Kaupunginhallitus, kokous 20.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 140 Eteläisen aluekoulun rakentamisen jatkovalmistelu

MliDno-2019-581

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
  • Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Taustaa

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen, jossa on esitetty, että perusopetuksen kouluverkko tiivistetään Kouluverkko 2023 -mallin pohjalta lukuvuoden 2023-2024 alkuun mennessä. Toimenpiteenä on päädytty muun muassa siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille.

Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman laatimiseksi koottiin laaja-alainen käyttäjistä, suunnittelijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä. Hankesuunnitelman laatiminen käynnistettiin syksyllä 2018. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen tavoitteet, sisältö, laajuus, laatu, aikataulu ja kustannustaso.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.4.2019 § 140 antaa suunnitteluohjeeksi, että kouluhankkeet rahoitetaan kaupungin omana taselainana ja, että kiinteistöjen ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla. Hankkeet kilpailutetaan samassa kilpailutuksessa.

Ryhmittymä (12 allekirjoittajaa) mikkeliläisiä rakennusalan yrittäjiä ja toimijoita kirjelmöi (28.5.2019) kaupunginhallitukselle todeten, että elinkaarihanke estää Mikkelin rakentajia osallistumasta koulujen rakentamiseen. Jaettu urakka mahdollistaa paremmin alueen omien urakoitsijoiden osallistumisen ja se työllistää varmemmin paikallista työvoimaa.

MikseiMikkeli tuotti (10.6.2019) kaupunginhallitukselle vertailun elinkaarimallin ja perinteisien urakkamuotojen investoinnin toteutuksen eroista. Selvityksessä todettiin mm., että paikallisten toimijoiden osuus rakentamisessa jää elinkaarimallissa merkittävästi pienemmäksi kuin perinteisillä urakkamuodoilla. Elinkaarimalli on suurten kaupunkien ja muutaman suuren kansainvälisen rakennusyrityksen ja rahoitusyhtiön etuja palveleva malli. Vaihtoehtoisessa mallissa esitettiin, että edetään yksi koulu kerrallaan, käytetään vaihtoehtoisesti projektinjohtomallia, KVR-urakkamallia tai jaetun urakan mallia sekä kilpailutetaan tai rekrytoidaan tarvittavaa osaamista.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.9.2019 (§ 366 Eteläisen ja Itäisen aluekoulun toteuttamistapa, jatkokäsittely), että kaksi aluekoulua valmistellaan ja kilpailutetaan erikseen, kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla. Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla ja ne rakennutetaan sekä ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Laskennallinen riskivara (150 t euroa / vuosi 20 vuoden ajan) varataan talousarviovaiheessa rakennuttamisen ja ylläpidon kustannuspaikalle.

Kaupunkiympäristölautakunta (17.12.2019 § 157 Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelma) esitti kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman (3.12.2019). Hanke toteutettaisiin suunnitelman mukaan jaettuna urakkana ja uusi koulu sijoitettaisiin nykyisen Urpolan koulun paikalle.

Kaupunginvaltuusto (kokous 16.3.2020 § 16 Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelma) hyväksyi laaditun hankesuunnitelman (pvm. 3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta Eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 milj. euroa irtaimistohankintoineen.

Tekninen johtaja esitteli eteläisen aluekoulun osalta eri hankintamenettelyjä, urakkamuotoja ja maksuperusteita kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 6.4.2020.

Hankintamenettely

Hankintalaissa säädetään kilpailuttamismenettelystä. Hankintamenettelyssä tulee noudattaa syrjimättömyyden-, yhdenvertaisuuden-, avoimuuden- ja suhteellisuuden periaatteita. Hankintamenettely on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. 

Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa avoimesti kaikkien saataville tarjouspyynnön, jonka perusteella halukkaat toimijat voivat tehdä tarjouksen. Hankintayksikkö voi asettaa erikokoisia ja eri sisältöisä hankintoja markkinoiden tarjottavaksi. Julkaisemisen jälkeen hankintayksikkö voi lähettää myös tarjouspyynnön soveliaaksi katsomilleen toimijoille.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimijat voivat pyytää saada osallistua. Sen jälkeen hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Kilpailullisen hankintamenettelyn käyttö edellyttää aina hankintalaissa olevaa perustetta sen käytölle. Rakennusurakkasopimusten kohdalla kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun urakkaan kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrän, jotka kutsutaan neuvotteluun. Ehdokkaita on kuitenkin kutsuttava vähintään kolme.

Urakkamuoto

Rakennushanke voidaan toteuttaa usealla eri tavalla hankkeen laajuuden ja laadun mukaan. Rakennusurakka on sopimus, jossa toinen osapuoli sitoutuu vastiketta vastaan rakentamaan rakennuksen, rakennelman tai infra-rakenteen toiselle osapuolelle. Perinteisiä urakkamuotoja ovat mm. kokonaisvastuurakentaminen (KVR), kokonaisurakka, jaettu-urakka, projektinjohtourakointi, kokonaishintainen urakointi, laskutusurakka ja tavoitehintaurakka.

Kokonaisvastuurakentaminen (KVR) – Kokonaisvastuurakentamista kutsutaan myös arkikielessä ”avaimet käteen” – toteutukseksi. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa kohteen tilaajan antamien lähtötietojen pohjalta. Urakoitsijalla on jaettuun urakkamuotoon verrattuna suurempi vastuu, sillä sen vastuulla on myös suunnittelu. Kokonaisvastuurakentamisessa tilaajan myötävaikutusvelvollisuus on suppeampi. Suunnittelun ja toteutuksen aikatauluttaminen sekä yhteensovittaminen ovat urakoitsijan vastuulla.

Jaettu urakka - Kun pääurakkamuodoissa (kokonaisurakka tai KVR) urakoitsijalla on vastuu rakennustyöstä ja hankinnoista, osaurakkamuodoissa rakennustyö on jaettu useaan osaan. Jaetussa urakkamuodossa pääurakoitsija ja eri sivu-urakoitsijat eivät ole sopimussuhteissa keskenään. Tilaaja on sopimussuhteessa jokaiseen urakoitsijaan erikseen ja vastaa urakoiden yhteensovittamisesta.

Sivu-urakoitsijat voidaan myös alistaa pääurakoitsijalle, jolloin yhteensovittamisen vastuuta siirretään tilaajalta pääurakoitsijalle. Pääurakoitsija / alistussopimussuhteiset sivu-urakoitsijat on melko yleinen jaetun urakkamuodon toimintatapa.

Maksuperuste

Hankintoja tehtäessä on valittavissa erilaisia maksuperusteita, kuten kiinteä kokonaishintainen, yksikköhinta, laskutyö, tavoitehinta ja yhdistelmämallit mm. allianssi. Kiinteää kokonaishintaista maksuperustetta käytettään silloin, kun kokonaishinnan määrittelylle on riittävät perusteet. Kiinteää kokonaishintaista maksuperustetta käytettäessä kustannus- ja määräriskiä luovutetaan tilaajalta urakoitsijalle.

Puurakentaminen

Mikkelin kaupunki yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun XAMK kanssa on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia ja selvittää hybridirakentamista. Hybridirakenteella tarkoitetaan yleisesti rakennusta, jossa on hyödynnetty useita eri rakennusmateriaaleja; puuta, betonia, terästä ja lasia. Hybridirakentamiselle ei ole olemassa selkeää määrittelyä. Termiä käytetään rakenteista, joissa puuta on yhdistetty muihin rakennusmateriaaleihin ja puu on rakenteen pääasiallinen materiaali. Hankkeessa on tarkoituksena kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttaminen puurakentamisen osalta.

Aluetaloudelliset vaikutukset

MikseiMikkelin vertailussa (6/2019) elinkaarimallilla toteutettaessa paikallisten toimijoiden osuus rakentamisessa jää pienemmäksi. Paikallisten pk-yritysten mukaan pääseminen olisi mitä mainioin referenssi valtakunnallisiin kilpailuihin. MikseiMikkelin lausunnon (2/2020) mukaan Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa toimii kansallisenkin mittapuun mukaan hyvin osaavia rakennusliikkeitä, osaavia ja kilpailukykyisiä puuelementtien ja -tuotteiden valmistajia sekä betonituotteiden valmistajia. Yrityksillä on hyvät kilpailuedellytykset tarjota ja toimittaa runkorakenteita, tuotteita sekä rakennus- ja asennustöitä. Hybridirakentaminen ja kilpailullinen neuvottelumenettely edellyttävät yrityksiltä innovaatiokykyä ja teknistä osaamista. KVR edellyttää yrityksiltä mittakaavassa referenssejä tai yhteenliittymän muodostamista.

Neuvotteluryhmän perustaminen

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikön ääntä käyttää muodostettava laaja-alainen neuvotteluryhmä. Sen tehtävänä on mm. osallistumispyynnön ja lopullisen tarjouspyynnön laadinta ja neuvottelumenettelyyn liittyvien neuvottelujen käyminen. Neuvotteluryhmän kokoonpano muodostuu luottamushenkilöiden edustajista, loppuasiakkaiden (SIVI) edustajista, tekniikan edustajista (ASTO) ja taloushallinnon edustajista. Neuvotteluryhmän työtä koordinoi ja tukee ulkopuoliset asiantuntijat. Neuvotteluryhmän nimeää kaupunginjohtaja.

Neuvotteluryhmän ulkopuoliset asiantuntijat

Kilpailullisesta neuvottelumenettelystä ei ole kaupungilla kokemusta, joten sen onnistumisen varmistaminen edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä.

Mikkelin kaupunki on käynyt markkinavuoropuhelua Inspira Oy:n kanssa, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiö on erikoistunut investointihankkeisiin liittyvien valmistelun ja toteutuksen eri vaiheisiin hankkeiden valmistelusta hankesalkkujen kehittämiseen sekä erilaisiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin.

Inspira Oy on tehnyt kaupungille tarjouksen hankkeen valmistelusta kilpailullista neuvottelumenettelyä käyttäen sisältäen projektin johdon, talouden ja juridisen asiantuntijuuden markkinavuoropuheluista urakkaluonnoksen ja päätöksenteon tukeen asti. Tarjouksen kokonaissumman hinta-arvio on 44.900 - 52.650 euroa + matkustuskulut, riippuen asiantuntijoiden määrästä ja henkilöistä.

Mikkelin kaupunki on aiemmin kilpailuttanut tekniikan asiantuntijuutta ja resursseja koskevan puitesopimusjärjestelmän, jonka puitteissa yksittäisiä hankintoja voidaan tehdä. Ramboll Finland Oy on kaupungin puitesopimuskumppani. Ramboll Finland Oy:llä on mm. laaja-alainen tekninen osaaminen ja se on toiminut Inspira Oy:n kanssa vastaavissa hankkeissa teknisen puolen asiantuntijatehtävissä. Konsortio (Inspira Oy ja Ramboll Finland Oy) omaa hyvän kokemuksen vastaavissa työtehtävissä ja on ollut asiantuntijaryhmänä avustamassa mm. rakenteilla olevaa Juvan kunnan Martti Talvela kampusta (yhtenäiskoulu, lukio, päiväkoti ja liikuntahalli, jonka rakennuskustannus on n 19,5 milj. euroa).

Ramboll Finland Oy on tehnyt kaupungille tarjouksen tämän hankkeen valmistelusta kilpailullista neuvottelumenettelyä käyttäen, sisältäen hankkeen valmistelun, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, neuvotteluvaiheen, tarjousvaiheen arvioinnin sekä sopimusten viimeistelyn, aina allekirjoitusvaiheeseen asti. Tarjouksen kokonaissumman työmääräarvion mukaisesti on 48.485 euroa + matkustuskulut, riippuen asiantuntijoiden määrästä ja henkilöistä.

Hankkeiden valmistelussa huomioidaan koko investoinnin elinkaari. Eteläisen aluekouluhankkeen merkittävyyden ja innovatiivisuuden vuoksi on perusteltua, että hankintamenettely saadaan tehokkaasti ja juridisesti kokonaisvaltaisesti johdettua.

Hankkeen alustava aikataulu

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn ja KVR valmistelu käynnistyy kaupungin hallituksen päätöksen jälkeen. Hankintailmoitus julkaistaan elokuussa 2020. Varsinainen neuvotteluvaihe tarjoajien kanssa käydään 10/2020 – 3/2021. Lopulliset tarjouspyynnöt hyväksytään kaupunginhallituksessa 4/2021. Rakentaminen voi alkaa 9/2021. Koulun käyttöönotto tapahtuu elokuussa 2023.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Eteläinen aluekoulu hankitaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja tarkentaa, että perinteisistä urakkamuodoista käytetään kokonaisvastuurakentamista (KVR).

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupunki hankkii kilpailutuksen onnistumisen varmistamiseksi riittävän ulkopuolisen avun. Kaupunginhallitus päättää, että toimeksiantosopimus eteläisen aluekouluhankkeen konsultointipalvelusta tehdään Inspira Oy:n kanssa. Hallitus valtuuttaa talousjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Ramboll Finland Oy:n kanssa tehdään konsultointipalvelusta sopimus, joka perustuu puitesopimuskilpailutukseen. Hallitus valtuuttaa teknisenjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Tehty päätös ei muodosta vielä sopimusta, ​vaan se syntyy erillisen sopimuksen allekirjoituksilla.

Kaupunginhallitus nimeää neuvotteluryhmään luottamushenkilöiden edustajat (3-4 hlöä) ja valitsee luottamushenkilöiden edustajien keskuudesta ryhmän puheenjohtajan. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään neuvotteluryhmän muut edustajat.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Soile Kuitunen esitti, että

  • Mikkelin kaupunki huomioi kaikessa mainekuvatyössään valmistelussa olevat aluekouluhankkeet ja selkeyttää viestinnällisesti aluekoulujen tavoitteet. Tämä tarkoittaa, että kaupunki kiteyttää, mitä kaikkia vaikutuksia se aluekouluhankkeillaan tavoittelee ja että kaupunki alkaa näistä viestiä aktiivisesti niin kaupungin sisäisille kuin sen ulkoisille sidosryhmille.
  • Näitä asioita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä konsernin muiden toimijoiden kanssa.


Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Soile Kuitusen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Jarno Strengell esitti, että kaupunginhallitukselle, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnalle sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuodaan kolmen kuukauden välein tiedoksi Urpolan koulun hankkeen eteneminen. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on saman sisältöinen kuin hänen esityksensä.

Kaupunginhallitus nimesi edustajikseen neuvotteluryhmään kaupunginhallituksen puheenjohtajiston. 

Lisäksi kaupuginhallitus päätti perustaa seurantaryhmän, johon nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunkiympäristölautakunnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnnan, kasvatus- ja opetuslautakunnnan sekä Mikkelin seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajat.

Muilta osin päätösesitys hyväksyttiin.

Tiedoksi

Talousjohtaja Heikki Siira, tekninen johtaja Jouni Riihelä, sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen, projektipäällikkö Juha Härkönen

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.