Kaupunginhallitus, kokous 12.12.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 460 Mikkelin kaupungin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

MliDno-2016-2540

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Etelä-Savon Koulutus Oy:n toimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, Pieksämäen kaupungin sivistysjohtaja Kari Koistinen ja Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ovat yhdessä valmistelleet lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien ammatillisen koulutuksen reformia ja siihen liittyvien lakien uudistamista. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2018. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 19.12.2016 opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää toimittamaan lausunnon Word-, TXT- tai RTF-muodossa osoitteeseen reformi@minedu.fi.

Hallituksen esityksen luonnos on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/ammatillinen koulutus/index.html.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lausuntopyynnön hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyvistä laeiksi.  Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki kumottaisiin. Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä eräitä muita lakeja, joita on tarpeen muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Esityksen mukaan toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä sekä uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Lisäksi huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

Mikkelin kaupunki pitää hallitusohjelman mukaisia tavoitteita kannatettavina. Työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta keskeistä on se, että ammatillinen koulutus vastaa oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja ketterästi työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja turvaa osaavan työvoiman saatavuuden. Elinvoima ja kilpailukyky luovat yrityksille ja asukkaille hyvinvointia. Ammatillinen koulutus vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä julkisen sektorin palvelukykyä ja toiminnan uudistamista, tukee yrityksiä ja julkista sektoria toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa sekä luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle ja innovaatiotoiminnalle. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus alueellisesti sekä työelämäyhteyden tiivistäminen entisestään tulee turvata.

Hallituksen esityksessä on hyvää mm. se, että oppija on keskiössä ja tunnistetaan ja tunnustetaan aidosti aiemmin hankittu osaaminen. Itseohjautuville oppijoille annetaan mahdollisuus kehittää osaamistaan koulun lisäksi työelämässä, harrastuksissa ja itsenäisesti digitaalisia oppimisympäristöjä ja –materiaaleja hyödyntäen. Tällöin resursseja voidaan olettaa vapautuvan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden harjaannuttamiseen. Myös työelämän tarpeiden vahvempi huomioon ottaminen on huomioitu.

Erityisesti peruskoulun päättäneiden opiskelijoiden osalta on tärkeää, että varmistetaan elinikäisen oppimisen valmiudet sekä kielellisten ja matemaattisten taitojen kuin myös yhteiskunnallisen kokonaisvaltaisen ajattelun kehittyminen ikäjaksolla, jolloin näiden tietojen ja taitojen oppimisherkkyys on parhaimmillaan. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen tulee jatkossakin antaa yleinen jatko-opintokelpoisuus.

Uudessa lainsäädännössä yhdistetään aikuiskoulutus ja ammatillinen peruskoulutus sekä oppisopimuskoulutus toisiinsa. Siinä tulee myös varmistaa aikuisten ammatinvaihtajien mahdollisuudet suorittaa perustutkinto, koulutuksen järjestäjän velvoite ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä oppisopimuskoulutuksen joustava tarjonta. Rahoitusmallin tulee kannustaa näihin. Koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin voida tuottaa oppisopimuksena kaikkia mahdollisia tutkintoja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja voida vapaasti ostaa osaamisen kehittäminen toisiltaan niissä osioissa, joihin ei omaa tuotantoa ole. Oppisopimus tulee järjestämisluvassa antaa vain riittävän monialaisille koulutuksen järjestäjille.

Osakeyhtiömalli on hyvä ja se mahdollistaa joustavien ja ketterien ratkaisujen tekemisen. Yhtiöt tulee säilyttää kuntien omistuksessa ja tiivis yhteistyö mm. muiden toisen asteen toimijoiden, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja pajatoimintojen kanssa pitää olla mahdollisimman sujuvaa. Esimerkiksi tilojen ja henkilöstön yhteiskäyttö – ehkä myös yhteinen hallintokin – voisi joskus parhaiten turvata alueellisen vahvan toisen asteen koulutuksen oppijoita parhaiten palvelevana kokonaisuutena. Linjaukset ja päätöksenteko mm. edellä mainituissa asioissa tulee olla kuntien vastuulla ja vallassa.

Rahoitusmallin pitää olla esitettyä huomattavasti yksinkertaisempi ja ennakoitavampi. Perusrahoitus monialaisten koulutuksen järjestäjien osalta pitää olla vähintään 70 % eikä sitä saa sitoa valtakunnan suoritteiden määrään. Tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen pitää kannustaa, mutta alueita ei saa koulutuksen saavutettavuuden takia asettaa eriarvoiseen asemaan suuren nuorisotyöttömyysasteen tai elinkeinoelämän mikroyritysvaltaisuuden vuoksi. Koulutuksen hinnan tulee olla kaikilla koulutusaloilla riittävä koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen pitkällä aikajänteellä. Painotetut korit erihintaisiin koulutuksiin on hyvä ja niiden tulee turvata kalliiden alojen koulutuksen jatkuvuus. Vuosittainen rahoituksen lasku tulee rajoittaa maksimissaan 3 %:iin, koska jo tehtyjen leikkausten jälkeen vauhdikkaampi sopeuttaminen vaarantaa laadukkaan koulutuksen jatkuvuuden.

Lakiesityksen valmistelun ja reformin yhteydessä tulee huolehtia siitä, että rahoituksella turvataan mahdollisuus tehdä asioita reformin edellyttämällä tavalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa edellä olevan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonaan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyvistä laeiksi. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Etelä-Savon Koulutus Oy:n toimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja hallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Lisäksi merkitään, että Petri Pekonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.15 ja hänen tilalle saapui varajäsen Heikki Nykänen klo 17.20.

Tiedoksi

OKM kirjaamo/ kirjaamo@minedu.fi

Käsitellyt asiat