Kaupunginhallitus, kokous 21.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 40 Talousarvioraami 2018

MliDno-2017-1721

Kuvaus

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus, kesä 2017 mukaan Suomen talous on vihdoin selvässä nousussa. Bkt:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, vaikka hivenen hidastuen. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä, mikä oli selvästi odotettua enemmän.

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % v. 2017. Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja v. 2019 kasvuksi 1,5 %. Talouskasvun nopeutuessa se on myös laaja-alaisempaa. Talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti kasvaa selvästi. Teollisuuden kääntyminen reippaaseen kasvuun tukee myös tuottavuuden nopeaa kohentumista.

Maailmantalouden näkymät ovat piristymässä. Maailman ostovoimakorjatun bkt:n kasvu nousee noin 3,5 prosenttiin v. 2017 ja kiihtyy edelleen vuosina 2018 ja 2019. Maailmantalouden kasvunäkymien lujittumiseen liittyy yhä epävarmuutta.

Talousarvion 2018 valmistelun lähtökohdat ja suunnitelmakauden näkymät

Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne oli vuosina 2013- 2015 alijäämäinen noin 4-5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 reaalitaloudellinen tulos oli tasapainossa ja myös vuoden 2017 arvioidaan olevan tasapainossa. Talouden näkymä vuosille 2018- 2021 on alijäämäinen, taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kestä merkittävää toimintakatteen heikkenemistä.

Tilakeskuksen vuokratulot vähenevät kokonaisuutena noin 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja noin 2,3 miljoonaa euroa suunnitelmakaudella 2018-2021. Essote on luopumassa muun muassa Pankalammen kiinteistön käytöstä, mikä aiheuttaa tilakeskukselle 1,2 milj. euron vuokratulojen vähentymisen ja kiinteistöstä jää kiinteistön purkamiseen asti osittain käyttökuluja.

Kaupunkiympäristölautakunnan talousarviossa on varauduttava myös käytöstä poistuvien kiinteistöjen purkamiseen jo vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2018 talousarviossa käytöstä poistuvien kiinteistöjen purkamismenoihin on varattu 700 000 euroa ja kiinteistöjen tasearvon mukaisiin kertapoistoihin 2,5 miljoonaa euroa. Myös tulevina talousarvion suunnitelmavuosina 2019- 2021 varaudutaan vastaaviin kiinteistöjen purkamisesta aiheutuviin menoihin ja kertapoistoihin vuositasolla noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) laskutuksen arvioidaan toteutuvan talousarvion, 179 miljoonaa euroa, mukaisesti vuonna 2017. Essoten talousarviokehys ja kuntakohtainen talouslaskelma vuodelle 2018 ei ole vielä valmis.  Essote valmistelee vuoden 2018 talousarviota siten, että kuntakohtaiset kustannukset alenevat 0,5 % edellisestä vuodesta. Mikkelin kaupungille kustannusten alentuminen olisi noin 0,9 miljoonaa euroa. Mikkelin laskutusosuutta kasvattaa kuitenkin perustamissuunnitelmassa oleva rahoituskapitaatioon (euroa/ asukas) perustuva rahoitusosuus, joka nousee 2 % (10 %:sta -> 12 %:iin) vuonna 2018. Kapitaation osuuden kasvu nostaa kustannuksia 0,3 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupungille arvioitu kuntalaskutus on 178,4 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Kokonaisuutena edellä kuvatut muutokset vaikuttavat kaupungin käyttötalouden tulojen ja kulujen muutosten sekä poistojen kautta vuodesta 2018 alkaen tulosta heikentävästi 4- 5 miljoonaa euroa vuositasolla. Tulorahoituksella tai kertaerillä ei voitane kattaa 4-5 miljoonan negatiivista tulosvaikutusta, mistä johtuen talousarvioraami 2018 on 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuodesta 2021 alkaen kaupungin käyttöomaisuuden poistotasoa nostaa vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamoinvestoinnin valmistumisesta alkavat poistot, jotka ovat arvion mukaan noin 2,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Maakunnallisen sote-uudistuksen myötä Mikkelin kaupunki menettänee maakunnalle yhteensä noin 5 miljoonaa euroa valtionosuuksia neljälle vuodelle jaksotettuna vuodesta 2020 alkaen.  Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valmisteltava kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistukseen liittyvä siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa talouttaan sosiaali- ja terveystoimen kustannusten osalta uudistuksen voimaantuloon mennessä. Sosiaali-ja terveystoimen menojen kasvu ennen maakuntauudistusta vaikuttaa alentavasti maakuntauudistuksen jälkeisiin kuntien valtionosuuksiin. Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan alentavan kaupungin saamia valtionosuuksia vaiheittain noin 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain vuosina 2020- 2023.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Tilinpäätöksessä 2016 toimintakate oli -294,4 milj. euroa, mikä oli 6,1 milj. euroa heikompi kuin talousarvio 2016 (-288,3 milj. euroa). Vuodesta 2015 toimintakate parani 0,5 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvion valtuuston hyväksymä toimintakate on -297,8 milj. euroa.

Talousarvioraami vuodelle 2018 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäiset erät tarkennetaan talousarvioon valmistelun yhteydessä, mutta se ei aiheuta muutosta kaupungin toimintakatteeseen. Talousarvioraamin lähtökohtana on ollut vuoden 2016 tilinpäätös, toteutumaennuste 2017 sekä vuoden 2018 arvioidut verotulot ja valtionosuudet, jonka pohjalta on määritelty koko kaupungin kulutaso toimintakatetta merkittävästi heikentämättä.

Talousarvioraami 2018 osoittaa -298,3 milj. euron toimintakatetta, mikä on 3,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 tilinpäätös (294,4 milj. euroa). Kustannusten nousu on noin 1,3 % tilinpäätöksestä 2016.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2018 ovat kaupungin oman arvion mukaan 201,3 milj. euroa, mikä on 2,7 milj. euroa enemmän kuin tilinpäätöksessä 2016 ja 1,8 milj. euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden 2017 toteutumaennuste. Valtionosuuksien arvioidaan laskevan kuluvan tilikauden 2017 toteutumaennusteesta (112,8 milj. euroa) noin 1,0 milj. euroa ollen 111,8 milj. euroa vuonna 2018.

Tilikauden 2018 tulos muodostuu raamin mukaisesti seuraavalla tavalla:

  • toimintakate                                              - 298.286.000 €
  • verot                                                         + 201.275.000 €
  • valtionosuudet                                         + 111.835.000 €
  • rahoitustulot, netto                                      + 2.080.000 €
  • vuosikate                                                    + 16.904.000 €
  • poistot                                                         - 19.800.000 €
  • tilikauden tulos                                            -  2.896.000 €

Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit:

  • Verorahoitukseen liittyvien tulojen (verotulot, valtionosuudet) kasvu on pysähtynyt. Tulojen kertymä tarkentuu syksyllä, jonka myötä kehitys on tarkennettava ja arvioitava tarvittaessa tulopohjan vahvistamista.
  • Palkoissa ei ole huomioitu mahdollisia korotuksia. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2018.
  • Konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy myyntivoitto-odotuksia 2 milj. euroa.
  • Työmarkkinatuen kuntaosuus voi toteutua 1-2 miljoonaa euroa arvioitua suurempana, jos työllistämistoimet eivät tehoa.
  • Essoten talousarvioraamin valmistelu on vielä kesken. Kaupungin arvioitu kuntalaskutus vuonna 2018 on 178,4 miljoonaa euroa.
  • Rahoituskuluissa ei ole varauduttu merkittävään korkojen nousuun.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2018 ja oikeuttaa konserni- ja elinvoimapalvelut valmistelemaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Asian käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa maanantaina 28.8.2017 klo 15.00.

Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira, henkilöstöjohtaja Heli Huopainen, sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, tekninen johtaja Jouni Riihelä ja hallintojohtaja Ari Liikanen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.

Tiedoksi

talouspalvelut

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.