Kuvaus
Viite: Dnro 1888/03.04.04.04.16/2024, päivämäärä 19.12.2024
Tilan 491-533-1-14 Aurala omistaja on tehnyt valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 13.06.2024, 1348/2024, jolla oli hylätty Heimarin ranta-asemakaavasta tehty valitus. Valituskirjelmä on liitteenä.
Korkein hallinto-oikeus on kehottanut kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa asian johdosta 24.1.2025 mennessä.
Lausuntona valituskirjelmässä esitettyihin väitteisiin Mikkelin kaupunginhallitus esittää kohteliaimmin seuraavaa:
Viittaamme hallinto-oikeudelle annettuun vastineeseen, kaupunginvaltuuston päätökseen ja kaikkiin sen perusteena olleisiin lausuntoihin sekä kaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheessa jätettyihin mielipiteisiin ja niistä annettuihin vastineisiin.
Lisäksi toteamme:
Rakentamisen osoittaminen veden päälle
Yleiskaavassa ei ole tutkittu veden päälle rakentamista, vaan se on jätetty tehtäväksi tarkemmassa suunnittelussa eli ranta-asemakaavassa. Ranta-asemakaavaehdotuksessa kelluvien tai paalujen varaan rakennettavien loma-asuntojen kaava-alueen leveys on n. 62 metriä ja syvyys n. 25 metriä. Veden päälle osoitettavan rakentamisen alue on pieni eikä siksi vaadi yleiskaavatasoista suunnittelua ennen ranta-asemakaavaa.
Veden päälle rakentamisen suunnittelu ranta-asemakaavalla ei riko vesilakia. Mikäli kaava saa lainvoiman ja kelluvaa tai paaluille rakennettavaksi tarkoitettua aluetta aletaan toteuttaa, tulee sille hakea tarvittavat luvat. Laitialan 1-2 osakaskunta oli vesialueen haltijana 25.5.2021 antanut suostumuksen, että sen vesialuetta otetaan mukaan ranta-asemakaavaan ja siinä tutkitaan osin veden päälle tulevaa rakentamista ja kelluvan rakentamisen sijoittamista. Osakaskunta myös 21.4.2021 antanut luvan rannan ruoppaamiseen, kasvillisuuden poistamiseen ja hiekan tuomiseen rantaan tilan Heimari 491-533-2-59 edustalla. Rannan muokkaamiseen oli saatu lupa viranomaiselta ja se oli toteutettu kesällä 2021, jolloin kaislikkoa oli poistettu myös suunnitellulta kelluvien tai paalujen päälle rakennettavien loma-asuntojen alueelta (w-ra), mutta sitä oli jätetty etelään tilan Aurala 491-533-1-14 rajan läheisyyteen. Mikäli veden päälle rakentaminen toteutuu, rannan muokkaamiseen ei enää ole vastaavaa tarvetta eikä siitä voi aiheutua valituksessa mainittuja haittoja.
Suojeltavan rakennuksen (sr) huomioiminen
Alueella on voimassa vuonna 2020 hyväksytty Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, Kyläalueiden yleiskaava. Sen kaavamääräyksessä Paikallisesti tai maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennus tai kohde (sr) todetaan mm., että uudisrakentamista ei saa osoittaa liian lähelle suojelukohteita ja uudisrakentamisen on sopeuduttava suojeltavaan rakennuskantaan, maisemaan sekä kylärakenteeseen ja -kuvaan. Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Myös voimassa olevaa kaavaa edeltäneessä vuonna 2000 hyväksytyssä Löytö-Vitsiälä-Heimari osayleiskaavassa suojeltavat rakennukset tai rakennusryhmät (sr) oli huomioitu. Molemmissa yleiskaavoissa uudisrakentaminen on sallittua em. rajoituksin rakentamiseen varatuille rakennuspaikoille. Sekä Heimarin matkailualueen pohjoispuolella (tila Sarvenranta 491-533-2-45) että eteläpuolella (tila Aurala 491-533-1-14) on sr-kohteet, joiden pihapiiriin on muodostunut uudisrakentamista 2000-luvulla. Tilalla Sarvenranta on lisäksi kaavamerkintä: Alue, joilla ympäristö säilytetään (/s). Sarvenrannan tilalle on 23.5.2023 myönnetty rakennuslupa uuden majoitusrakennuksen rakentamiseen 8 metrin etäisyydelle vanhasta talosta. Tilalle on 2000-luvulla rakennettu myös omakotitalo, autotalli-varasto sekä rantasauna. Tilan Aurala vuonna 2010 valmistunut sauna on rakennettu n. 14 metrin etäisyydelle tilalla sijaitsevasta suojellusta huvilasta.
Ranta-asemakaavaehdotuksessa alueen osa, jolle saa sijoittaa kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja (w-ra) sijoittuu lähimmillään noin 70 metrin päähän Auralan päärakennuksesta. Alue sijoittuu Auralan rannasta luoteeseen, joten näkymä Auralan rannasta pohjoiseen säilyy avoimena. Tilan Aurala vuonna 2010 valmistuneen saunarakennuksen julkisivu avautuu koilliseen, missä myös tilan laituri sijaitsee.
Heimarin ranta-asemakaavaehdotuksessa koko ranta-alue on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma). Kaavamääräys varmistaa, että läheisen Auralan huvilan ja muiden suojelukohteiden suojeluarvot että kulttuuriympäristöarvot otetaan huomioon rakentamisessa. Kaavamääräys ohjaa suunnittelussa ottamaan huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Kaavamääräyksen mukaan rakennettaessa on huomioitava, että uudisrakentaminen sopeutuu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöihin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen ja edesauttaa alueen ominaislaadun säilyttämisestä. Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida rakennusten värityksen sopeutuminen rantamaisemaan.
Maakunnallisesti merkittävän alueen (ma) ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden (sr) huomioiminen ja sopeutuminen maisemaan sekä kylärakenteeseen ja -kuvaan
Yleiskaavassa kaavamääräys Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (ma) kattaa koko ranta-alueen Sarvenniemestä etelään. Sekä yleiskaavamääräyksellä (ma) että ranta-asemakaavaehdotuksen ma-merkinnällä ohjataan toteutussuunnittelua sekä velvoitetaan pyytämään lausunto museoviranomaiselta ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä.
Katossaari ja Rantalanniemi pitkälti estävät kelluvien tai paaluilla olevien lomarakennusten alueen (w-ra) näkymisen idästä Puuskansaaren sekä laivaväylän suunnasta. Kelluvien tai paaluilla olevien lomarakennusten alueelle tuleva rakennusmassa jää aivan rannan tuntumaan ja järveltä näkyvän avoimen maisema-aukon reunaan. Ranta-asemakaavaehdotuksessa kelluvien tai paaluilla olevien loma-asuntojen alueen kohdalla rannassa on kaavamerkintä: Lähivirkistysalue. Peltoalue tulee säilyttää avoimena ja ensisijaisesti viljeltynä.
Yleiskaavassa on lisäksi suojelumerkinnät Laitialan kylämaisema (sr-19) ja Laitialan varhainen huvila-asutus (sr-20). Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen (Ahola, 2011) mukaan Laitialan kylän kulttuuriympäristön perustana on näihin päiviin säilynyt kylärakenne: maastoa myötäilevä kapea kylätie, Ylä-Heimriin ja Niemelään sekä Lahdentaloon ja Heimariin liittyvät peltoaukeat ja vanhalla kylämäellä perinteikkäänä säilyneet pihapiirit 1800-luvun ja 1900-luvun alkuun palautuvin päärakennuksin sekä puu- ja kivirakenteisin talousrakennuksin.
Heimarin ranta-asemakaava ei uhkaa näitä suojeluarvoja, sillä Heimaria ympäröivät peltoaukeat pidetään edelleen avoimina ja uudisrakentamista on suunniteltu metsään, nykyisten rakennusten lähelle sekä kelluvat tai paaluilla olevat rakennukset tilan eteläosaan avoimen pellon näkemäalueen reunaan. Laitialan kylän alueella on vanhojen huviloiden lisäksi paljon uudempaakin rakentamisesta eri vuosikymmeniltä.
Luonnonsuojelulain rikkominen ja meluhaitat
Uuden luonnonsuojelulain (9/2023) tavoitesäännös vastaa pitkälti aiemman luonnonsuojelulain tavoitteita. Laissa on uusi säännös uhanalaisten eliölajien huomioonottamisesta. Sen mukaan viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa.
Ranta-asemakaavan luontoselvityksissä (maastokäynnit 30.8.2021 ja 16.5.2022) alueelta ei havaittu uhanalaisia tai huomionarvoisa lajeja. Vesi- ja rantakasvusto keskittyy hoidetun rannan ulkopuolelle. Rannassa w-ra-alueen lähellä on vain vähän kaislikkoa ja suuret ruovikkoalueet sijoittuvat Heimarin laiturin pohjoispuolelle. Kaavaselostuksesta (Kuva 15: Maisematilat) ilmenee, että rannassa w-ra-alueen kohdalla on hiekkaranta ja sen takana peltoa.
Kaavassa matkailuun varatuilla alueilla (RM) on oletettavaa, että toiminnasta syntyy jonkin verran ääntä. Loma-asuntojen käytöstä w-ra-alueella ei voi katsoa tulevan rakennusvaiheen jälkeen sen enempää melua kuin Heimarin matkailualueen ranta-alueen muusta käytöstä. Myös valituksen tehneen tilan Aurala kaavamerkintä yleiskaavassa on matkailupalvelujen alue (RM).
Yhteenveto
Mikkelin kaupunki katsoo, että Heimarin ranta-asemakaava on laadittu ja sen käsittely on tapahtunut voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain sekä hallintolain mukaisesti sekä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien alueen maanomistajien ja -haltijoiden suhteen sekä yleiskaavamerkinnät huomioiden.
Edellä olevaan viitaten Mikkelin kaupunki katsoo, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka estäisi Heimarin ranta-asemakaavan toteuttamista kaupunginvaltuuston yksimielisesti hyväksymässä muodossa.
Valitus tulee hylätä perusteettomana.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 13.06.2024, 1348/2024 tehdyn valituksen johdosta.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.