Kaupunginhallitus, kokous 22.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 232 Valtuustoaloite uskonnonvapauden vahvistamisesta mikkeliläisissä kouluissa ja päiväkodeissa

MliDno-2018-1766

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Veli Liikanen esitti 20.8.2018 Vihreiden valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikoasiasta seuraavaa:

"Perustuslain mukaan Suomessa vallitsee uskonnonvapaus. Uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, mutta myös oikeuden olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen. Opetushallitus on tuoreeltaan, tämän vuoden tammikuussa, antanut ohjeen uskonnonvapautta koskevien säännösten huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.

Opetus tai varhaiskasvatus ei saa olla uskonnollisesti sitouttavaa. Kaikkia katsomuksia on tarkasteltava tasaveroisesti arvottamatta niitä. Opetus ei saa sisältää uskonnon harjoittamista.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset, kuten jumalanpalvelukset, uskonnolliset päivänavaukset, ruokarukoukset tai vastaavat, ovat uskonnon harjoittamista, ja ne on järjestettävä erillään muusta varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen toiminnasta. Niihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista kaikille oppilaille, myös uskontokuntiin kuuluville. Uskonnollisten tilaisuuksien rinnalla on järjestettävä mielekästä, vaihtoehtoista toimintaa. Uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden vaihtoehdoista on tiedotettava ajoissa ja tasapuolisesti kaikille oppilaille, jotta lasten huoltajilla on aito valinnanvapaus tilaisuuksien suhteen. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee myös huolehtia siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu lapselle tai nuorelle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.

Varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa voi kuitenkin järjestää perinteisiä juhlia, kuten joulujuhlia tai kevätjuhlia, joihin sisältyy joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Yksittäinen virsi ei tee perinteisestä juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Näissäkin tapauksissa voidaan tarvittaessa sopia yksilöllisistä järjestelyistä, mikäli huoltaja ei halua lapsen osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Opetushallituksen ohje korostaa myös, että elämänkatsomustiedon ja muiden kuin enemmistöuskonnon opetus tulee suunnitella ja järjestää niin, että opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman yhdenvertaisia enemmistön uskonnon opetuksen kanssa. Mikäli opetus järjestetään toisessa koulussa, opetuksen järjestäjä vastaa oppilaan kulkemisesta toiseen kouluun ja on velvollinen huolehtimaan oppilaan turvallisuudesta ja valvonnasta.

Lasten uskonnonvapauteen liittyvissä järjestelyissä on Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa parantamisen varaa. Käytännöissä on kirjavuutta eri koulujen ja päiväkotien välillä. Tiedossa on, että useissa kouluissa uskonnollisten tilaisuuksien vaihtoehdoista ei tiedoteta ajoissa, kattavasti ja kaikille. Vaihtoehtoiset tilaisuudet ovat usein sisällöltään köykäisiä ja epämielekkäitä. Jotkut uskontokuntiin kuulumattomien lasten perheet ovat valinneet lapselle evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen vain siitä syystä, että koulukuljetus omalta koululta elämänkatsomustiedon tunneille tarjotaan vain yhteen suuntaan.

Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki on laatinut selkeän yhteisen ohjeistuksen kaikille kouluille uskonnollisten tilaisuuksien suhteen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että

  1. Mikkelin koulut ja päiväkodit parantavat tiedotustaan uskonnollisten tilaisuuksien vaihtoehdoista ja pitävät huolta siitä, että uskonnolliset tilaisuudet järjestetään erillään muusta toiminnasta. Vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin osallistuminen ei saa olla lasta leimaavaa.
  2. Mikkeli kehittää elämänkatsomustiedon ja muiden kuin evankelisluterilaisen uskonnon opetusjärjestelyjä mm. koulukuljetusten osalta niin, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada omaa katsomustaan vastaavaa opetusta. Nyt suunnitteilla oleviin suuriin aluekouluihin tulisi perustaa omat elämänkatsomustiedon opetusryhmät.

Mikkelissä 20.8.2018

Veli Liikanen

Mikko Siitonen, Nina Jussi-Pekka, Minna Pöntinen,
Pekka Heikkilä, Kerttu Hakala, Jenni Tissari"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään joulukuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Moniarvoistuvassa yhteiskunnassa katsomusaineiden opetuksen järjestäminen ja uskonnonvapauden huomioiminen on tärkeä ja vaativa tehtävä sekä kouluille että varhaiskasvatuksen yksiköille. Tätä varten opetushallitus on laatinut 12.1.2018 ohjeen ko. toiminnan järjestämistä varten.

Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän opetukseen voivat osallistua huoltajan pyynnöstä myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat oppilaat. Uskonnollisia yhdyskuntia ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat sekä eräät uskonnolliset yhdistykset, jotka on rinnastettu uskonnollisiin yhdyskuntiin (perusopetuslain 13 §:n muuttamisesta annetun lain, 454/2003, siirtymäsäännös ja sivistysvaliokunnan lausunto 14/2002 vp). Käytännössä opetuksen järjestäjän oppilaiden enemmistö kuuluu pääsääntöisesti evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jolloin kolmen oppilaan sääntöä sovelletaan uskonnonopetuksen osalta lähinnä ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluviin ja elämänkatsomustiedon osalta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomiin oppilaisiin. Opetushallituksen ohjeen mukaan vähintään kolmelle ortodoksioppilaalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään ortodoksista uskonnon opetusta, ja vähintään kolmelle kunnan alueella asuvalle uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa.

Uskonnon opetuksen perusteet on uudistettu osana 1.8.2016 voimaan tullutta opetussuunnitelmauudistusta. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta (eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp). Esimerkiksi opetukseen liittyvä opintokäynti, jossa tutustutaan kirkkoon, moskeijaan tai vastaavaan uskonnolliseen rakennukseen tai seurataan uskonnollista toimitusta siihen osallistumatta, ei ole opetushallituksen ohjeen mukaan uskonnollinen tilaisuus, vaan osa opetusta. Kaiken opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan esiopetus on eheytettyä opetusta, jonka lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet. Esiopetukseen kuuluu lapsiryhmän yhteistä katsomuskasvatusta. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Kasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on muun muassa auttaa lapsia ymmärtämään erilaisia perinteitä, tapoja ja käsityksiä.

Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat opetushallituksen ohjeen mukaan osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena (perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp). Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Varhaiskasvatuksen ja koulun tulee tiedottaa huoltajille järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan poistuminen juhlatilasta osaksi aikaa, tulee opetushallituksen ohjeen mukaan toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 2 §:n 2 mom. 422/2012). Näiden tavoitteiden tulee olla lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä. Perustuslakivaliokunta on kannanotossaan korostanut uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden huomioon ottamista koulujen toiminnassa (mietintö 2/2014 vp). Myös eri kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien oppilaiden kotoutumisen kannalta on opetushallituksen ohjeen mukaan tärkeää, että heillä on mahdollisuus tutustua opetuksessa ja juhlissa suomalaiseen kulttuuriin.

Opetushallituksen ohjeen mukaan opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Opetuksen järjestäjän tulee opetushallituksen ohjeen mukaan huolehtia, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu myös käytännössä, esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti erillään.

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus. Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Koulun ja varhaiskasvatuksen yksikön on myös huolehdittava siitä, että tieto uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa. Huoltaja ilmoittaa, osallistuuko lapsi/oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi esi- ja perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen jälkeen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että lapsen/oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille vaihtoehtoiseen toimintaan toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.

Koululla ja varhaiskasvatuksen yksiköllä on vastuu kaikkien eri toimintoihin osallistuvien oppilaiden turvallisuudesta. Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Koulu voi tehdä yhteistyötä paikallisten seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa. Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon. Mikkelissä tuomiokirkkoseurakunnan kanssa on tehty yhteistyösopimus, jossa linjataan yhteistyön käytänteistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Sopimuksen tarkoituksena on ollut selkiyttää yhteistyötä ja tiedotusta puolin ja toisin siten, että myös uskonnonvapauteen liittyvät asiat huomioidaan. Opetushallituksen ohje on koulujen käytössä ja em. yhteistyösopimusta on työstetty myös rehtoreiden ja varhaiskasvatuksen kanssa. Seuraavan toimintakauden käynnistyessä käydään vielä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esimiesten kanssa läpi uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyvää tiedotusta ja ohjeistusta.

Elämänkatsomustietoa opiskelevien lasten määrä on valtakunnallisesti ja myös Mikkelissä lisääntynyt ja tästä syystä elämänkatsomustiedon opetusryhmien määrää on lisätty ja opetusta on keskitetty suurimmille kouluille, joissa on eniten ko. opetukseen ilmoittautuneita oppilaita. Jos lapsen omalla koululla ei ole elämänkatsomustiedon opetusryhmää, lapsi kuljetetaan välituntikuljetuksella siihen kouluun, jossa opetus järjestetään. Kuljetuksen kotoa ko. opetusryhmään tai sieltä kotiin saa, jos koulumatkoilla kuljetusetuuden edellytyksenä olevat kodin ja koulun väliset kilometrimäärät toteutuvat. Eteläisellä ja itäisellä alueella on jo nyt elämänkatsomustiedon opetusta ja ko. opetus otetaan huomioon myös uusien aluekoulujen opetuksen ja tilojen suunnittelussa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan vastauksen Vihreiden valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.