Kuvaus
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034. Ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma sekä ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita.
Ohjelmakokonaisuuden tarkoituksena on lisätä väyläverkon kehittämisen läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa sekä parantaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjien, sidosryhmien ja kansalaisten näkökulmasta.
Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan (Viite: VÄYLÄ/1206/Vv-04.00/2026 lausuntopalvelu.fi) seuraavaa Väyläviraston esittämiin kysymyksiin:
- Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Liikenne 12 -suunnitelman ohjausvaikutus konkretisoituu erityisesti valtion rahoitusohjelman kautta. Nykyinen rahoitustaso ei kuitenkaan mahdollista valtakunnallisen väyläverkon ylläpitoa ja kehittämistä tarpeiden edellyttämällä tavalla. Erityisesti perusväylänpidon riittämätön rahoitus vaarantaa liikennejärjestelmän toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden.
Investointiohjelmassa tiehankkeiden priorisointi on perustunut ensisijaisesti yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen, TEN-T-ydinverkon vaatimuksiin sekä kaupunkiseutujen (MAL) tavoitteisiin. Tämän seurauksena alueellinen saavutettavuus, koko maan kilpailukyky ja tasapainoinen kehitys eivät toteudu riittävästi, mikä heijastuu erityisen haitallisesti harvemmin asuttuihin alueisiin ja Itä-Suomeen.
Etelä-Savon näkökulmasta on keskeistä, että Liikenne 12 -tavoitteita tarkastellaan liikennemäärien ja hyöty-kustannussuhteen ohella myös alueellisen saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen kautta. Nykyinen ohjelmakokonaisuus ei riittävästi huomioi Itä-Suomen ja Etelä-Savon erityispiirteitä, kuten teollisuuden ja matkailun tarpeita sekä vesistöisen aluerakenteen asettamia vaatimuksia. Tämä heikentää alueen elinvoimaa, saavutettavuutta ja kilpailukykyä.
- Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Perusväylänpidon rahoitustaso on riittämätön, eikä korjausvelan kasvua pystytä nykyisellä tasolla hillitsemään. Vaikka rahoituksen kohdentamisen periaatteet ovat sinänsä perusteltuja, niiden vaikutukset kohdistuvat epätasapainoisesti alueille mm. Etelä-Savo, joilla alemman tieverkon merkitys on poikkeuksellisen suuri.
Mikkelin ja laajemmin Etelä-Savon näkökulmasta huolestuttavaa on erityisesti vähäliikenteisen tieverkon ja siltojen kunnon heikkeneminen. Alueella alempi tieverkko muodostaa perustan elinkeinoelämän kuljetuksille, asukkaiden arjen liikkumiselle sekä kokonaisturvallisuudelle. Sen merkitys korostuu erityisesti metsä- ja biotaloudessa, jossa kuljetusketjut alkavat usein juuri alemman tieverkon varrelta.
Puukuljetusten toimivuus on suoraan riippuvainen alemman tieverkon kunnosta, ja verkon heikkeneminen lisää kuljetuskustannuksia, heikentää toimitusvarmuutta ja siten alueen teollisuuden kilpailukykyä. Nykyinen rahoitustaso ei vastaa näihin tarpeisiin.
Mikkelin näkökulmasta rahoituksen kohdentamisessa on välttämätöntä nykyistä vahvemmin huomioida kuljetus- ja arvoketjut sekä alemman tieverkon strateginen merkitys. Riittävä rahoitus on edellytys alueen elinvoiman, teollisuuden toimintaedellytysten ja huoltovarmuuden turvaamiselle.
- Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Etelä-Savon ja laajemmin Itä-Suomen näkökulmasta keskeisintä on valtatie 5:n kehittäminen, joka toimii maakunnan pääasiallisena saavutettavuus- ja kuljetusreittinä sekä Mikkelin elinvoiman kannalta kriittisenä yhteytenä. Valtatien 5 palvelutason parantaminen, erityisesti välillä Hietanen–Pitkäjärvi sekä Lusi–Koirakivi, on välttämätöntä liikenneturvallisuuden, sujuvuuden ja elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi. Hankeet tukevatkoko Itä-Suomen saavutettavuutta ja vahvistavat alueen kilpailukykyä osana valtakunnallista pääväyläverkkoa.
Valtatien 13 kehittämistä osana materiaalivirtoja ja logistiikkaa tulee kehittää.
Raideliikenteen osalta Savon radan merkitys korostuu Etelä-Savon ja Mikkelin saavutettavuudessa. Radan kehittämisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, ei pelkästään yksittäisiin parannustoimenpiteisiin. Tavoitteena tulee olla välityskyvyn parantaminen, henkilöliikenteen nopeuttaminen ja aluetta palveleva vuoroliikenne sekä tavaraliikenteen toimintavarmuuden vahvistaminen. Tämä on keskeistä alueen yritystoiminnan, työssäkäyntialueiden ja huoltovarmuuden kehittymisen kannalta.
Kokonaisuutena kaupunki korostaa, että liikenneinvestoinneissa tulee vahvistaa pääväylien (erityisesti valtatie 5) sekä Savon radan strategista roolia alueellisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
- Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
Seuraavassa investointiohjelman päivityksessä hankkeiden priorisoinnissa on selvästi vahvistettava Itä-Suomen asemaa osana koko Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta ja teollista kilpailukykyä. Itä-Suomi on keskeinen metsäteollisuuden, biotalouden ja energian tuotannon alue, jonka kuljetusketjut ja saavutettavuus vaikuttavat suoraan koko maan vientiin ja kokonaisturvallisuuteen. Tämän vuoksi investointipäätöksissä on nykyistä painokkaammin huomioitava alueen logistinen merkitys, pitkät etäisyydet ja riippuvuus toimivasta väyläverkosta.
Lisäksi liikennejärjestelmätasoista vaikutusarviointia on kehitettävä siten, että se tunnistaa nykyistä paremmin Itä-Suomen erityispiirteet. Aluekehitys-, aluetalous- ja saavutettavuustarkasteluissa tulee huomioida konkreettisesti vaikutukset elinkeinoelämän kuljetuksiin, huoltovarmuuteen ja alueiden elinvoimaan, eikä tarkastelua tule rajata pelkästään liikennemääriin tai kapeisiin kustannus-hyötymittareihin.
Savilahden sillan (vt5) investoinnin edistäminen välittömästi tiesuunnitelman lainvoimaistuttua (vuosi 2028) on liikenteen ja kuljetusten logistiikan varmistamiseksi ja sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseksi ensisijaista ja aivan välttämätöntä. Savilahden silta ja sen kunto on riskinä kriittinen piste valtatie 5:llä ja Itä-Suomessa. Jos sillalla tapahtuu tekninen häiriö ei korvaavaa rinnakkaisväylää käytännössä ole.
- Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
Ohjelmakokonaisuuden esittäminen yhtenä kokonaisuutena on hyvä asia.
- Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Mikkelin kaupunki katsoo, että ohjelmakokonaisuus on pääosin perusteltu, mutta Liikenne 12 -tavoitteet edellyttävät nykyistä tasapainoisempaa väyläverkon kehittämistä koko maassa. Priorisoinnissa tulee painottaa vahvemmin alueellista saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä erityisesti maakuntakeskusten näkökulmasta.
Nykyinen investointiohjaus ei tarjoa riittävää pitkäjänteisyyttä eikä ennustettavuutta, mikä vaikeuttaa Mikkelin kaltaisten kasvua ja saavutettavuutta rakentavien keskusten kehittämistä.
Mikkelin näkökulmasta on välttämätöntä, että merkittävimmät hankkeet nimetään selkeästi ja niihin sitoudutaan parlamentaarisesti sekä että valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa. Tämä turvaa liikennejärjestelmän kehittämisen ennakoitavasti ja vahvistaa alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa Väylävirastolle edellä olevan lausunnon.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.