Kaupunginhallitus, kokous 22.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 234 Mikkelin kaupungin kanta työsopimuslain luvun 2 § 12 työnteon estyminen Jytyliitolle (lisäpykälä)

MliDno-2020-1243

Valmistelija

  • Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi
  • Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi
  • Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, jukka.savolainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Jytyliitto pyytää Mikkelin kaupungilta kantaa työsopimuslain luku 2 § 12 työnteon estymisen ja palkanmaksun keskeytyksen perusteista. Vastausaikaan on pyydetty pidennystä ja kannanotto pitää toimittaa viimeistään torstaina 25.6.2020 Jytyliitolle. 

"Työnteon estyminen työsopimuslain 2 luvun 12 nojalla

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry on saanut pääluottamusmieheltään tiedon, jonka mukaan Mikkelin kaupunki on keskeyttänyt tietyissä ammateissa toimivien jytyläisten työntekijöiden palkanmaksun työsopimuslain 2 luvun 12 §:n nojalla.

Palkanmaksun keskeyttämistä on perusteltu koronavirusepidemialla ja Suomen valtioneuvoston ja eduskunnan siihen liittyvillä päätöksillä sulkea 18.3.2020 muun muassa kirjastot, museot sekä uimahallit ja siirtää peruskoulut etäopetukseen.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus palkkaansa enintään 14 päivän ajalta silloin, jos hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

Kyseisessä lain säännöksessä tarkoitettu este on sekä työnantajasta että työntekijästä riippumaton ylivoimainen ennalta-arvaamaton tapahtuma. Jotta kyseistä säännöstä voi soveltaa, työnteon on estyttävä kokonaan.

Esimerkkinä säännöksen soveltamisesta voidaan mainita sahan palaminen. Jos saha palaa kokonaan, tämä tosiasiassa johtaa siihen, ettei työntekijöillä ole työtä, jota tehdä. Tällöin säännöksen soveltaminen on mahdollista.

Työnteon on estyttävä niin, ettei työtä voi lainkaan tehdä. Esimerkiksi taloudellisin perustein ei työnteon estymiseen voi vedota, kuten ei myöskään sillä perusteella, että töitä on aiempaa vähemmän tai niitä ei ole juuri lainkaan. Tällaisissa tilanteissa työnantaja voi harkita, löytyykö perusteita esimerkiksi lomautuksille ja käynnistää tarvittaessa lomautusmenettelyn.

Mikkelin kaupungin toimenpiteet

Pääluottamusmiehen mukaan palkanmaksun keskeytyksen piiriin on kuulunut ainakin jytyläistä kirjasto- ja liikuntatoimen sekä kulttuurialan henkilöstöä.

Vaikka kirjastot suljettiin valtioneuvoston päätöksellä asiakkailta, ei se tarkoita, että työ olisi estynyt kokonaan. Kirjastoissa paljon sellaista työtä, joka ei liity suoraan asiakkaiden palveluun. Fyysiset tilat ovat olleet käytettävissä myös sulkupäätöksen jälkeen. Osa työstä olisi myös voitu tehdä etänä. Työ on jatkunut ja muuttanut muotoaan. Sama periaate koskee myös liikuntatoimea ja kulttuurialaa.

Työnteon estymisen alkamisajankohta on vaihdellut ainakin välillä 3.4. – 16.4.2020. Valtioneuvoston päätösten jälkeen työn tekeminen on siis jatkunut vielä ainakin kaksi viikkoa ja enemmänkin. Mikäli työnteko olisi aidosti estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetulla tavoin, ei työtä olisi voitu enää estymishetken (valtioneuvoston päätöksen) jälkeen jatkaa.

Osalle työntekijöistä on myös tarjottu kesken keskeytyksen muita töitä. Työnteko ei siten silläkään perusteella ole työsopimuslain 2 luvun 12 §:n edellyttämällä tavalla estynyt kokonaan.

Työtä on saattanut olla tarjolla aiempaa vähemmän. Kuten edellä on todettu, edes töiden huomattava vähentyminen ei kuitenkaan oikeuta työsopimuslain 2 luvun 12 §:n soveltamiseen vaan pykälän soveltaminen edellyttää töiden täyttä estymistä. Kyseeseen olisi mahdollisesti tullut lomautus, mutta ei palkanmaksun keskeyttäminen työnteon estymisen perusteella.

Jytyn vaatimukset asiassa

Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla työnantajan tulee korvata vahinko, jonka se on aiheuttanut rikkomalla tai laiminlyömällä työsopimuslakia.

Jyty ry:n näkemyksen mukaan työnantaja on toiminut työsopimuslain vastaisesti keskeyttäessään yllä mainittujen työntekijäryhmien palkanmaksun työnteon estymisen perusteella. Jyty ry vaatii, että työnantaja maksaa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella jytyläisiltä työntekijöiltä virheellisesti pidättämänsä palkan välittömästi viivästyskorkoineen työntekijöille. Lisäksi työntekijöille on kompensoitava keskeytysajalta mahdollisesti menetetty vuosilomakertymä sekä muut mahdolliset menetykset.

Mikäli työnantaja ei hyväksy yllä esitettyä, pyydän kantaa siihen, millä perusteella työnantaja katsoo työnteon estyneen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisesti. Mikäli asiassa ei päästä sovinnolliseen loppuratkaisuun, Jyty harkitsee asian riitauttamista oikeusteitse.

Pyydän vastausta mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 18.6.2020.

Helsingissä, kesäkuun 8 päivänä 2020

Kunnioittaen,
Jonna Voima
johtava työmarkkinalakimies, VT
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Puh 020 789 3706
jonna.voima@jytyliitto.fi "

Vastauksena Jytyliiton kannanottoon on laadittu seuraavaa:

Mikkelin kaupunki kiistää selvityspyynnössä esitetyt vaatimukset perusteettomina. Kaupunki on toiminut asiassa työsopimuslain määräysten mukaisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti COVID19 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 12.3.2020 ja Suomen hallitus totesi maanantaina 16.3.2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja linjasi 19 toimenpidettä, jotka tulivat voimaan keskiviikkona 18.3.2020. Päätökset ja suositukset saatettiin voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.

Suomen hallitus käsitteli viikolla 12 valmiuslain käyttöönottoasetuksen. Valmiuslain (29.12.2011/1552) tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Lailla säädettiin viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin. Poikkeusoloilla voidaan tarkoittaa mm. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavaa hyvin laajalle levinnyttä vaarallista tartuntatautia.

Tartuntatautilakiin ja valmiuslakiin perustuvat valtioneuvoston, aluehallintoviraston ja mahdollisesti muidenkin viranomaisten päätökset ovat siis toteuttaneet työstä estymisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä eri työntekijöiden kohdalla eri aikoina.

Suomen hallituksen 16.3.2020 julkistamassa toimenpideluettelossa mainittiin muun muassa seuraavat seikat:

  • Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla
  • Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.”


Mikkelin kaupunki sulki museot, kirjastot, harrastustilat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat ja kuntouttavan työtoiminnan tilat aluehallintoviraston päätöksellä ISAVI/2214/2020 17.3.2020.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta palkkaansa työnteon estyessä seuraavasti:

  1. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.
  2. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.


Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta.

Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp s. 76) asiaa perustellaan vain seuraavasti:

”Pykälän 2 momentin säännös vastaa voimassa olevan työsopimuslain 27 §:n 2 momentin säännöstä jäljempänä esitettävin muutoksin. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan työntekijällä olisi oikeus palkkaansa työnteon estyessä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun näiden kaltaisen työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi.”

Koronapandemia (koronaepidemia) ja siihen liittyvät valtiovallan toimenpiteet ovat aiheuttaneet työstä estymisen siten, että palkanmaksun keskeytyksen kohteena olleet työntekijät eivät voineet enää tehdä perustehtäväänsä.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaisesti viranomaistoimet voivat olla syy palkanmaksun keskeyttämiseen. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on artikkelissaan https://www.edilex.fi/uutiset/63741 arvioinut työsopimuslain 2 luvun 12 §:n soveltamista koronarajoituksiin. Koskinen on katsonut viranomaisten yksiselitteisten määräysten hyvin selvästi aiheuttaneen työstä estymisen. Tämän lisäksi Koskinen huomauttaa artikkelissaan, että vähämerkityksellinen mahdollisuus jatkaa työtä ei tarkoita, että työntekijä ei olisi estynyt tekemästä varsinaista työtään säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

Työtehtävien ensivaiheen järjestelyt

Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä määräsi ne työntekijät etätyöhön, joiden työt sen mahdollisti. Niissä työyksiköissä, joissa asiakaspalvelu päättyi, on voitu työtehtävien vähentymistilanteissa osoittaa henkilöstölle sellaisia tehtäviä, jotka ovat jääneet kiireellisen arjen lomassa rästiin tai ovat yksikön toiminnan kannalta tarvittavia suunnittelutehtäviä tai vastaavia.

Mikkelin kaupunki pyrki työllistämään ja siirtämään toisiin tehtäviin henkilöstöä, kun epidemian aikainen tuleva ennakoitu palvelutarve edellyttää. Tätä varten perustettiin henkilöstöresurssipankki. Rajoitteiden jatkuessa ei kaikki työntekijöitä pystytty työllistämään. Mikkelin kaupunki on vedonnut, kuitenkin selvitettyään työnteon edellytysten jatkumisen, oikeuteensa katsoa työn estyneen työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:ssä tarkoitetun esteen perusteella. 

Joidenkin työntekijöiden kohdalla työstä estyminen on voinut toteutua tartuntatautilain perusteella.  Toisten työntekijöiden kohdalla työstä estyminen on vuorostaan voinut toteutua valmiuslain nojalla valtioneuvoston todetessa päätöksellään 16.3.2020 poikkeusolojen olevan voimassa toistaiseksi ja ottaessaan tämän jälkeen käyttöön valmiuslainsäädännön toimenpidemahdollisuuksia. Aluehallintoviraston päätöksellä valtioneuvoston päätökset olivat voimassa ensin 12.4.2020 asti ja sen jälkeen 13.5.2020 asti. Määräys astui voimaan välittömästi, mutta ei estänyt heti työntekoa vaan työnteko estyi 1.4.2020 lukien. Valmiuslain käyttöönotosta aiheutuvat työstä estymiset on arvioitu käyttöönottoasetusten perusteella. Mikkelin kaupungin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.3.2020 § 97 palkanmaksun keskeytyksen periaatteista ja kaupunginjohtaja viranhaltijapäätöksellä 27.3.2020 § 1 keskeyttää palkanmaksu niissä yksiköissä, joihin aluehallintoviraston tekemä tilojen sulkeminen kohdistuu.

Mikkelin kaupunki keskeytti 54:n työntekijän (noin 2,5 % kaikista työntekijöistä) palkanmaksun työsopimuslain luvun 2 § 12 pykälän perusteella. Keskeytykset ovat pääasiassa alkaneet 1.4.2020 kestäen 13.5.2020 asti, jolloin rajoittamistoimenpiteitä on alettu purkamaan. Noin kymmenelle työntekijälle pystyttiin tarjoamaan muuta työtä huhtikuun ajalle.

Kirjasto

Työnantaja on arvioinut jokaisen työtehtävän ja tilanteen erikseen. Arvioinnin tuloksena osa kirjaston työtehtävistä on todettu jatkuvan kirjaston sulkemisesta huolimatta. On selvää, että kirjaston tultua suljetuksi osan henkilöstöä työnteko on estynyt. Kirjaston henkilöstöstä kolmasosalta työtehtävät olivat sellaisia, joiden tehtävät olivat selkeästi sellaisia, joita ei voinut suorittaa ja keskeytyivät aluehallintoviraston päätöksellä.

Kaupunginorkesteri

Kaupunginorkesteri on olemassa konserttien pitämiseksi yleisölle paikan päällä. Koska konsertteja ei voida maksavalle yleisölle pitää, on työnteko estynyt. Kaupunginorkesterin toiminta on Valtioneuvoston 16.3.2020 ja Itä-Suomen aluehallintoviraston 17.3.2020 päätösten johdosta estynyt.

Liikunta- ja nuorisopalvelut

Liikuntapalveluissa erityisliikunta sekä uinninvalvonta tehtävää ei poikkeusoloissa ole voitu suorittaa.

Perusopetus

Perusopetuksen osalta siirryttiin etäopetukseen, jolloin osa koulunkäyntiavustajista eivät voineet tehdä perustehtävää. Niiden koulunkäyntiavustajien työt, jotka on palkattu henkilökohtaiseksi avustajaksi, loppuivat.

Museot

Museoiden sulkeminen aiheutti sen, että asiakaspalvelutyötä ei enää ollut.

Valtioneuvoston asettamat rajoitustoimenpiteet ovat olleet täysin työnantajasta ja työntekijästä riippumattomia syitä, jotka ovat aiheuttaneeut työnteon estymisen. Mikkelin kaupunki on toiminut asiassa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisella tavalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan vastauksen Jytyliiton pyytämään kannanottoon työsopimuslain luvun 2 § 12 työnteon estymisen ja palkanmaksun keskeytyksen perusteista.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Jytyliitto/ Johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, henkilöstöpalvelut

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.