on mahdollisuuksia MAMK:n ja yliopistoyksiköiden T&K- ja koulutustoiminnan kehittämiseen. Kaupallisen arvoketjun luominen ja raaka-aineen hankkiminen maatalousyrittäjiltä edellyttävät kaupallisuuden varmistamiseksi selvittelyjä ja sopimista. Kuntavetoisena hankkeena varmistetaan laajemman kokonaisuuden kehitysmahdollisuus ja alusta, jolle voidaan yritystoimintaa jatkossa istuttaa ja innovoida.
Muita selvityksiä
ProAgria ja Mikkelin kaupungin maaseututoimi ovat selvittäneet Mikkelin lähialueelta mahdollisia raaka-ainevirtoja, joita biokaasulaitos voisi hyödyntää. Alueelta on arvioitu löytyvän seuraavat materiaalit: peltobiomassa 120 – 200 000 t/a, lanta ja liete n. 210 000 t/a, biojäte n. 4 000 t/a ja jätevesiliete 4 – 6 000 t/a. Soveltuvat raaka-aineet ovat energiansaannoltaan hyvin erilaisia. Laitoksen vastaanottokapasiteetti toimiessaan on hieman alle 20 000 t/a.
Taloudellisesti järkevä materiaalien kuljetusetäisyys riippuu siitä, että onko kuljetus vain tätä toimintaa varten suunnattua, vai voidaanko kuljetuksissa hyödyntää muita Metsäsairilan alueelta tapahtuvien kuljetusten paluukyytejä. Tuottajahintojen suuruutta ja taloudellista kuljetusetäisyyttä on selvitettävä tarkemmin.
On arvioitu, että uuden Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon lietemäärä on n. 6 500 t/a sen toimiessa v. 2021-22 ja se tulee käsitellä tavalla tai toisella. Jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen välinen rajapinta on neuvoteltu joustavaksi, jolloin ns. vastaanottoikkunan kautta lietettä käsiteltäisiin biokaasulaitoksessa 3000 – 6500 t/a. Vastaanottoikkunan raja-arvot mahdollistavat muun, puhdistamolietteitä hyödyntävän yritystoiminnan kehittymisen EcoSairilan alueella. Vastaanottoikkunan käytöstä ja kustannuksesta Vesiliikelaitos ja BioSairila Oy tekevät eri sopimuksen. Vastaanottoikkunan tonnihinnasta on olemassa riittävä ja yhteinen näkemys. Edellä kuvattujen mekanismien kautta varmistetaan, mm. se ettei vesilaitoksen kustannuksiin ja vesimaksuihin synny lietteen käsittelystä johtuvaa hinnankorotuspainetta.
Vesiliikelaitos, MetsäSairila ja ESE ovat käyneet jatkoselvittelyjen aikana useita neuvotteluja yhtiön perustamiseen ja materiaalivirtoihin liittyen. Yhdessä kokouksessa on ollut läsnä yksityinen yritys, joka nykyisin kemiallisesti hygienisoi vesilaitoksen lietettä maanparannusaineeksi. Kolmesta tapaamisista ja niissä käydyistä keskusteluista on laadittu muistiot.
Jätevedenpuhdistamon louhintatöiden aloittamisesta, työmaakäytänteistä ja MetsäSairila Oy:n toimintaansa tarvitsemien alueiden jatkorakentamisesta alueella tullaan sopimaan asioiden konkretisoituessa eri rakentamisen osavaiheiden aikana tarkemmin Vesiliikelaitoksen, MetsäSairila Oy:n ja perustettavan BioSairilan Oy:n välillä.
Yhteenveto yhtiön perustamisen tarpeesta
Strateginen EcoSairila hanke edellyttää kaupungin vetovastuuta Metsä-sairila alueen kehittymisessä uuden sukupolven yritysalueeksi, jolla on laajempaa merkitystä mm. kiertotaloudelle ja työpaikkojen syntymiselle. Kaupungin tehtävänä on kaavoituksella ja kokonaisuuden mahdollistajana varmistaa strategisen tavoitteen saavuttaminen. Materiaalivirtojen kierrättäminen ja jalostaminen Metsä-sairilassa ja biokaasutuotannon aloittaminen edellyttävät lisäselvityksiä, niin prosessien suunnittelussa, kuin arvoketjujen luomisessakin kaupungin ja maakunnan alueelle. Tämän tyyppinen selvitystyö ja organisatorinen vetovastuu edellyttävät jo yritysmuotoista toimijaa. Tämän aktiivisen kehitystoiminnan vieminen kentällä tapahtuvaksi todelliseksi toiminnaksi edellyttää Mikkelin kaupunkikonserniin perustettavaa uutta yritystä, BioSairila Oy:tä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus toteaa saamansa lisäselvityksen asiassa ja päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat MetsäSairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineena.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystä siten, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään osakeyhtiön perustamisasiakirjat.
Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin.
Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.
Lisäksi merkitään, että kokouksessa oli läsnä tämän pykälän käsittelyn aikana Etelä-Savon Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, varapuheenjohtaja Paavo Barck, jäsen Heikki Nykänen ja toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Metsäsairila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen, Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Tapani Korhonen ja liikelaitoksen johtaja Reijo Turkki.