Kuvaus
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä toukokuuta 2026 päivätyn Ketunpesän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Ketunpesän asemakaavan luonnos oli nähtävillä 2.1.-2.2.2026 ja siitä saatiin yhdeksän lausuntoa. Nähtävillä olon aikana järjestettiin viranomaisneuvottelu 22.1.2026.
Nähtävillä olon jälkeen laadittiin liikenne- ja meluselvitys.
Palautteessa tuotiin esille mm. vaikutukset alueen luontoarvoihin, kaavan mahdollistamien toimintojen aiheuttamat suuronnettomuusriskit, edellytettiin vaarallisten kemikaalien kuljetusten reittivaihtoehtojen tutkimista, liikenteen ja melun-, maisemallisten- ja ilmastovaikutusten arviointia. Näiden lisäksi pyydettiin tarkemmin alueen kytkemistä vesi-, hulevesi- ja viemäriverkostoon, sähköintensiivisten toiminnan vaikutusten arviointia mm. veden kulutukseen sekä vaikutukset alueen kytkeytyessä Suomeen suunniteltuun vetyverkostoon.
Kaavaselostusta on täydennetty ja tuotu esille mm. seuraavat asiat:
Mitoitus
Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 122,2 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeus on noin 596 100 k-m2. Aluetehokkuudeksi muodostuu noin ea=0,487. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta on noin 119,2 ha ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta noin 3 ha. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tehokkuusluku (e) on 0.5, jolla rakennusoikeutta muodostuu noin 596 100 k-m2.
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Asemakaavan toteuttaminen laajentaa Pellosniemen taajamarakennetta etelään hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja tukee ylemmän tason suunnitelmia teollisuusalueen kehittämisestä. Hanke integroi alueen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja mahdollistaa keskitetyn vesi-, viemäri- sekä sähköverkon laajentamisen, minkä lisäksi vihreän siirtymän hankkeet vaativat verkostojen tarkempaa jatkosuunnittelua.
Liikenne
Suurin osa liikenteen kasvusta ei johdu Ketunpesän kaava-alueen maankäytöstä, vaan liikenteen yleisestä kasvusta. Ketunpesän kaava-alueen liikennevaikutusten arviointi perustuu kahteen skenaarioon, sillä alueen lopullista käyttöä tai toteutustapaa ei tiedetä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät pääosin työmaan materiaalikuljetuksiin ja erikoiskuljetuksiin, kun taas toiminnan aikainen liikennemäärä vaihtelee arviolta 290 ja 840 ajoneuvon välillä vuorokaudessa. Liikenteen odotetaan suuntautuvan valtatielle 15 ja aiheuttavan maltillista kasvua, mutta Valtateiden 15 ja 13 liittymään voi muodostua jonoja ruuhka-aikoina.
Melu
Melumallinnukset osoittavat, että vuonna 2040 liikennemelu kasvaa Kouvolantiellä ja Lappeenrannantiellä 1,5–2 desibeliä, mistä suurin osa johtuu yleisestä liikenteen kasvusta. Kouvolantiellä ohjearvomelukäyrät siirtyvät päivällä 40 metriä ja yöllä 20–30 metriä kauemmas, mikä heikentää yhden asuintontin tilannetta, kun taas Lappeenrannantiellä meluhaitta kasvaa useammalla tontilla. Laskenta-alueen ainoalla lomatontilla, jossa miltei koko tontti on jo nykytilanteessa yli ohjearvojen, ei liikenteen lisääntyminen ennustetilanteessa enää muuta tilannetta olennaisesti.
Luonnonympäristö
Ketunpesän asemakaava toteuttaa yleiskaavan mukaista tavoitetta muuttaa alue laajaksi teollisuusympäristöksi ja kaupunki vastaa kaavalla tunnistettuun tarpeeseen suuren kokoluokan tonteista teollisuuden tarpeisiin. Toteutuessaan täysimääräisesti toiminta voi hävittää alueen luonnon lähes kokonaan ja muuttaa ympäristön luonteen pysyvästi. Alueen lounaisosassa tehdään jo nyt esirakentamista muistuttavaa maanmuokkausta voimassa olevien maa-ainesten ottolupien puitteissa.
Ketunpesän asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, mutta alueen eteläpuolella sijaitsee suojeltu Löytölampi. Kaava-alueelle sijoittuva suojeltu idänkurhoesiintymä on merkitty kaavaan istutettavana alueena, jolla puusto pyritään säilyttämään. Keskeisin luontovaikutus kohdistuu kirjoverkkoperhoseen, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat tuhoutuvat, mikä edellyttää erillistä poikkeamislupaa lajin siirtämiseksi. Siirtohanketta varten on kartoitettu lähiympäristöstä potentiaalisia elinympäristöjä, joiden kunnostamista selvitetään. Maa-ainesten ottoalueen tuntumasta löytynyt valkolehdokki on huomioitu suojelumerkinnällä, ja sen esiintymä tarkistetaan maastokaudella 2026.
Pinta- ja hulevedet
Pintavesien nykyiset virtausreitit muuttuvat asemakaavan toteutuessa, mutta hulevesien hallinnan prioriteettijärjestys – kasvillisuuden säilyttäminen, imeyttäminen ja viivytys – ehkäisee merkittävät vaikutukset pintavesiin. Tonttitasaukset ja hulevesimääräykset varmistavat, että maankäytön muutos ei kuormita ympäristöä liikaa.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaavan T/kem korttelialueen rakennusten ja piippujen korkeus riippuu alueen tasauksesta. Kolmen eri korkuisen tasauksen mallissa rakennusten enimmäiskorkeus vaihtelee 45-57 metrin välillä. Tekniset osat kuten savupiiput voivat samalla periaatteella nousta enintään +173 mpy, mikä vastaa n. 83 metriä. Alueen metsäinen ja kumpuileva maasto rajoittaa näkyvyyttä, ja yksittäisten korkeiden rakenteiden maisemavaikutukset arvioidaan hyväksyttäviksi, sillä ne eivät dominoi ympäristöä kohtuuttomasti.
Ilmastovaikutukset
Kaavan ilmastovaikutuksia arvioitiin laskennallisesti Hiilikartta-työkalulla. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarasto pienenisi merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, jos maankäyttö ei muuttuisi. Hiilivarastojen laskennallinen vähenemä on yhteensä noin -67 997 tCO2 (tai -556 tCO2/ha). Suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat T/kem korttelialueeseen. Maa- ja metsätalousalueilla hiilivarat kasvavat. Todelliset vaikutukset ovat todennäköisesti laskelmia pienemmät, sillä mallinnus ei huomioi istutettavia alueita.
Vaikutukset talouteen
Rakennusvaiheella on huomattavia positiivisia vaikutuksia paikalliseen talouteen, sillä se lisää työllisyyttä ja rakennusmateriaalien kysyntää paikallisesti ja maakunnallisesti. Rakentaminen tuo alueelle myös ulkopuolista työvoimaa, mikä hyödyttää paikallisia palveluita ja majoitusyrityksiä.
Pysyvät vaikutukset kytkeytyvät alueen elinvoiman kasvuun uusien työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen, kuten kiinteistöverojen ja mahdollisten yhteisöverojen kautta.
Kokonaisvaikutukset
Ketunpesän asemakaava on jatkoa kaupungin strategiselle tavoitteelle kaavoittaa suuren kokoluokan alueita vihreän siirtymän ja sähköintensiivisille hankkeille. Ketunpesän kaava kytkee Mikkelin osaksi valtakunnallisesti merkittävää teollisuusverkostoa ja vihreän siirtymän investointiaaltoa. Uudenaikaisten teollisuusalueiden ja energiainfrastruktuurin kehittäminen nähdään kansantaloudellisesti painoarvoltaan suurena, sillä se ei ainoastaan luo uusia työpaikkoja, vaan tukee myös jo olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyä ja synergiaetuja. Alueen sijainti ja jo käynnissä oleva maa-ainesten otto puoltavat paikan jatkohyödyntämistä, sillä se tarjoaa valmiin pohjan alueen kehittämiselle.
Mikäli asemakaavaa ei vahvistettaisi, seuraukset olisivat arvioinnin mukaan pääosin negatiivisia aluerakenteen ja elinvoiman kannalta. Tällöin menetettäisiin mahdollisuus paikalliseen työllisyyden kasvuun ja investointeihin, jotka perustuvat energiamurroksen luomiin uusiin tarpeisiin. Ilman kaavaa jo muokattu ympäristö jäisi tehottomaan käyttöön, mikä aiheuttaisi kustannuksia ja estäisi alueen tarkoituksenmukaisen kehittämisen maa-ainesluvan päättymisen jälkeen. Luontoarvojen ei arvioida merkittävästi kohenevan ilman kaavaakaan, sillä alue pysyisi edelleen talousmetsäkäytössä ja maa-ainesten oton piirissä.
Kaavan vahvistaminen puolestaan mahdollistaa joustavan ja taloudellisesti tehokkaan tavan uudistaa Mikkelin tuotantorakenteita. Se luo edellytykset kiertotaloudelle ja hukkaenergian hyödyntämiselle, jolloin maakunnan teollisuuslaitokset voivat löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka hanke muuttaa nykyistä maisemaa ja luonnonympäristöä, kokonaisvaikutusten katsotaan olevan selvästi positiivisia yhteiskunnallisten ja taloudellisten hyötyjen vuoksi.
Kaavakarttaa on päivitetty seuraavasti:
- Olemassa oleva maa-ainesten ottoalue merkittiin eo osa-aluemerkinnällä asemakaavaan, kuvastamaan aluetta, joka on vuokrattu toimijalle kyseiseen käyttöön. Kyseisellä toimijalla on voimassa oleva maa-ainestenotto- ja varastointilupa
- Kouvolantieltä kaava-alueelle osoitettu läntisempi liityntäpiste siirrettiin noin 60 metriä länteen, liityntäluvan 8670 mukaiselle paikalle.
- Luo-merkinnän jakaminen Luo-1 ja Luo-2. Kaavaehdotukseen lisättiin LUO-1 merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvilaji. Määräyksiä tarkennettiin viranomaisten antaman ohjeistuksen mukaisesti
- Kaava-alueen luoteisosan kaavamerkintä tarkennettiin MY-alueeksi. Kyseisellä merkinnällä luodaan maisemallinen suojavyöhyke kaava-alueen ulkopuolella olevaan rakennuspaikkaan sekä varmistetaan, että luontoselvityksessä tunnistetulle kehrääjäreviirille ei kohdistu maankäytön muutospainetta.
- Yleismääräysten tekstejä tarkistettiin:
- Lisättiin rakentamisen visuaalisuutta ja sijoittelua ohjaava yleismääräys koskemaan 100 000 k-m2 kokoisia rakennuksia
- Kirjoverkkoperhosta koskevaa yleismääräystä täsmennettiin poikkeusluvan hakemisen osalta koskemaan tontin rakentamisen aloittamisvaihetta.
- Täsmennettiin alueen toteuttamisen kannalta oleellisen teknisen infrastruktuurin rakentamista ohjaavaa yleismääräystä.
- Lisättiin rakentamisen hakkuiden ajankohtaa ohjaava määräys siten, että ne tulee ajoittaa lintujen pesimäajan ulkopuolelle.
- Täsmennettiin rakennusalueiden huolto- ja lastauspihojen, sekä ulkovarastointialueiden visuaalisen ilmeen ohjaamista koskevaa yleismääräystä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 62. kaupunginosa (Ketunpesä) asemakaavoittamattomia osia koskevan asemakaavaehdotuksen / Ketunpesä asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Lupa- ja valvontavirasto, Itä-Suomen elinvoimakeskus (liikenne), Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Puolustusvoimat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin kaupungin infra-aluepalvelut, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta, kaava-alueen asukasyhdistykset, Ristiinan aluejohtokunta, alueelliset energiayhtiöt ja teleoperaattorit.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.