Kaupunginhallitus, kokous 2.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 350 Mikkelin uusi lähidemokratiamalli

MliDno-2020-111

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2019 (§ 473) aluejohtokuntien osalta, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun. Valmistelu tehdään yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa ja esityksen uudesta mallista tulee olla valmiina 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä. Uudella mallilla tavoitellaan yhden henkilötyövuoden säästöä ja uusi malli otetaan käyttöön 1.1.2021.

Kaupunginhallituksen lisäksi aluejohtokuntatyön uudistamista ovat esittäneet aluejohtokunnat itse.

Koronavirusepidemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset keskeyttivät keväällä asian valmistelun yhdessä aluejohtokuntien kanssa ja valmisteluaikatauluun onkin sittemmin tehty sellainen muutos, että esitys uudesta mallista pitää saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.

Uutta mallia ehdittiin kuitenkin ennen koronavirusaikaa valmistella kahteen otteeseen nykyisten aluejohtokuntien kanssa. Aluejohtokuntien jäsenet kutsuttiin yhteisiin valmistelusessioihin 27. tammikuuta ja 10. maaliskuuta. Myös varajäsen kutsuttiin, jos varsinainen jäsen ei ole päässyt paikalle. Koska tavoitteena on uusi lähidemokratiamalli, esiteltiin tammikuun palaverissa muun muassa kumppanuuspöytäajatteluun perustuvaa toimintaa. Lisäksi kunkin aluejohtokunnan puheenjohtaja kertoi valmistelun pohjaksi näkemyksiä nykyisestä mallista ja sen mahdollisesta kehittämisestä. Kokouksen loppuosa käytettiin uuden mallin ideoimiseen eli käytännössä sellaisten asioiden esille nostamiseen, joiden tulisi näkyä ja toteutua myös uudessa mallissa.

Valmistelua jatkettiin 10. maaliskuuta pidetyssä palaverissa. Tässä yhteydessä nostettiin esille eritysesti kuntalain 22. pykälässä korostuvat näkökulmat aluedemokratian kehittämiseksi. Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu pitkälti kuntalain 36. pykälään, mikä tarkoittaa sitä, että aluejohtokunnat ovat ensisijaisesti hallinnollisia toimielimiä ja osa edustuksellista demokratiaa. Kuntalain 22. pykälä korostaa kuntalaisista itsestään nousevia lähidemokratian muotoja ja kannustaa kuntia hyödyntämään muun muassa alueraateja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

Sekä tammi- että maaliskuun kokouksiin osallistui noin 20 aluejohtokuntien edustajaa. Valmistelua oli tarkoitus jatkaa maaliskuun lopulla, mutta koronavirusepidemian aiheuttamat varotoimet estivät kokoontumisen. Asiaan on palattu kahdessa aluejohtokuntien puheenjohtajien kanssa pidetyssä Teams-palaverissa. Palaverit pidettiin 11. toukokuuta ja 17. elokuuta.

Kevään aikana tuli selvästi esille, että nykyiset aluejohtokunnat haluavat jatkaa toiminnan kehittämistä nykyisin voimassa olevan toimintamallin pohjalta. Aluejohtokunnat tekivätkin huhtikuussa oman esityksensä mallin uudistamisesta ja kehittämisestä. Aluejohtokuntien puheenjohtajat antoivat 17. elokuuta pidetyssä puheenjohtajien palaverissa edelleen tukensa aluejohtokuntien huhtikuussa tekemälle esitykselle. Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen totesi palaverissa, että Haukivuoren aluejohtokunta tukee aluejohtokuntien huhtikuussa tekemää esitystä eikä enää järjestä erillistä kokousta lausunnon antamiseksi uudesta lähidemokratiamallista.

Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu kuntalain 36. pykälään ja on eräänlainen edustuksellisen demokratian jatke, tavallaan osa poliittista päätöksentekoa. Vaihtoehtona on lähidemokratiamallin rakentaminen kuntalain 22. pykälän pohjalle. Ajattelutapa pykälissä on hyvin erilainen. Kuntalain 22. pykälä edustaa suoran demokratian kanavia ja sellaista osallisuusajattelua, jonka suuntaan Suomessa on monin paikoin jo menty tai ollaan menossa ja josta esimerkkinä voidaan pitää Etelä-Savon maakunnan uutta osallisuusohjelmaa.

Kaupungin osallisuussuunnitelma luo suuntaviivoja uudelle lähidemokratiamallille

Uudenlaisista toimintamalleista on saatu hyviä kokemuksia. Aluekehitys hakee parhaillaan uusia muotoja ja Mikkeliinkin olisi hyvä rakentaa malli, joka edistää kuntalain 22. pykälän mukaisten käytäntöjen toteutumista. Myös Mikkelin kaupungin oma osallisuussuunnitelma on esimerkki kuntalain 22. pykälän mukaisesta ajattelusta. Osallisuussuunnitelma tarkastelee osallisuutta kolmen painopistealueen kautta ja ne ovat arkielämän osallisuus, lähidemokratia ja päätöksenteko sekä kumppanuuksien kehittäminen. Lisäksi osallisuussuunnitelmassa todetaan, että järjestöt voivat olla vahvasti mukana osallisuuden edistämisessä kumppanuusjärjestelyjen kautta. Kaupungin uuteen lähidemokratiamalliin on hyvä ottaa elementtejä muun muassa osallisuussuunnitelman tavoitteista, joihin kaupunki on joka tapauksessa sitoutunut.

Alueiden resurssit muodostuvat lopulta asukkaista, yhdistyksistä ja yrityksistä eivätkä niinkään edustukselliseen demokratiaan pohjautuvista toimielimistä tai rakenteista. Kuntalain 22. pykälän mukaista toimintaa puoltaa juuri se, että kaikki kuntalaiset voivat tulla mukaan alueiden kehittämiseen.

Alueiden johtokunta aktivoimaan myös avointa kansalaistoimintaa

Kaupunginhallituksen edellyttämäksi uudeksi lähidemokratiamalliksi esitetään alueiden johtokuntaa, joka korvaa nykyiset viisi aluejohtokuntaa ja toimii Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueilla. Itse johtokunnan toiminta ja asema on hyvin samankaltainen kuin nykyisten aluejohtokuntien kohdalla, mutta uudistus tuo myös toiminnallisesti monenlaista lisäarvoa. Alueiden johtokunta pystyy esimerkiksi edistämään osallisuutta kaikilla osallisuussuunnitelman painopistealueilla.

Alueiden johtokunta edustaa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueita. Näin alueiden johtokunta voi turvata eri alueiden tasapuolisen huomioon ottamisen, mutta samalla sen, että kunkin alueen erityispiirteitä voidaan kunnioittaa. Alueiden johtokunta hoitaa nykyisten aluejohtokuntien tehtäviä, mutta toimii samalla linkkinä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä ja ylläpitää, edistää ja käynnistää erilaisia kuntalaisten osallisuutta ja kumppanuutta tukevia toiminnallisuuksia.

Alueiden johtokunta motivoi alueiden yhdistyksiä ja muita toimijoita hanketoimintaan ja kaikenlaiseen kuntalaisten osallisuutta lisäävään toimintaan. Alueiden kehittämiseen voidaan tätä kautta saada muutakin kuin kaupungin rahoitusta. Hankerahoitusta on kaupungin alueiden kehittämisessä hyödynnetty toistaiseksi vähän. Alueiden johtokunnan toimintaan tukeutuva lähidemokratiamalli antaa mahdollisuuden alueita edustavan ja alueiden kehittämiseen keskittyvän yhdistyksen perustamiseen. Aluekokonaisuuden kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kehittämistä voidaan tehdä myös yksittäisillä alueilla ja hyvinkin paikallisesti. Yleensä osallisuus toteutuu parhaiten paikallisesti. Uusi lähidemokratiamalli tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin käytännön sovelluksiin. Alueiden johtokunnalla on keskeinen rooli myös osallistuvan budjetoinnin käytännön toteutuksessa.

Alueiden johtokunta vaikuttamistoimielimenä toimii kuntalain 36. pykälän pohjalta, mutta sen toiminnan tavoitteet määrittyvät pitkälti kuntalain 22. pykälän mukaan.

Uuden lähidemokratiamallin valmistelussa on aluejohtokuntien yhteisissä palavereissa noussut esille muutamia keskeisiä reunaehtoja, joita uuden lähidemokratiamallin pitäisi tuoda tullessaan:

  • alueiden kehittämisen kokonaisuuden pitäisi olla hallinnassa
  • on pystyttävä huolehtimaan alueiden tasavertaisesta kohtelusta ja kehittämisestä, mutta myös siitä, että kunkin alueen erityispiirteet otetaan huomioon
  • on pystyttävä varmistamaan, että virkakoneisto sitoutuu toimintaan ja alueiden kuulemiseen ja aitoon vuorovaikutukseen alueiden kanssa
  • alueiden kuulemisen ja niiden näkemysten huomioon ottamisen ja osallisuuden tulee olla aitoa
  • toiminnan on oltava jäntevää ja johdonmukaista
  • toiminta tarvitsee jonkun perusrahoituksen


Kaikki nämä asiat voidaan toteuttaa alueiden johtokunnan kautta. Alueiden johtokunta on vahva toimija, joka voi tarvittaessa puuttua siihen, jos jonkun reunaehdon toteutuminen ontuu.

Alueiden johtokunta edustaa ratkaisuna kaupunginhallituksen edellyttämää uutta lähidemokratiamallia. Lisäksi uutta mallia on valmisteltu yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa, vaikka aluejohtokunnat olisivatkin halunneet jatkaa toimintaansa pitkälti nykyiseltä pohjalta. Uusi malli tuo kaupungille myös kaupunginhallituksen edellyttämän säästön. Yhden henkilötyövuoden säästö on toteutunut jo siinä, että aluejohtokuntien asioita hoitanut ja valmistellut osallisuuskoordinaattori on lähtenyt muihin tehtäviin eikä hänen tilalleen ole palkattu eikä palkata uutta henkilöä. Toki toiminnan hallinnointi ja sihteerin tehtävät sitovat jatkossakin henkilöresurssia. Kun viisi aluejohtokuntaa korvataan yhdellä alueiden johtokunnalla, syntyy kuitenkin selkeää säästöä myös kokouskustannuksissa ja kokousten hallinnointikustannuksissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää aluejohtokunnilta lausunnot uudesta lähidemokratiamallista. Lausunnot tulee antaa niin, että niitä voidaan käsitellä lautakunnan seuraavassa kokouksessa 23. syyskuuta, jossa lautakunta tekee esityksen uudesta lähidemokratiamallista kaupunginhallitukselle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Aluejohtokuntien uutta lähidemokratiamallia koskevissa lausunnoissa nousee esille huoli muun muassa alueiden johtokunnan asemasta kuntalain 36. pykälän mukaisena toimielimenä. Samoin kannetaan huolta alueiden ja paikallisesti tärkeiden kysymysten painoarvon heikkenemisestä sekä yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön muuttumisesta. Samalla aluejohtokunnat toivovat, että uusi lähidemokratiamalli säilyttäisi kylät elävinä ja turvaisi alueiden kehittämisen. Yhdessä lausunnossa toivotaan lisäksi, että aluejohtokuntien tehtäväkenttä olisi nykyistä laajempi.

Huolenaiheet ovat ymmärrettäviä, koska ehdotuksena oleva uusi lähidemokratiamalli antaisi mahdollisuuksia muuttaa ja kehittää voimakkaasti joitakin käytäntöjä. Uusi malli ei kuitenkaan itsessään anna aihetta mihinkään huoleen, koska asioiden käytännön järjestäminen ja erilaisten toiveiden toteutuminen ei ole riippuvaista rakenteesta, vaan siitä, millaiseksi toiminta uuden lähidemokratiamallin mukaisessa alueiden johtokunnassa muodostuu. Myös uusi alueiden johtokunta olisi nykyisten aluejohtokuntien tapaan kuntalain 36. pykälän mukainen toimija, vaikka sen toiminnassa voikin tulla vahvasti esiin myös kuntalain 22. pykälän elementtejä.

Alueiden johtokunta ei toteutuessaan veisi pois mitään niistä myönteisistä ominaisuuksista, joiden merkitystä aluejohtokunnat korostavat nykyisessä ja niiden esityksen mukaisesti kehitettävässä toimintamallissa. Mutta uusi lähidemokratiamalli tuo mukanaan monia käytännön välineitä, joiden avulla alueiden ja kylien kehittäminen voi olla jopa nykyistä dynaamisempaa. Kumppanuuspöytämallin mukaisten käytäntöjen ja osallistuvan budjetoinnin ottaminen mukaan alueiden kehittämiseen luo uusia mahdollisuuksia erilaiseen kehittämiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupungissa osallistuvan budjetoinnin käyttöä pidetään parin vuoden kokemuksen perusteella menestystarinana osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Helsingissä kuntalaiset ovat saaneet tehdä ehdotuksia osallistuvan budjetointiin varattujen määrärahojen käytöstä. Seuraavaa kahta vuotta koskeva ehdotuskierros alkaa 5. lokakuuta. Mittakaava Helsingissä on tietenkin toinen kuin Mikkelissä, mutta samat periaatteet toimivat kunnan koosta riippumatta. Osallistuva budjetointi on Helsingissä vain osa asukkaiden osallisuutta lisäävässä kokonaisuudessa. Helsingin osallistuvaa budjetointia käsiteltiin hiljattain (6.9.2020) laajasti Helsingin Sanomissa.

Myös Kuntaliitosta vahvistetaan, että erilaiset yhteiskehittämisen muodot ovat tuottaneet Suomessa hyvää tulosta ja lisänneet asukkaiden tyytyväisyyttä. Osallistuvasta budjetoinnista Kuntaliitosta todetaan, että kun sen laajuutta selvitettiin vuonna 2018 tehdyssä kuntakyselyssä, 12 prosenttia kunnista ilmoitti käyttävänsä osallistuvaa budjetointia. Tänä vuonna tehdyn vastaavan tutkimuksen analysointi on vielä kesken, mutta tähänastisten tulosten perusteella noin 30 prosenttia kunnista käyttää osallistuvaa budjetointia.

Sen sijaan alueellisia toimielimiä on monin paikoin Suomessa lakkautettu, kun niistä on saatu niin ristiriitaisia kokemuksia. Painopiste kunnissa on siirtymässä selvästi kuntalain 22. pykälän mukaisen avointa kuntalaisdemokratiaa tukevan osallisuutta tukevan toiminnan suuntaan.

Kuntaliiton mukaan osallisuuden lisäämisestä koituvina taloudellisina hyötyinä osallisuus

  • Uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä
  • Nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin
  • Parantaa tuottavuutta ja laatua
  • Vähentää valituksia päätöksistä
  • Mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä

 

Demokratiahyötyinä osallisuus

  • On keino palauttaa luottamusta
  • Parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
  • Tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja
  • Uudistaa paikallishallintoa
  • Lisää asukkaiden vastuullisuutta
  • Vahvistaa kumppanuuksia

 

Muina hyötyinä

  • Kuntalaisten oma vastuunotto kasvaa
  • Kuntalaisten monipuolista osaamista pystytään hyödyntämään
  • Syntyy positiivista ”pöhinää”
  • Syrjäytyminen vähenee
  • Syntyy uusia toimintamalleja
  • Elinvoima lisääntyy
  • Voidaan hyödyntää eri rahoituskanavia

 

Kuntalain 22. pykälä kannustaa erilaisiin keinoihin kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi:

  • Kuulemistilaisuudet ja kansalaisraadit
  • Osallistuva budjetointi
  • Yhteissuunnittelu
  • Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen

 

Alueiden johtokunta -malliin siirtyminen olisi yksi askel koko kaupungin osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi alueiden johtokunnan tehtäväkenttä olisi nykyisten aluejohtokuntien tehtäväkenttää laajempi ja mahdollistaisi monipuolisemman alueiden kehittämisen. Alueiden toiminta voi olla aivan yhtä aktiivista kuin tähänkin saakka ja alueiden painoarvo voi jopa nousta nykyisestä, kun alueiden ja paikallisten toimijoiden yhteistyö voi jopa vahvistua nykyiseen verrattuna.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy osaltaan liitteenä olevan ehdotuksen kaupungin uudeksi lähidemokratiamalliksi ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Laura Hämäläinen teki Liisa Pulliaisen kannattamana esityksen ”Esitämme aluedemokratiamalliksi aluejohtokuntien yhdessä laatimaa mallia, joka kuuluu seuraavasti:
Esitys aluedemokratian toteuttamiseksi Mikkelissä 2021 -> Tämä esitys perustuu yllämainittujen yhteisten kehittämistilaisuuksien puheenvuoroihin ja ryhmätyöskentelyyn, nykyisten aluejohtokuntien puheenjohtajien välisiin keskusteluihin sekä niiden pohjalta heränneisiin ajatuksiin. Mallia on edelleen tarkennettu sähköpostin välityksellä aluejohtokuntien kesken sekä 4.5.2020. Matti Laitsaaren kanssa käydyssä keskustelussa saadun palautteen perusteella.

Nykyistä aluejohtokuntajärjestelmää ei tule romuttaa kokonaan, sillä aluejohtokunnat ovat toimineet ja kehittäneet toimintaansa jo vakiintuneeseen, alueellensa soveltuvaan ja toimivaan muotoon. Aluejohtokunnat ovat tulleet toimintansa kautta tutuiksi myös pitäjiensä asukkaille osallisuuden edistäjinä. Toki ongelmakohtiakin on, ja ne on tunnistettu seuraavassa kuvatun mallin suunnittelutyössä.

Alueellisesta toimielimestä käytetään seuraavassa esityksessä edelleen nimeä aluejohtokunta, mutta nimitys voidaan myös uusia. Olennaista on alueellisten toimielinten vertautuvuus edelleen kunnallislain pykälään §36.

  • Mikkelin kaupungin toiminta perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan. Uudistetussa mallissa myös aluejohtokunnilta edellytetään valtuustokauden mittaista strategiaa, jonka aluejohtokunnat valmistelevat yhteistyössä kaupungin operatiivisen sekä luottamusjohdon kanssa osaksi kaupungin strategiaa. Tämän työn tuloksena kullekin alueelle muodostuu aluestrategia, jonka pohjalta aluejohtokunnat laativat vuosittain toimintasuunnitelmat. Aluejohtokunnille osoitettujen toimintamäärärahojen määrä perustuu näihin toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmissa tarkennetaan vastuualueet kaupungin tulosalueiden ja aluejohtokuntien välillä. Näin kullekin aluejohtokunnalle syntyy selkeä raami, jossa sen on pysyttävä mutta toisaalta jonka puitteissa se voi ilman erillistä ohjausta toimia. Näin säästyy resursseja muilta kaupunkiorganisaation osilta.
     
  • Kehittämistyössä aluejohtokunnat voivat tehdä kumppanuussopimuksia alueen yhdistysten kanssa. Näin hyödynnetään mahdollisuus myös esim. Leader-rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen. Tätä varten valmiita yhdistyksiä on jo olemassa (vrt. Käenjälki ry, Haukivuorelaiset ry, Ristiinan Urheilijat ry). Mahdollisten uusien yhdistysten perustaminen harkitaan aluekohtaisesti. Monilla alueilla aktiiviset toimijat ovat täystyöllistettyjä nykyisten yhdistysten kanssa, toisilla kapasiteettia ja tarvetta voi olla enemmän.
     
  • Alueraati-tyyppinen toiminta sekä muita kunnallislain §22 pykälän mukaisia osallisuustehtäviä hoidetaan sähköisesti esimerkiksi keskustelufoorumi-tyyppisellä alustalla, jonka käyttöönotto voidaan 3(4) toteuttaa edullisesti vapaan lähdekoodin ohjelmistoja hyödyntäen. (esim. Flarum). Sähköisesti toteuttaminen mahdollistaa vapaa-ajan asukkaiden tasavertaisen ja jatkuvan osallisuusmahdollisuuden ja alueiden vapaan rajausmahdollisuuden kustannuksiin vaikuttamatta. Näin myös keskustan eri kaupunginosat saisivat tarvittaessa omat osallisuuskanavansa. Tarpeen mukaan alueen ihmisiä voidaan kutsua kokoon myös fyysisesti keskustelemaan kumppanuuspöytä-tyyppisesti. Tähän soveltuvia aiheita ovat esimerkiksi kaavoitusasiat sekä muita julkisia toimijoita koskettavat, esim. sote-palveluihin liittyvät asiat.
     
  • Aluejohtokuntien jäsenten valinta toteutetaan henkilövaalina tai muulla soveltuvalla tavalla, jolla varmistetaan alueen asukkaiden oma vaikutusvalta aluejohtokunnan kokoonpanoon.
     
  • Aluejohtokunnan jäsenmäärä voi skaalautua alueen asukasluvun mukaan (esim. 5-7).
     
  • Muut tarvittavat säästöt kootaan esimerkiksi kokouspalkkioiden supistamisesta, kokousten määrän rajoittamisesta, sähköisten kokouskäytäntöjen laajemmasta käytöstä (matkakulut, hallintokulut) sekä toimintasuunnitelmien laajuuden tarkistamisella vuosittain kaupungin yleisen tilanteen mukaiseksi.
     
  • Aluejohtokunnat siirretään takaisin kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tämänhetkinen sijoitus hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaisuudessa ei ole tuonut toimintaan hyötyjä. Osallisuutta ei tällä keinolla ole lisätty tai vähennetty. Kunnallislain 22§ mukaisia elementtejä voidaan tuoda aluejohtokuntajärjestelmän rinnalle. Aluejohtokunnat ovat ainoita konkreettisia toimielimiä alueillaan, joten niiden toimialue on luonnostaan laaja. Käytäntö on osoittanut, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta toimii nykymallissa väliportaana aluejohtokunnan esityksille, jotka yleisimmin on osoitettu kaupunginhallitukselle, jollekin toiselle lautakunnalle tai kaupungin ulkopuoliselle organisaatiolle (Essote, Ely-keskus, yms). Näin ollen hyvos-lautakunnan osuus on tässä asiassa tarpeeton ja turhaan resursseja kuluttava. Kun aluejohtokuntien toimintasuunnitelmat on yhteistyössä alun perin sovittuja, eivät ne työllistä kaupunginhallitusta yhtään nykyistä enempää vaan todennäköisesti vähemmän.
     
  • Kaupungin hankintasäännössä on selkeästi kuvattava aluejohtokuntien pienhankinnat ja niihin liittyvät suorahankintaperusteet. Tähän asti ohjeet aluejohtokunnille ovat vaihdelleet ja näin ollen aiheuttaneet epäselvyyksiä ja ylimääräistä työtä.
     
  • Aluejohtokunnat tarvitsevat jatkossakin aluekoordinaattorin tointa vastaavan henkilön, jonka toimivaltaan tulisi lisätä hankintapäätökset hankintasäännössä kuvattavaan rajaan asti. Tämä vähentää osaltaan aluejohtokuntien kokoontumisen tarvetta, kun kaikki pienhankinnat eivät enää vaadi kokouksen päätöstä. Tarvittaessa aluekoordinaattorin työnkuvaan voidaan yhdistää myös muita tehtäviä, luontevaa olisi 4(4) esimerkiksi rooli viestinnässä. Tällöin viestinnän tietoon tulisi luonnostaan Mikkelin mainekuvaan positiivisesti vaikuttavia asioita koko Mikkelin alueelta.
     
  • Tarvittavat muutokset yllä kuvatun mallin toteuttamiseksi kirjataan kaupungin hallintosääntöön.


Yhteenveto
Edellä esitetty malli sisältää yhteneviä elementtejä myös aluejohtokuntien suunnittelukokouksissa esiteltyjen mallien kanssa. Alueraadit toteutetaan sähköisesti, Leader-tyyppisten hankkeiden hyödyntäminen tehdään mahdollisuuksien mukaan alueen nykyisiä yhdistyksiä hyödyntäen ja yhteisen yhdistyksen tarve arvioidaan erikseen. Kumppanuuspöytiä kutsutaan kokoon tarpeen mukaan. Kaupunginhallituksen §423 päätöksen keskeinen sisältö oli, että valmistelu tulee tehdä yhdessä aluejohtokuntien kanssa. Tämän esityksen sisältö nojautuu niihin elementteihin, jotka valmistelun aikana on kaikkien aluejohtokuntien toimesta todettu tärkeimmiksi. Keskiössä on alueiden ihmisten paikallisidentiteettiä tukeva, kunnallislain §36 mukainen toimielin. Sen toiminnot kytketään kullakin alueella entistä tiiviimmin selkeään, valtuustossa hyväksyttyyn aluestrategiaan. Tarvittavat säästöt saavutetaan mallissa kuvatuin keinoin ja tarvittaessa edelleen neuvotellen.”

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Laura Hämäläinen on tehnyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laura Hämäläisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) ”jaa"-ääntä (Jatta Juhola, Nina Jussi-Pekka, Aleksi Nieminen, Erja Haukijärvi, Hannu Toivonen ja Juhani Sihvonen) ja viisi (5) "ei"-ääntä (Heino Lipsanen, Jari Sihvonen, Laura Hämäläinen, Liisa Pullainen ja Reijo Hämäläinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Laura Hämäläinen jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on hänen esityksensä mukainen.

Merkitään, että Liisa Pulliainen, Jari Sihvonen ja Heino Lipsanen jättivät asiasta eriävät mielipiteet, jotka ovat Laura Hämäläisen esityksen mukaiset.

Merkitään, että Arto Seppälä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.31 - 19.36.

Valmistelija

  • Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi
  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen kaupungin uudeksi lähidemokratiamalliksi. Muutos tulee voimaan 1.6.2021 alkaen. 

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen, Armi Salo-Oksan, Mali Soinisen, Kirsi Olkkosen ja Jarno Strengellin kannattamana, että aluejohtokunnat jatkavat toimintaansa esityksensä pohjalta kuntalain 36 pykälän mukaisesti seuraavilla muutoksilla:

  1. Sijoittautumispaikka organisaatiossa on kaupunkiympäristölautakunta.
  2. Toimintamäärärahat kohdentaa lautakunta vuosittain toimintasuunnitelman pohjalta.
  3. Aluejohtokuntien säästötoimenpiteiden myötä aluejohtokunnille turvataan heidän esittämänsä 0,5 htv henkilöresurssi.


Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Jukka Pöyry, Minna Pöntinen), 8 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Mali Soininen, Pekka Pöyry, Arto Seppälä, Kirsi Olkkonen, Jarno Strengell, Jyrki Koivikko) ja 1 poissa (Soile Kuitunen).

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että rehtori Matti Laitsaari selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että Soile Kuitunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että henkilöstöjohtaja Maria Närhinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.