Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 31.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 27 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2016 kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta

MliDno-2017-1292

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Tarkastuslautakunta 17.5.2017 § 35

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.
 
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 §:n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna.
 
Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perusteella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2016 arviointia varten kuullut kokouksissaan kaupungin viranhaltijoita sekä osallistunut yhteistapaamiseen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tarkastuslautakunnan kanssa 15.2.2017.

Arviointikertomuksen 2016 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2017 alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2016 tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 5.4.2017 pidetyssä varsinaisessa kokouksessa sekä 19.4. ja 26.4. ja 3.5. ja 10.5.2017 pidetyissä työkokouksissa.

Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa.

______________________________________________________

Kaupunginhallitus 5.6.2017 §

Arviointikertomus on liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

 

Päätös

Merkittiin.

Päätösehdotus

Tarkastuslautakunta:
Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee vuoden 2016 arviointikertomuksen tiedoksi.

Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta raportoimaan kaupunginvaltuustolle lokakuun 2017 loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty.

Päätös

Arviointikertomus merkittiin tiedoksi ja velvoitettiin kaupunginhallitusta hankkimaan lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havannoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja saattamaan ne kaupunginvaltuuston tietoon lokakuun 2017 loppuun mennessä.

Merkitään, että kaupunginvaltuusto käsitteli pykälät 34-35 samanaikaisesti.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuuston  12.6.2017 § 34 päätöksen mukaisesti pyydetään lautakuntia ja johtokuntia valmistelemaan selvitykset arviointikertomukseen:
”Arviointikertomus merkittiin tiedoksi ja velvoitettiin kaupunginhallitusta hankkimaan lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja saattamaan ne kaupunginvaltuuston tietoon lokakuun 2017 loppuun mennessä”.

Lautakuntien ja johtokuntien hyväksymät vastineet arviointikertomukseen toimitetaan sähköpostilla Word –muodossa (koottavaksi KH:lle) talouspalveluihin 15.9.2017 mennessä.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016 on luettavissa mm. W:\Talous\TP 2016\Kertomus\Arviointikertomus 2015, Mikkelin kaupunki tai KV 12.6.2017 § 34.

Kasvatus- ja opetuslautakunta vastaa seuraavaa.

Asukkaiden hyvinvointiohjelma/ onko ennaltaehkäisevän toiminnan panostus riittävä?

Tarkastuslautakunnan mukaan ”Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on verkostoiduttu mallikkaasti mm. eri hankkeiden, toimintamallien, ohjelmien ja tapahtumien avulla. Ennaltaehkäisevä toiminta on mainittu mm. terveydenhoitajan työssä ja talousarviossa 2017 on vahvistettu ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin resursointi. Kaupungin panostus ongelmia ennaltaehkäisevään suuntaan on oikea, mutta onko se riittävä? Perheiden varhainen tukeminen jää helposti taka-alalle kaupungin säästöpaineissa, mutta ehkäisevästä työstä säästäminen johtaa yhä suurempiin kustannuksiin korjaavassa työssä kuten lasten- ja nuorisopsykiatriassa ja lasten sijaishuollon laitossijoituksissa.”

Kuten tarkastuslautakunta toteaa, ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa panostaa. Kaupungin sote-palvelujen kanssa on yhdessä rakennettu hyviä toimintamalleja lapsiperheitä tukemaan ja niiden toivotaan jatkuvan Essoten kanssa. LAPE-muutosohjelma (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, jota johtavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka vastuulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Ohjelman toimeenpanon tuesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on valmisteltu ja se etenee yhdessä Essoten kanssa – Mikkelin osahanke on alkanut suunnitellusti. Yhdyspintatyötä Essoten kanssa on edelleen vahvistettava ja kehitettävä (palvelut Essoten puolella vielä hieman epäselvät). Essoten valmistelun yhteydessä painotettiin ennaltaehkäisevien, varhaisen tuen hyvin käytäntöjen jatkamista ja niiden edelleen kehittämistä. Suunnitelmallinen yhdyspinta- ja yhteistyörakenne sekä yhdyshenkilöt ovat tarpeen vuoropuhelun ja yhteisen kehittämistyön ja palveluiden toteuttamisen kannalta. Mm. Ohjaamo Olkkarin ja Perheneuvon kaltaiset suoraan perheille tarjolla olevat palvelut on säilytettävä ja niitä on kehitettävä. Neuvolapalveluja, kasvatus- ja perheneuvontaa sekä oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluja (kuraattorit, psykologit ja koulu-/opiskeluterveydenhuolto) tulisi vahvistaa entisestään tukemaan lasten, nuorten ja perheiden arkea. Kaikki em. palvelut ovat tarjonneet omalta osaltaan yhteistyökumppanuuksia ja konsultaatiota myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle.

Tavoitteiden toteutumisen arviointi

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle oli talousarviossa 2016 asetettu 13 valtuustoon nähden sitovaa, kaupunkistrategiasta johdettua tavoitetta. Lisäksi johtamisen tukipalveluille, lukiokoulutukselle, varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluille sekä kansalaisopistolle oli talousarvioon sisällytetty erilaisia suorite- ja/tai taloustavoitteita. Edellisvuosien tapaan lautakuntaa koskevat kaupunkistrategian tavoitteet on pääosin asetettu prosentteina, mutta toteutumasarakkeessa on useimmiten pelkkää tekstiä, jonka perusteella ei voi arvioida tavoitteen saavuttamisen astetta.

Strategian tavoitteiden toteutumista kuvaavista mittareista (toteumatiedot) suuri osa saadaan valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä. Valitettavasti viimeisin onnistunut kysely on vuodelta 2013 – joka toinen vuosi toteutettava kysely epäonnistui 2015. (Keväällä 2017 kysely onnistui, joten uudet tiedot on käytettävissä todennäköisesti kuluvan vuoden lopussa.) Hyvinvoinnin tilaa kuvaavia tietoja on täten pyritty löytämään muista lähteistä. Tietoja on täydennetty nuorten osalta muun muassa Itä-Suomen nuorisopuntarista 2015 saatavilla Mikkeliä koskevilla tiedoilla sekä alueella tehdyllä päihdetilannekyselyn (11/2016) vastauksilla.

Talouden toteuma

Lautakunnan alkuperäiseen talousarvioon tehtiin ja hyväksytettiin tilikauden aikana määrärahalisäyksiä yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa. Suuri määrärahan lisätarve oli henkilöstökuluissa 2,4 miljoonaa euroa, vastaavasti palveluiden ostoja vähennettiin talousarviomuutoksessa 0,8 miljoonaa euroa. Millä näin merkittävää budjettivirhettä voidaan selittää?

Talousarvion 2017 päätöksenteon yhteydessä henkilöstömenoihin asetettiin säästötavoite, jonka mukaan kymmentä eläköityvää kohden saadaan tehdä kolmen henkilön korvausrekrytointi. Säästötavoite jaettiin toimialoille henkilöstön suhteessa ja näin ollen sivistystoimialan henkilöstömenoja leikattiin lähes 1 milj. euroa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa asetettuun henkilöstösäästötavoitteeseen ei päästy, koska kyseessä on lakisääteinen toiminta, ja henkilöstökulujen ylitys pyrittiin kattamaan säästämällä muilta menokohdilta. Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa erityisen tuen tarve oli arvioitua suurempi. Palvelujen ostoista vähennettiin lokakuun toteuman ja  laskennallisen ennusteen mukaisesti 0,8 miljoonaa euroa. Vähennys oli liian suuri, koska palvelujen ostot ylittivät muutetun talosuarvion.

Hyvinvoinnin virtaa hankeen seuranta

Kansalaistoimijalähtöistä ”Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä” -hanketta toteutettiin vuoden 2016 aikana ja hanke jatkuu. Miten hankkeen vaikutuksia ja tuloksia on seurattu?

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä päähankkeessa toteutettua Liikkumisen unelmavuosi kokeilua on arvioitu laajalla verkostokyselyllä lokakuussa 2016.  Kokeilutoiminnan tuloksena kehitetty Unelmat liikkeelle -toimintamalli on otettu käyttöön kymmenissä kunnissa ympäri Suomea. Toimintamallin vaikutuksia arvioidaan syys-lokakuun 2017aikana yhteistyössä olympiakomitean kanssa. Mikkelissä liikkumisen unelmavuoden aikana syntyneet ryhmät (ydinryhmä, ilo kasvaa liikkuen, liikkuva koulu, voimaa vanhuuteen ja nuoret)  jatkavat toimintaa ja kokoontuvat säännöllisesti. Toiminnan ja vaikutusten arviointi tapahtuu ryhmissä hyödyntäen valtakunnallista tutkimustoimintaa mm. Liikkuva koulu ja ilo kasvaa liikkuen (LIKES), voimaa vanhuuteen (Ikäinstituutti). Kokeilukulttuuri ja verkostomainen työtapa on omaksuttu laajasti verkostossa. Tuensiirtohankkeet kokoontuvat säännöllisesti (5-6 kertaa vuodessa) pohtimaan hankkeiden toteutusta, arvioimaan niiden onnistumisia ja ratkomaan yhdessä esiin tulleita haasteita. Hankkeiden maksatuksien yhteydessä kerätään väliarviointia kahden kuukauden välein. Hankkeiden päätyttyä loppuraportissa arvioidaan koko hankkeen vaikutukset. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa keskeistä on osallisuuden lisääminen. Tiedot kohderyhmästä kootaan EU –lomakkeilla (tavoite 500 osallistuja). Hanketoiminnassa on keskeistä uusien toimintamallien ja ratkaisujen löytäminen ja vakiinnuttaminen osaksi järjestöjen arkea. Hankkeessa tehdään jatkuvaa yhteistyötä paikallisesti eri toimijoiden ja Itä-Suomen muiden vastaavien hankkeiden ja ELY -keskuksen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on asukkaiden aktivoiminen aktiiviseen arkeen osallisuutta lisäämällä. Päihteiden käytön ehkäisyä toteutetaan toiminnan kautta järjestämällä päihteettömiä tapahtumia, säännöllisesti kokoontuvia harrastuskerhoja, terveellisten elämäntapojen edistämisellä (esim. 100 ideaa -kalenteri) ja myönteisellä tiedottamisella.

Päihteiden käytön ehkäisy hankkeilla

Päihteiden käytöstä tai koulukiusaamisesta ei ole taaskaan valtakunnallista raporttia.  Päihteiden käytön ja koulukiusaamisen tiedota saadaan valtakunnalliseesta kouluterveyskyselysta, joka on siis onnistunut viimeksi 2013.

Koulujen lakkauttamisella saatavat säästöt

Tilinpäätöksessä esitetyn mukaan koulujen lopettaminen on vaikuttanut säästävästi vuoden 2016 ajan. Missä ja miten koulujen lakkauttamisten säästöt näkyvät ja minkä verran säästöä on tosiasiallisesti syntynyt?

Vuoden 2016 aikana ei lakkautettu kouluja. Harjumaan koulun yhdistämisestä Vanhalan kouluun on tehty laskelmat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitykseen 2015. Ko. laskelman mukaan toimintamenot pienenivät koulujen yhdistyessä lähes 150 000 euroa. Hiirolan koulun lakkauttamisen vaikutukset toimintamenoihin ovat em. laskelmien mukaisesti noin 125 000 euroa. Nämä säästöt laskevat perusopetuksen kustannustasoa yhteensä noin 275 000 euroa.

Sisäilmaongelmien vähenemisen arviointi

Miten valtuustokaudella strategisena tavoitteena ollut sisäilmaongelmaisten rakennusten määrän väheneminen 20 prosenttiin eteni?

Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin strategisena tavoitteena on sisäilmaongelmakohteiden vähentäminen 20 %:a, kun verrataan vuoden 2017 tilannetta lähtötasoon. Valitettavasti myös vuoden 2016 aikana ilmaantui uusia sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä, joista suurimpina Kalevankankaan päiväkoti ja Urheilupuiston koulu. Korjaustoimenpiteet ovat meneillään Rantakylän koulussa ja Anttolan koulussa. Sisäilmaongelmaisten kohteiden määrä on laskusuunnassa eli mm. kaupungin sisäilmatyöryhmän sekä sisäilma-asiantuntijan määrätietoinen toiminta ovat tuottaneet tuloksia. Päiväkotien osalta on purettu sisäilmaongelmaisia rakennuksia ja rakennettu tilalle uusia suurempia yksiköitä. Haasteena sisäilmaongelmissa on jatkuva korjausvelan kasvaminen sekä riittämättömät panostukset kiinteistöjen järjestelmälliseen kunnossapitoon varsinkin henkilöstöresurssien osalta. Valtuustokauden tavoitteiseen päästiin. Sisäilmaongelmakohteiden määrä vuoden 2016 lopussa oli koulujen osalta laskenut 60 %, päiväkotien osalta 60 % ja muiden kiinteistöjen osalta pysynyt lukumäärältään samana vuoden 2013 tasoon verrattuna.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2016 esittämiin kysymyksiin koskien lautakunnan alaista toimintaa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

kaupunginhallitus