Kaupunginhallitus, kokous 16.5.2022

§ 224 Valtuustoaloite: Selvitys kansainvälisen IB-luokan perustamisesta/aloittamisesta Mikkelissä sekä A2 -kielen vaaditun ryhmäkoon pienentämisestä/opettamisen digitalisoimisesta

MliDno-2021-4220

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Kati Häkkinen ym. esittivät 8.11.2021 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Selvitys kansainvälisen IB-luokan perustamisesta/aloittamisesta

Kun puhumme elinvoimasta ja tuottavista investoinneista, tulee samalla puhua kansainvälisyydestä ja kielitaidosta. Nykymaailmassa kasvu tarkoittaa kansainvälistä kasvua. Mikkelin perus- ja lukiokoulutuksessa ei olla panostettu monipuoliseen kielten opiskeluun ja kansainvälisyyteen. Olemme jääneet niiden harvojen keskisuurten kaupunkien joukkoon, joissa ei ole englanninkielistä perus- ja lukiokoulutusta eikä mahdollisuutta suorittaa kansainvälistä ylioppilastutkintoa, International Baccalaureate (IB). IB-tutkinto antaa laajan yleisen korkeakoulukelpoisuuden Suomessa ja muualla maailmassa.

Kehitysyhtiö Miksein mukaan IB-luokan puute tulee esille lähes viikoittain, kun kaupunkiin etsitään sijoittajia, yrityksiä ja osaajia. Jos lapsille ei ole englanninkielistä opetusta, ulkomaisten huippuosaajien saaminen kaupunkiin on vaikeaa. Paikallisten yritysten on vaikea löytää täältä kielitaitoista työvoimaa vientimarkkinointiin. Jopa aktiiviset lukioikäiset valuvat lähikaupunkeihin englanninkielisen opetuksen perässä.

Mikkeli tarvitsee englanninkielisen perusopetuksen ja lukion, joka johtaa IB-tutkintoon. Koulutuksen tulisi olla avoin yhtälailla suomenkielisille ja muunkielisille lapsille. Meillä on englanninkielinen leikkikoulu, mutta jatkopolku englannin kielellä opiskelulle katkeaa päiväkodin jälkeen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut, ehdotamme selvitettäväksi, millä edellytyksillä kansainvälinen IB -luokka voidaan Mikkeliin perustaa. Selvityksessä tulee ottaa huomioon IB-koulutuksen elinvoimavaikutukset, kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet, Otavan Opiston nettikoulutuksen mahdollisuudet, sekä koulun sijoittuminen Mikkelin koulukenttään.


A2 -kielen vaaditun ryhmäkoon pienentäminen/opettamisen digitalisoiminen

Tutkimukset osoittavat, että vieraiden kielten opiskelu tulisi aloittaa ennen 12-vuoden ikää.

Neljännellä luokalla aloitettavan A2 -kielen vaadittu ryhmäkoko on laskeviin oppilasmääriin nähden liian korkea. Vapaaehtoisina A-kielinä tarjotaan yleisimmin englantia, saksaa, ranskaa, ruotsia, venäjää, espanjaa tai italiaa. Koska vaihtoehtoja on näin monta, yhä harvemmassa mikkeliläisessä koulussa saadaan kokoon vaadittava 12 oppilaan A2 -kieliryhmä. Silloin hukataan lasten paras ikäkausi kielen oppimiseen.

Ehdotamme harkittavaksi A2 -kielen ryhmäkokojen pienentämistä nykyisestä 12sta 8.aan oppilaaseen. Samalla ehdotamme selvitettäväksi mahdollisuuden kielten digitaaliseen etäopetukseen esimerkiksi Rantakylän yhtenäiskoulusta. Kaikilla kaupungin koululaisilla olisi tällöin mahdollisuus eri kielten opiskeluun tasavertaisesti, ilman oman koulun ryhmäkokovaatimuksia.

Kati Häkkinen

Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry,
Laura Hämäläinen, Katriina Noponen, Risto Rouhiainen,
Antti Pakarinen, Juha Ropponen, Olli Miettinen,
Olli Marjalaakso, Anu Kokkonen, Heli Kauppinen,
Katriina Janhunen, Jatta Juhola, Jenni Tissari,
Jenni Oksanen, Pertti Karhunen, Sami Järvinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään maaliskuussa 2022.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi
Marja Ukkonen, johtava rehtori, marja.ukkonen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin kieliohjelman tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille monipuoliset kielenoppimismahdollisuudet joustavasti ja turvata kielen opiskelun jatkuvuus kouluasteelta toiselle. Työelämässä tarvitaan englannin kielen opiskelun lisäksi myös muiden kielten osaamista. Kielten opiskelu auttaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kulttuureja.

Kielten opiskelu kannattaa aloittaa varhain, koska oppiminen on silloin luontevaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman kieliohjelman mukaan kaikilla Mikkelin alakouluilla A-kielenä on englannin kieli ja sen opetus alkaa opetussuunnitelman mukaan nykyisin jo 1. luokalla. Opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta siihen, kuinka kieltä opetetaan monikanavaisesti ja leikinomaisesti jo siinä vaiheessa, kun oppilas ei välttämättä osaa vielä lukea tai kirjoittaa.

Oppilailla on mahdollisuus 3. luokan keväällä valita vapaaehtoinen A-kieli (A2-kieli) 4. luokalta alkaen. Tällöin on mahdollisuus valita ranskan, saksan tai venäjän kielen opetus.

Kuudennella luokalla B1-kielenä alkaa kaikille yhteinen ruotsin kielen opetus.

Tämän lisäksi oppilailla on vielä mahdollisuus valita vapaaehtoisena B2-kielenä saksa, ranska tai venäjä, joka alkaa perusopetuksen 8. vuosiluokalla.

A2-kielen opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Mikkelissä A2-kielen opetusryhmän perustamisraja oli aikaisemmin 16 oppilasta, mutta se on budjettiin saadun lisärahoituksen tuella saatu laskettua 12 oppilaaseen. Lisäryhmän perustamisen kustannusvaikutus on noin 5000 euroa vuodessa ja 4-9 luokan ajan yhteensä noin 30 000 euroa. Valtuustoaloitteessa esitettiin A2-kielen opetusryhmän perustamisrajan laskemista 8 oppilaaseen, jotta ko. ryhmiä syntyisi nykyistä enemmän. Kahdeksan oppilaan raja olisi alhaisempi kuin muissa valinnaiskursseissa yleensä. Jos tämän rajan laskeminen toisi esim. kolme A2-kielen lisäryhmää, sen kustannusvaikutus olisi noin 15 000 euroa vuodessa ja 4-9 luokkien aikana 90 000 euroa.

Valtuustoaloitteessa ehdotettiin myös, että Mikkelissä järjestettäisiin jatkossa painotettua englanninkielistä opetusta. Englanninkielisiä opetusryhmiä on Suomessa perustettu erityisesti sellaisiin kaupunkeihin, joissa on kansainvälistä teollisuutta ja/tai yliopistokoulutusta, jotka tuovat paikkakunnalle enemmän äidinkielenään englantia puhuvia lapsia ja nuoria. Useissa kaupungeissa tällaisiin kieliluokkiin pääsemiseksi järjestetään pääsykoe, jonka perusteella oppilaat valikoituvat sinne. Yhden lisäryhmän perustaminen luokille 1-6 maksaisi yhteensä noin 300 000 euroa. Luokilla 7-9 aineenopettajajärjestelmässä opetus on järjestettävissä edullisemmin, jos löytyy englannin kieltä osaavia aineenopettajia.

Valtuustoaloitteessa ehdotettiin selvitettäväksi kansainvälisen IB-luokan perustamisedellytyksiä ja Otavian Nettilukion mahdollisuutta olla rakentamassa tätä kokonaisuutta. 

IB-tutkinto eroaa perinteisestä suomalaisesta lukiosta sekä sisällöiltään että toteutustavoiltaan. IB-lukion ensimmäinen, nk. valmistava vuosi, opiskellaan pitkälti suomalaisen lukion oppimäärän mukaisesti, mutta pääosa opinnoista opiskellaan englanniksi. Tämän jälkeen opetus eriytyy varsinaisen kaksivuotisen IB-ohjelman sisältämiin yleissivistäviin aineisiin, joiden lukumäärä on pienempi kuin suomalaisessa lukiossa, mutta joissa edetään vastaavasti syvemmälle. Tämä tarkoittaa sitä, että valmista, soveltuvaa oppimateriaalia tähän koulutukseen ei juurikaan ole saatavilla. Myös IB-tutkinnon luokkamuotoinen toteutustapa sitoo opetusresursseja eri tavoin kuin kurssimuotoinen, jossa verkkokoulutuksen ratkaisut ovat helpommin irrotettavissa joustavasti koulutuskokonaisuutta täydentäviksi osiksi.

Mikkelissä perusopetuksen päättöluokkalaisille syksyllä 2020 toteutetussa koehaussa kaksi oppilasta (päättöluokkalaisia yhteensä 524) ilmoitti hakeutuvansa IB-koulutukseen toisen asteen yhteishaussa. Syksyn 2021 koehaussa yksi oppilas (päättöluokkalaisia yhteensä 601) ilmoitti hakevansa Ressun lukion IB-linjalle.

Mikäli valtuustoaloitteen mukaista koulutusta ryhdyttäisiin järjestämään Mikkelissä, Otavian Nettilukio pystyisi olemaan mukana osaltaan toteuttamassa IB-tutkinnon soveltuvia osia yhteistyössä koulutusta hallinnoivan ja toteuttavan tahon kanssa, mikäli tähän löytyisi rahoitus. Rahoituksen osalta on huomioitava seuraavia näkökulmia: 

  • verkkokursseilla tarvittavan oppimateriaalin tuottaminen: IB-lukion opetustarjonnan materiaalin tuottamisen kustannukset (ensimmäisen vuoden lukiokurssien kääntäminen englanniksi sekä kokonaan uuden oppimateriaalin tuottaminen esim yhden lukuvuoden osalta) tulisivat olemaan noin 150 000 euroa, mikä myös sitoisi Otavian oppimateriaalituotannoista vastaavan tiimin työpanoksen.
  • opettajaresurssi: tällä hetkellä Otaviassa ei ole opetushenkilöstöä, joka olisi opettanut lukion oppisisältöjä englanniksi. IB-lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetushenkilöstön lisärekrytointeja. Ensimmäisen valmistavan vuoden osalta yhden ryhmän perustaminen maksaisi noin 75 000 euroa. Koko kolmivuotisen IB-lukiokoulutuksen järjestämiseksi olisi edullisempaa, jos perusopetuksen 7-9 luokille ja IB-luokalle saataisiin rekrytoitua yhteisiä aineenopettajia.
  • kehittäminen: toiminnan suunnittelun ja koordinoimisen edellyttämät resurssit

 

Kielitaitoon ja kansainvälisyyteen panostaminen on tärkeä panostus tulevaisuuteen. Mikkelissä tähän on vastattu ylläpitämällä A1-kielenä tarjottavan englannin ja B1-ruotsin lisäksi myös vapaaehtoisten kielten tarjontaa yllä. Lisäksi Mikkelissä on järjestetty Opetushallitukselta haetun ja saadun kerhoavustuksen tuella jonkin verran kielikerhoja eri kouluilla ja niiden tarjontaa olisi mahdollista jonkin verran lisätä riippuen vuosittain saadun kerhoavustuksen määrästä.

Mikkelissä lukion opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa perusopetuksessa aloitetun A1-englannin ja B1-ruotsin lisäksi myös muiden kielten opiskelua. Lukiolainen voi valita opinto-ohjelmaansa ranskan, saksan ja venäjän lisäksi espanjan ja italian opintoja Mikkelin etä- ja aikuislukiosta sekä japanin opintoja Otavian Nettilukiosta.

Kansainvälisyysosaamiseen panostaminen on ollut luonteva osa Mikkelin lukion toimintaa jo useiden vuosien ajan. Pandemian aikana korostuneen kotikansainvälisyyden lisäksi kansainvälisyysosaaminen näkyy lukiossa etenkin erilaisten EU-hankkeiden muodossa. Mikkelin lukiolle myönnettiin vuonna 2021 Erasmus+ akkreditointi, joka mahdollistaa aikaisempaa laajempien liikkuvuuksien toteuttamisen seuraavan kuuden vuoden ajan. Tänä lukuvuonna lukiossa toteutetaan kansainvälistä yhteistyötä mm. Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Latviasta, Luxemburgista, Saksasta ja Alankomaista olevien oppilaitosten kanssa. Myös perusopetuksessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä esim. Erasmus-hankkeiden muodossa.

Englannin kielen asema on lasten ja nuorten kulttuurissa vahva ja sen opiskelu koetaan yleensä motivoivaksi. Englanninkieliset luokat toisivat varmasti vielä lisää englannin kielen taitoja niillä opiskeleville nuorille. Niiden perustaminen on kunnille vapaaehtoista ja se vaatii kielitaitoisten opettajien lisäksi myös taloudellisia resursseja palkkakuluihin ja oppimateriaaleihin. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole taloudellista mahdollisuutta uusiin vapaaehtoisiin palveluihin. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä esitetyn vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan vastauksen valtuutettu Kati Häkkisen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.