Kaupunginhallitus, kokous 15.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 282 Lausunto Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava 16.5.2016 ehdotuksesta

MliDno-2016-270

Valmistelija

  • Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunki on perehtynyt kaava-aineistoon ja esittää siitä lausuntonaan seuraavaa:

YLEISTÄ
Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava käsittelee kattavasti keskusverkkoa, asumista ja elinkeinorakennetta, matkailua sekä virkistystä. Näiden lisäksi liikenne, tekninen huolto ja erityisalueet, luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä luonnonvarojen käyttö on tuotu kiitettävästi esille.

VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ
Kaupunki toteaa, että maakuntakaavassa on käsitelty kaupan ja erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköitä ja esitetty tarkistuksia yksiköiden koolle. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rajana on käytetty 2 000 kerrosneliömetriä ja valmisteluaineistossa raja-arvo on nostettu 3 000 kerrosneliömetriin. Kaupunki haluaa tuoda esille Maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksen jonka 71 a § todetaan, että vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön raja-arvo tulisi olla sama kuin MRL muutosehdotuksessa.

TURVETUTANTOALUEET
Valtioneuvosto valmistelee energia- ja ilmastostrategiansa, jonka johtoajatuksena on fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella bioenergialla. Kivihiilen käytöstä on tarkoitus luopua energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä.

Kaupungin oma energiantuotantoyhtiö Etelä-Savon Energia ESE tarvitsee energian- ja lämmöntuotannossaan turvetta ja sen saatavuuden heikentyessä/estyessä joudutaan turve korvaamaan kivihiilellä.

Valmisteluaineistossa on todettu, että turvetuotannon ohjaaminen tapahtuu ympäristösuojelulain mukaisen lupamenettelyn avulla ja että kaava ei estä tuotannon sijoittumista ns. valkoisilla alueilla, jos ympäristöluvan edellytykset täyttyvät.

Etelä-Savon nykyisistä turvetuotantoalueista suurin osa poistuu tuotannosta vuoteen 2035 mennessä ja on tarpeen tarkastella potentiaalisia (korvaavia) turvetuotantoalueita maakuntakaavassa maakunnan omaa tarvetta varten siten, että vesistöjen laadun säilyminen on etusijalla. Tätä varten maakuntakaavaan on merkitty koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräysmääräys, joka edellyttää voimassa olevat pinta- ja pohjavesien hoidon toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan ja että turpeen kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Maakuntakaavan turvetuotannon alueet Mikkelin kohdalla sijaitsevat Haukivuorella. Aveasuo-Itäsuo omaa ympäristöluvan ja uutena kohteena on merkitty Emostensuo, jolta ympäristölupa puuttuu. 

Kaupunginhallitus käsitteli turvetuotantoa kokouksessaan 4.7.2016 ja päätti, että se puoltaa Haukivuoren Emostensuon turvetuotantoalueen toiminnanaloittamislupaa Mikkelin kaukolämpöä tuottavan voimalaitoksen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja että samanaikaisesti luvan myöntämisen yhteydessä vaihtoehtoisen tuotantoalueen, Aveasuon tuotantoalueen ympäristölupa tulee kumota. Kaupunki edellyttää että turvetuotannon haitalliset vaikutukset alueen vesistöön ja valuma-alueeseen tulee eliminoida. Maakuntakaavasta tulee poistaa Aveasuo-Itäsuo turvetuotantoalue.

MATKAILU JA VIRKISTYS
Kaupungin tavoitteena on turvata Mikkelin asema Suomen suosituimpana loma-asuntokuntana ja edistää matkailun ja virkistysmahdollisuuksien hyödyntämistä Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Valmisteluaineistossa on todettu, että Mikkelin Tornimäen lähiympäristö säilyy virkistysmatkailualueena ja että Kalevankankaan virkistysalueesta osa muuttuu luonnonsuojelualueeksi sekä Keronsalon virkistysalueeseen kuuluva Keronsaari muutetaan luonnonsuojelualueeksi. Muutokset tukevat kaupungin tavoitteita.

LIIKENNE
Maakuntakaavan uudet merkinnät mahdollistavat Mikkelin lentokentän laajentamisen ja kiitoradan pidentämisen joka on linjassa kaupungin lentokentän kehittämissuunnitelman kanssa.

Valtatie 5 uusi linjaus välille Hietanen-Pitkäjärvi on soitettu valtatiemerkinnällä ja vanha linjaus on merkitty yhdystieksi. Yleissuunnitelman mukainen uusi eritasoliittymä on merkitty Hietasen kohdalle.

Valmisteluaineistossa todetaan, että Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä seutukaavasta jätettiin voimaan Lahti-Mikkeli ohjeellinen oikoratavaraus. Oikoratavaraus on osoitettu kaavassa vaihtoehtoinen tai ohjeellinen päärata – merkinnällä. Lahti-Mikkeli oikoratavaraus on osa tulevaisuuden Helsinki-Pietari ratayhteyden kehittämistä ja oikoratavaraus on nyt voimassa maakuntakaavan oikeusvaikutuksin. Kaupunki painottaa, että nykyisen Savonradan linjaus ja sen kehittäminen kuten nopeuden ja liikennesuoritteiden nostamiset ovat ensisijaiset kehittämistarpeet.

Muilta osin Mikkelin kaupungilla ei ole huomautettavaa Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmisteluaineistosta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Etelä-Savon maakuntaliitolle.

Päätös

Keskustelun aikana Seija Kuikka esitti Veli Liikasen ja Vesa Himasen kannattamana seuraavaa muutosta lausuntoon: Lausunnosta poistetaan kappale joka alkaa " Kaupunginhallitus käsitteli..." ja sen tilalle laitetaan seuraava teksti: "Turvetuotantoalueiden osalta Mikkelin kaupunki pitää hyvänä, että erityisesti vesiensuojelun näkökulmaa on kaavassa tarkennettu. Mikkelin kaupungin ympäristöstrategiassa on tuotu esiin strategisesti tärkeät vesistöt, joissa myös Natura-alueeseen kuuluva Kyyveden pääallas on mukana. Matalan Kyyveden keskusaltaassa varsinkin vesirungon kiintoaineksen ja orgaanisen aineen arvot ovat olleet pitkäaikaisen tarkastelun perusteella kasvussa. Turvemaat kokonaisuutena ovat vesienhoidon kannalta keskeisin kuormituslähde ja hoidon suunnittelun kohde. Turvetuotannosta ja vesitalousjärjestelyyn liittyvästä ympärysmaiden kuivatustila muutoksesta aiheutuvien lisäkuormituksen johtaminen Kyyveteen Haukivuoren taajaman edustalle vaikeuttaa vesienhoidon tavoitteiden toteutumista, joten lisäalueita turvetuotannolle Kyyveden valuma-alueelle ei tule osoittaa."

Julistettuaan keskutelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät kyllä ja ne, jotka kannattavat Seija Kuikan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 kyllä-ääntä (Arto Seppälä, Sari Teittinen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Jaana Vartiainen, Hannu Kilkki, Armi Salo-Oksa), 4 ei-ääntä (Veli Liikanen, Seija Kuikka, Petri Pekonen, Vesa Himanen) ja  2 poissa (Kati Kähkönen, Raine Lehkonen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että Veli Liikanen jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kyyveden vesien tilasta huolehtiminen on Mikkelin kannalta tärkein asia maakuntakaavan turvetuotantoalueita suunnitellessa. Kaupungin strategiassa vesistöjen puhtauden vaaliminen on tärkeällä sijalla. Uusien turvetuotantoalueiden avaaminen Kyyveden valuma-alueella johtaa lisäkuormitukseen Kyyveteen ja vaikeuttaa vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Siksi kaupunginhallituksen olisi pitänyt ottaa lausunnossa kielteinen kanta uusien turvetuotantoalueiden osoittamiselle Kyyveden valuma-alueelle.
15.8.2016 Veli Liikanen"

Tiedoksi

Etelä-Savon maakuntaliitto.

Käsitellyt asiat