Kuvaus
Veturitallin alueen kehittämisestä solmittiin aiesopimus, joka allekirjoitettiin 24.8.2021. Aiesopimuksen mukaisia sopimusosapuolia olivat Mikkelin kaupunki, Osuuskauppa Suur-Savo sekä VR-Yhtymä Oy. Aiesopimuksen tavoitteena oli veturitallin alueen maankäytön muuttaminen siten, että alueelle voitaisiin rakentaa Osuuskauppa Suur-Savon uusi Prisma-hypermarket.
Hanke on edennyt aiesopimuksen mukaisesti. Alueen asemakaavamuutos on käynnissä. Alkuperäinen aiesopimuksen mukainen tarkoitus oli, että VR-Yhtymä Oy ja Mikkelin kaupunki kumpikin myyvät tulevan Prisman tontin alueella olevat omistamansa maa-alueet suoraan Osuuskauppa Suur-Savolle.
Nyt käsillä oleva Veturitallin alueen esisopimus lähtee siitä ajatuksesta, että asemakaavoituksen aikana Mikkelin kaupunki hankkii omistukseensa kaikki tulevan Prisman tontilla olevat maa-alueet, jotka kaupunki sitten kaavan lainvoimaistuttua luovuttaa Osuuskauppa Suur-Savolle. Näin ollen kaupunki ostaisi vuoden 2022 aikana tulevan Prisman tonttiin sisältyvät VR-Yhtymä Oy:n ja Väyläviraston alueet.
Kaupunki on pyytänyt esisopimuksen sopimusalueen tulevan rakennusoikeuden (uuden Prisman tontin) arvosta kolme kiinteistöarviota. Kiinteistöarvioiden keskiarvo on 198 euroa / k-m2. Esisopimuksen mukaisesti lopullinen kiinteistökauppa on tehtävä kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun Prisman tulevan tontin asemakaava on saanut lainvoiman. Lopullinen tontin luovutushinta on [asemakaavan mukainen tontin k-m2 määrä x 198 euroa / k-m2] euroa.
Osuuskauppa Suur-Savolle luovutettavilla alueilla on pilaantuneita maa-aineksia. Esisopimuksen mukaisesti vastuu pilaantuneista maa-aineksista määräytyy ympäristönsuojelulain 14 luvun mukaisesti (pilaaja vastaa -periaate).
Esisopimuksessa on myös sovittu tulevan Prisman tontin edellyttämän kunnallisen infrarakentamisen kustannuksista, jotka liittyvät osin myös Satamalahden alueen kehittämiseen. Esisopimuksen mukaisesti kaupunki vastaisi näistä kustannuksista lukuun ottamatta Savonradan alitusta, jonka kustannuksista vastaisi Osuuskauppa Suur-Savo 1 500 000 €.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan Mikkelin kaupungin ja Osuuskauppa Suur-Savon välisen esisopimuksen allekirjoitettavaksi ja oikeuttaa maankäyttöjohtajan tekemään sopimukseen vähäisiä muutoksia.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Satu Taavitsainen esitti Tanja Hartosen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin:
"Päätöksentekijöille on annettu puutteellista ja osittain virheellistä tietoa kustannuksista ja tuloista. Verotulot on laskettu virheellisesti. Verolaskelmissa on noin 10 milj. euroa liikaa verotuloa. Hanke ei tule tuottamaan kaupungille verotuloja niin paljon kuin on päätöksentekijöille esitelty. Lisäksi menopuolella ei ole arvioitu lisääntyvästä palveluvelvoitteesta aiheutuvia kustannuksia käyttömenopuolelle. Näitä ovat mm. joukkoliikenne ja katujen auraus sekä huolto. Lisäksi hulevesien ohjaamisen osalta kaupungille saatavat tulot vaikuttavat liian pieniltä ja hulevesijärjestelmän rakentamisessa tulee estää niiden vyöryttäminen kaupungin vastuulle. Pilaantuneiden maiden osalta hanke sisältää riskin, samoin kulkuväylän tekeminen radan ali. Ympäristönsuojelulain 14 luvun 133.3 §:n mukaan: ”Jollei pilaantuneen alueen haltijaa voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, kunnan on selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä.” Kaupungin tulee neuvotteluissa paremmin varmistaa veronmaksajien etu. Taloudelliset riskit eivät saa laueta kaupunkilaisten maksettavaksi.
Ennen hankkeen edistämistä tulisi saada kaupunkikehityslautakunnalta lausunto miten investointiohjelmaa tulisi muuttaa. Kaupunki ei voi investoida poistotasoa enemmän. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 23,5 milj. euroa. Investointien jaksottaminen on aivan olennainen asia kaupungin talouden tasapainottamisessa. Investointien osalta vuosi 2023 on jo aivan turvoksissa ja ohjelmassa on liikaa investointeja suhteessa siihen, mihin kaupungilla olisi varaa. Vuosille 2024 ja 2025 on varauduttu 16 miljoonan investointiin itäisen uuden koulun rakentamiseksi. Kaupungin velkaantuminen johtuu juuri siitä, että hankkeita tehdessä on menot arvioitu liian pieniksi ja tulot liian suuriksi. Jätevedenpuhdistamo on tästä vakava esimerkki ja siinäkin on vielä suuria riskejä edessä. Kun epärealististen tietojen pohjalta on hankkeita edistetty, on se aikaan saanut kaupungin talouden epätasapainon. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että päättäjillä on oikea, olennainen ja tarpeellinen tieto päätöksentekoa varten. Kaikki kaupungin talouteen vaikuttava tulee olla hallittua, hyvin suunniteltua ja oikein laskettua. Mielestäni asia ei ole vielä valmis päätöksentekoon ja sen vuoksi se on laitettava uudelleen valmisteluun."
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Satu Taavitsaisen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Mali Soininen, Petri Pekonen, Jouko Kervinen, Heli Kauppinen, Pirjo Siiskonen, Pekka Pöyry, Eero Aho, Jarno Strengell), 2 ei ääntä (Tanja Hartonen, Satu Taavitsainen) ja 1 tyhjä ääni (Raimo Heinänen). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.