Kaupunginhallitus, kokous 12.3.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 120 Valtuustoaloite: Mikkeliin maksuton varhaiskasvatus

MliDno-2017-2560

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 11.12.2017 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikoasiasta seuraavaa:

"Suomessa on katsottu jokaisen kansalaisen oikeuden koulutukseen olevan keskeinen keino varmistaa, että jokainen saa riittävät tiedot ja taidot yhteiskuntaan osallistumiseen sekä osaamiseen, joka mahdollistaa toimeentulon työtä tekemällä tai yrittämällä.

Suomen täyttäessä 50 vuotta vuonna 1967 aloitti toimintansa kokeiluperuskoulut eri puolilla Suomea. Perusopetuksen maksuttomuus ja peruskoulu eivät kuitenkaan olleet itsestään selvyyksiä. Vielä 1960-luvun alussa käytiin keskustelua siitä, oliko järkevää korvata rinnakkainen oppikoulu- ja kansakoulujärjestelmä oppilasvalintoineen, lukukausimaksuineen ja vapaaoppilaspaikkoineen peruskoululla. Ensimmäiset peruskoulut aloittivat toimintansa 1972. Jälkikäteen voi sanoa, että tuolloin kalliiksi ja tasapäistäväksi koulujärjestelmäksi haukuttu peruskoulu on se kivijalka, joka nosti Suomen moderniksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi.

Noista ajoista on tultu eteenpäin ja nykyään tiedetään, että lasten varhaiskasvatus on kaikkein vaikuttavinta koulutusta ja varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa. Lapsen ikävuodet alle 5-vuotiaana ovat keskeisiä kielellisen oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen herkkyyskausia. Lapsen varhaisten vuosien merkitys on oleellista oppimiselle sekä perusopetuksessa että myöhemmissäkin koulutuksen vaiheissa. Näin varhaiskasvatuksella on vaikutus ihmisen koko elämänkaareen.    

Varhaiskasvatuksen tärkeyden ymmärtämisessä on kuljettu pitkä matka. Vuonna 1973 säädetty laki lasten päivähoidosta lähti siitä, että vanhemmilla oli oikeus saada lapsensa päivähoitoon työpäivän ajaksi. Vuonna 2015 päivähoitolain korvanneessa varhaiskasvatuslaissa lähtökohdaksi nostettiin lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Kyse on paitsi perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta, ennen kaikkea jokaisen lapsen oikeudesta sellaiseen varhaiseen kasvatukseen, joka antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolulla ja myöhemmässä elämässä pärjäämiseen.

Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen alkaa valitettavasti jo varhain. Tutkimukset osoittavat myös, että huono-osaisuus, kuten työttömyys ja matala koulutustaso periytyvät sukupolvelta toiselle. Siksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Mikkelissä työttömien perheiden lapsilta on yksiselitteisen väärin.

Noin 50 vuotta sitten suomalaiset päättäjät antoivat 100-vuotiaalle Suomelle lahjan, joka omana aikanaan oli suuri ja kallis uudistus. Peruskoulu on kuitenkin osoittanut, että koulutukseen tehtävät uudistukset näkyvät vuosikymmenten päähän. Ne ovat investointeja, jotka ovat maksaneet itsensä moninkertaisesti takaisin. Meillä 100-vuotiaan Suomen päättäjillä tulee olla samanlaista rohkeutta antaa lahja 150-vuotiaalle Suomelle.

Universaalit maksuttomat varhaiskasvatuksen kaltaiset peruspalvelut ovat paras keino tavoittaa kaikki lapset. Ne edistävät tasa-arvoa ja Mikkelin rakentumista lapsi- ja perheystävälliseksi kaupungiksi.

Mikkelin kaupungin tulee olla edelläkävijä lasten oikeuksien edistämisessä. Vanhat huonot päätökset varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta tulee perua ja ryhtyä tekemään hyviä päätöksiä lasten näkökulmasta. Kokonaisuudessaan Mikkelissä on tärkeää pureutua varhaiskasvatuksen merkitykseen Mikkelin elinvoimaisuuden lisäämisessä ja kaupungissamme asuvien lasten nykyhetken ja tulevaisuuden suuntaamisessa.

Maksuton varhaiskasvatus lisäisi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, parantaisi lapsiperheiden ostovoimaa ja vähentäisi köyhyyttä sekä pienentäisi työttömyyttä ja kasvattaisi kaupungin vetovoimaa lapsiperheiden kaupunkina.

Varhaiskasvatusmaksut ovat negatiivinen kannustin työn vastaanottamiselle. Maksut ovat lasten vanhemmille olennainen osa perheen taloutta mietittäessä lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Monilapsisessa perheessä ne ovat useita satoja euroja kuukaudessa. Maksujen poistaminen on kustannustehokas keino parantaa Mikkelissä työntekemisen kannusteita, pienentää työttömyyttä ja lisätä kaupungin verotuloja.

Edellä olevan perusteella SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelissä siirrytään kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Uudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että varhaiskasvatusmaksujen nollamaksuluokan tulorajoja korotetaan vuosille 2019, 2020 ja 2021 niin, että vuonna vuonna 2021 kaikki perheet ovat nollamaksuluokassa, eivätkä maksa päivähoitomaksuja. Kaupungin talouden näkökulmasta vaiheittainen toteuttaminen on mahdollista ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on oikein aloittaa maksuttomuus pieni- ja keskituloisista perheistä, varakkaiden perheiden tullessa maksuttomuuden piirin viimeisenä.

Esitämme myös, että Mikkelin kaupunki hakeutuu Opetus- ja kulttuuriministeriön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi. Maan hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Lisäksi esitämme, että Mikkelissä aloitetaan varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia.

Mikkelissä 11.12.2017

Satu Taavitsainen/sd.
Soile Kuitunen, Jatta Juhola, Jarno Strengell,
Petri Tikkanen, Tapani Korhonen, Hannu Tullinen,
Ulla Leskinen, Markku Aholainen, Raine Lehkonen,
Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Arto Seppälä,
Jenni Tissari, Paavo Barck"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuustossa 11.12.2017 § 106 on esitetty SDP:n valtuustoryhmän aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Asiaa on käsitellyt kaupunginhallitus 8.1.2018 § 15.

Kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtyminen tarkoittaisi vuoden 2017 hoitomaksutulojen mukaan kaupungille noin 2 400 000 euron hoitomaksutulojen menettämistä. Lisäksi jouduttaisiin kompensoimaan yksityisille palveluntuottajille varhaiskasvatuksen maksutulon menetykset arvioilta noin 600 000 euroa/v. Hoitomaksutulojen menetys ja palvelusetelin kompensointi yksityisille palveluntuottajille tekisi yhteensä noin 3 miljoonaa euroa/v. Lisäksi kustannuksia tulisi lisäämään lasten määrän todennäköinen kasvu varhaiskasvatuksessa ilmaisen palvelun vuoksi. Kustannuksia alentaisi kahden toimistotyöntekijän palkkamenojen poistuminen noin 60 000 euroa/v.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut kunnille valtion avustushaun maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi 5-vuotiaille. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta 19 000 lasta. Kokeiluun käytetään yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja kokeilu alkaa 1. elokuuta 2018 ja päättyy 31. heinäkuuta 2019.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut tavoitteeksi, että tulevina vuosina mahdollisimman suuri osa viisivuotiaiden ikäluokasta tulisi saada varhaiskasvatuksen piiriin. Hän perustelee tavoitetta koulutuksellisella tasa-arvolla.

Maksuttomuuskokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin. Lisäksi selvitetään vaikutuksia kunnille sekä pedagogiikan kehittämistarpeita. Arviolta 19 000 lasta tulisi kokeilun piiriin.

Avustusta voivat hakea kunnat. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana, mikäli kunta hankkii varhaiskasvatuksen ostopalveluna taikka kunnan myöntämä palvelusetelin arvo tai yksityisen hoidon tuen kuntalisä mahdollistavat sen, että varhaiskasvatus on 5-vuotiaan lapsen osalta perheelle 20 tunnin osalta maksutonta.

Kokeiluun osallistuvat kunnat valitaan. Valinta tehdään seuraavien painotettujen indikaattoreiden perusteella: 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, vieraskielisten osuus kunnan asukkaista, vain perusasteen suorittaneiden osuus kunnan aikuisväestöstä ja työttömien osuus kunnan asukkaista. Valinnassa huomioidaan kuitenkin, että kokeiluun osallistuu sijainniltaan ja väestörakenteeltaan erilaisia kuntia.
 
Mukaan valitut kunnat osallistuvat Opetushallituksen koordinoimaan kokeilun yhteistyöverkostoon sekä kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyvään tutkimukseen. Avustus on haettavissa 9.3.2018 saakka.

Siinä tapauksessa, että 5 –vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus toteutuisi Mikkelissä 1.8.2018 alkaen, arvioidaan, että varhaiskasvatukseen tulisi noin 70 lasta lisää, jolloin työntekijöitä tarvittaisiin 10 lisää ja  palkkakulut kasvaisivat noin 300 000 eurolla vuodessa. Vuokra-, siivous-, puhtaus- ja ruokahuollon kulut tekisivät noin 230 000 euroa vuodessa. Yksityisen palvelusetelin ja yksityisen hoidon tuen kompensointiin menisi noin 450 000 euroa/v. Vuositasolla kustannus tekisi noin 980 000 euroa. Uudet lapsiryhmät eivät mahdu olemassa oleviin kiinteistöihin ja lisätiloja ei ole näin lyhyellä ajalla saatavissa. Tällä hetkelläkin tiloja tarvittaisiin varhaiskasvatukseen lisää. Tilakeskukselta asiaa tiedustellessa kerrottiin, että uuden päiväkodin rakentaminen uudishankkeena kestää kolme vuotta (joulukuussa 2018 valtuuston päätös investointimäärärahasta, suunnittelu 1-6/2019 ja rakentaminen tapahtuisi 10/2019-12/2020). Tällä hetkellä ei ole päiväkotikäyttöön soveltuvia olemassa olevia rakennuksia, joiden käyttötarkoituksen voisi muuttaa.

Valtuustoaloitteen mukaan esitetään Mikkelissä aloitettavaksi varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia. Varhaiskasvatuslaissa (8.5.2015/580) säädetään tavoitteet, jonka mukaan Mikkelin varhaiskasvatus toimii. Varhaiskasvatuslain 2 a § (8.5.2015/580) varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat:

  1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;
     
  2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
     
  3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
     
  4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;
     
  5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
     
  6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
     
  7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
     
  8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
     
  9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
     
  10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Nämä tavoitteet ovat myös opetushallituksen lokakuussa 2016 päättämässä valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja 1.8.2017 voimaan tulleessa Mikkelin paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (vasu). Näiden tavoitteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman myötä uudistetaan varhaiskasvatuksen toimintaa ja lisätään varhaiskasvatuksen merkityksen tietoisuutta. Mikkelin varhaiskasvatuksessa järjestetään henkilöstölle pedagogiset kahvilat kuukausittain uuden toimintatavan oppimiseksi varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Oppimiskahviloiden suunnittelusta vastaa Vasu-ohjausryhmä. Oppimiskahviloiden teemoja ovat: lapsen osallisuus, leikki, tunnetaidot, tietotekniikan kuten tablettitietokoneiden hyödyntäminen lasten kanssa toimittaessa, pedagoginen dokumentointi, pedagogiikka näkyväksi ja toimintakulttuurin muutos.

Mm. tammikuun oppimiskahvilan aiheena oli leikki. Asiaa mietittiin työntekijäryhmissä kolmen kysymyksen kautta: 1) Millaisia käytänteitä sekä konkreettisia toimintatapoja yksikössänne on, joilla mahdollistetaan lasten leikki ja sen jatkuvuus? (Esim. leikin ”rikastuttaminen”, oppimisympäristön muokkaaminen, leikkitoimintoihin eriyttäminen, rutiinien rikkominen jne.) 2) Millainen on aikuisen rooli lasten leikeissä? (Esim. kanssaleikkijä, havainnoija, leikin kehittäjä) 3) Mitä uutta/erilaista Vasu 2017 on tuonut leikkiin?

Tunnetaitoihin ja lasten välisiin ristiriitoihin järjestetään lokakuuhun 2018 asti Miniverso-koulutuksia siten, että kaikki päiväkodit ovat koulutettuja käyttämään tätä vertaissovittelun menetelmää lasten kanssa. Keväällä 2018 oppimiskahviloissa arvioidaan mikä on muuttunut ja mitä on kehitettävä. Vanhempien kanssa käydään toiminnoista keskusteluja päivittäin.

Varhaiskasvatuksen koulutuksia suunnitellaan Osaamisen, kehittämisen, hyvinvoinnin edistämisen ja työsuojelun koordinointityöryhmässä. Muita varhaiskasvatuksessa toimivia eri kokonaisuuden koordinointi / kehittämistyöryhmiä on edellä mainitun lisäksi: Tieto- ja viestintäteknologian työryhmä, Varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työryhmä sekä Palveluohjaus ja palveluverkko-työryhmä.

Lisäksi yhdessä yksityisten palveluntuottajien, kaupungin varhaiskasvatuksen esimiesten, varhaiskasvatuksen erityisopettajien, varhaiskasvatusjohtajan palvelupäällikön ja päivähoidon palvelukoordinaattoreiden kanssa järjestetään neljä kertaa vuodessa varhaiskasvatuksen kehittämispäivät, jolloin pureudutaan mm. ajankohtaisiin kehittämistä vaativiin asioihin.

Valtuustoaloitteessa esitetään palvelun laadun kehittämisen toimia. Varhaiskasvatukseen on tehty toiminnan kehittämiseksi arviointisuunnitelma, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tehdään mm. laatukyselyt lapsille, huoltajille ja työntekijöille joka 3. vuosi (1. kerta keväällä 2019). Vuosina 2017-2018 yksiköissä arvioidaan lasten osallisuuden toteutumista. Yksiköt arvioivat ryhmissään varhaiskasvatusta ja esiopetusta vuosittain keväällä. Vanhempien ja lasten kanssa käydään lasten vasu- ja esiopetuksen oppimissuunnitelma-keskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi yksiköissä on palautelaatikot, johon voi jatkuvasti antaa palautetta. Yksiköissä on ajoittain omia laatukyselyjä. Huoltajien on mahdollista antaa palautetta myös päivittäisissä kohtaamisissa. Palautetta kysytään ja saadaan lapsilta jatkuvasti. Jokainen työntekijä arvioi omaa työtään säännöllisesti. Lapset arvioivat esiopetuksessa omaa oppimistaan ja toimintaansa. Karvi (Kansallinen arviointikeskus) suorittaa arviointikyselyjä valtakunnan tasolla. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1.8.2018 alkavaan Opetus- ja kulttuuriministeriön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi ei hakeuduta, koska tiloja ei ole mahdollista saada näin lyhyellä aikataululla. Lisäksi lautakunta esittää, että uusia varhaiskasvatustiloja suunniteltaessa huomoiodaan mahdollisen 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen käyttöönotto, jotta varautuminen mahdolliseen lapsimäärän kasvuun tulee huomioitua päiväkotien uudisrakennuskohteissa (esim. Kalevankankaan päiväkoti). Lopuksi lautakunta toteaa, että Mikkelissä tehdään jo varhaiskasvatuksen merkitystä koskevan tietoisuuden ja palvelun laadun kehittämisen toimia.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi päätösehdotustaan niin, että lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää, että Mikkelin kaupunki ei tässä vaiheessa ala valmistella vaiheittaista siirtymistä kokoaikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksuttomuus todennäköisesti lisäisi merkittävästi varhaiskasvatuksen palveluihin tulevien lasten määrää, joka edellyttäisi merkittävästi varhaiskasvatustilojen (päiväkotien) lisäämistä ja henkilöstömäärän lisäämistä sekä kompensaatiota yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin. Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei Mikkelin kaupungilla ole tähän tällä hetkellä taloudellisia mahdollisuuksia.

Petri Tikkanen Juha Hakkaraisen kannattamana esitti, että Mikkeli hakee 1.8.2018 alkavaan opetus- ja kulttuuriministeriön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilukunnaksi.  Mikäli Mikkeli hyväksytään kokeiluun mukaan, sen vaatimat tarvittavat tila- ja määrärahavaatimukset päätetään varhaiskasvatuksen tilasuunnittelun ja vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi kättennostoäänestyksellä siten, että ne  jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Tikkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Taina Harmoinen, Jenni Kolmisoppi, Janne Strengell, Eero Aho, Saara Vauhkonen ja Juuso Lahikainen) ja 3 ei-ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen ja Juha Hakkarainen), 2 äänesti tyhjää (Harri Haavikko ja Kirsi Pokkinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Harri Haavikko saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.25.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Mikkeliin maksuton varhaiskasvatus, sekä toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa.