Kuvaus
Tarkastuslautakunnan tilinpäätöksestä 2021 antama arviointikertomus on luettavissa liitetiedostosta. Kaupunginhallituksen on raportoitava kaupunginvaltuustolle toimenpiteet, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty. Selvitykset viedään kaupunginhallituksen kokoukseen syyskuussa ja edelleen kaupunginvaltuuston kokoukseen. Valmiiden, lautakuntien omalta osaltaan käsittelemien vastausten tulee olla kirjattuna annettuun asiakirjapohjaan 9.9. mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa seuraavat vastaukset lautakunnalle esitettyihin kysymyksiin.
Varhaiskasvatuksen kustannukset ja henkilöstö: ”Julkisessa päivähoidossa kustannukset per asiakas ovat lähes kaksi kertaa suurempia kuin yksityisessä päivähoidossa. Esiopetuksen puolella vastaava suhde on melkein kolminkertainen yksityisen ja julkisen esiopetuksen kustannusten välillä. Tätä kehitystä osiltaan perustellaan erityislasten määrän kasvulla sekä muiden kulujen muutoksilla. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannuksissa näkyvät niin vuorohoidon, laajennetun aukiolon kuin erityislasten aiheuttamat kustannukset. Näitä erityispalveluja yksityiset palveluntuottajat eivät tarjoa. Tällä perustellaan yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsikohtaisia kustannuseroja. Erityislasten määrä vuonna 2021 nousi lähes kaksinkertaiseksi alkuperäiseen arvioon verrattuna. Tämä kehitys näkyy jatkossa myös esiopetuksen ja perusopetuksen erityistä tukea tarvitsevien lasten määrässä.”
”Miten varhaiskasvatuksen kustannusrakennetta on tarkasteltu sen vaatimalla tavalla ja mitä voidaan tehdä kustannuserojen tasoittamiseksi? ”
”Miten tulevina vuosina kehitetään päivähoitoa ja esiopetusta lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että kustannusten kasvu suhteessa yksityiseen sektoriin pidetään kurissa?”
”Ovatko kaupungin sisäiset vuokrat sellaiset, että kaupunki voi toteuttaa eri toimintoja niissä kannattavasti?”
”Kuinka henkilöstöpulaa ja sijaisten tarvetta voisi tasapainottaa?”
”Miten varhaiskasvatuksen parissa työskentelevä henkilöstö voi?”
Vastaus: Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen kustannusvertailussa on otettava huomioon se, mitä vertaillaan. Julkisen varhaiskasvatuksen kustannukset muodostuvat päivällä tapahtuvan varhaiskasvatuksen lisäksi ympärivuorokautisesta sekä laajennetun aukiolon eli myöhään illalla ja aikaiseen aamulla annettavasta varhaiskasvatuksesta. Näitä kyseisiä palvelumuotoja yksityisellä ei ole lainkaan tarjolla. Julkisen varhaiskasvatuksen kuluissa on myös yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaan liittyvät kulut. Erityislasten määrä vaihtelee vuosittain. Mikkelissä on käytössä varhaisen puuttumisen malli. Kaikille lapsille pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjoamaan kolmiportaisen tuen mallin mukaan oikea apu ja tuki. Julkinen varhaiskasvatus vastaa kaikkien lasten tuesta, valikoimatta asiakkaita. 1.8.2022 astuu voimaan varhaiskasvatuslaki varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen osalta. Jatkossa tuen osalta jokaisella lapselle tehdään hallintopäätös oikeanlaisesta tuesta ja sen toteuttamisesta. Hallinnon kustannukset tulevat tältä osin kasvamaan.
Sisäisten vuokrien suuruuteen tulosyksiköt eivät voi vaikuttaa. Kustannusten nousun myötä mm. sisäiset vuokrat nousevat ensi kaudella. Hintavertailussa muihin kuntiin Mikkelin sisäiset vuokrat ovat suhteellisen korkeat. (Lähde: Vertikal)
Henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa on valtakunnallinen. Koulutusmäärien lisääminen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollistaminen ovat hitaita keinoja henkilöstöpulan ratkaisuksi. Varhaiskasvatuksenopettajien tehtäviä hoitavat lastenhoitajat epäpätevinä. Tukemalla mahdollisuuksia palkallisiin koulutusvapaisiin, voidaan helpottaa mahdollisuutta kouluttautua opettajaksi. Sijaistarve taas määräytyy henkilöstön sairastavuuden mukaan. Akuutteihin poissaoloihin on palkattu resurssilastenhoitajia vuoden 2021 syksystä. Kaudelle 2022-2023 resurssilastenhoitajat on jaettu yksiköihin tasaisesti suhteessa henkilöstömäärään ja suunniteltu heidän liikkumista yksiköiden välillä tarpeen mukaan.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia on tutkittu viimeksi helmikuussa 2022 päiväkodinjohtajien osalta. Heidän arvioissaan motivaatio ja sitoutuminen, työyhteisötaidot- ja valmiudet, oma työyhteisö ja häirinnän ehkäisy olivat hyvin tai erinomaisesti. Oma työ ja johtaminen melko hyvin. Koko henkilöstölle (vastaajia 278) syksyllä 2021 toteutetussa pulssikyselyssä varhaiskasvatuksen kokonaispistemäärä oli 58,30. Kyselyssä arvioitiin henkilökohtaista työkykyä ja osaamista, työyhteisön toimivuutta, esimiestyötä ja mielikuvaa Mikkelin kaupungista työnantajana. Korkeimmat arviot henkilöstö antoi työyhteisön toimivuudesta ja esimiestyöstä. Koko sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen vastaava tulos oli 56,00 ja koko kaupungin 55,70. Vastauspisteitä välillä 50–70 tulkitaan seuraavasti: tehty jo paljon ja tilanne tyydyttävä. Päiväkodinjohtajat sekä hallinnon asiantuntijat osallistuvat vuoden 2022 ajan OKM:n rahoittamaan Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle -hankkeeseen. Hankkeen aikana heidän työkykyään kartoitetaan ja tuetaan erilaisin liikunnallisin ja kulttuurisin tapahtumin monipuolisesti. Varhaiskasvatukseen on haettu ja myönnetty tämän lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksia, joiden tavoitteiksi on asetettu muun muassa erityisvarhaiskasvatuksen, pedagogisen johtamisen sekä digiosaamisen kehittämisiä. Näillä kaikilla edistetään varhaiskasvatuksen esimiesten ja henkilöstön osaamista sekä heidän työssäjaksamista.
Lasten neuropsykiatrinen tuki: ”Lasten neuropsykiatrisen tuen piiriin pääsy on hidasta ja perheiden haasteet hankaloituvat ajan myötä. Miten on selvitetty perheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tilan vaikutusta päivähoidossa ja koulussa olevien erityislasten tilanteisiin?”
Vastaus: Kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit ovat Essoten henkilöstöä ja arvioivat jatko-ohjauksen tarpeen yhdessä koulupsykologien kanssa. Terveydenhoitajat ja lääkärit on koronaepidemian aikana ajoittain määrätty muihin tehtäviin. Perusopetuksesta on puuttunut koulupsykologeja eikä vakituisissa vakansseissa ole ollut ollenkaan koulupsykologeja vaan Essote on hoitanut työtä ostopalveluina, jolloin kilpailutusten takia henkilöt vaihtuvat aika ajoin. Näistä syistä jatkuvuus perusopetuksen oppilaiden tutkimuksissa ja tuen piiriin ohjaamisessa on kokenut katkoksia. Tieto on saatu sekä Essotesta että suoraan kouluilta. Asiaan on pyydetty korjausta Essotelta useaan kertaan, mutta valtakunnallisestikin koulupsykologien rekrytointitilanne on todella huono.
Opetuksen puolella neuropsykiatrista tukea on tarjolla osana opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien työtä. Mikkelissä on muutamien viime vuosien aikana yli 100 perusopetuksen opettajaa ja ohjaajaa saanut pitkäkestoisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen.
Lukioikäisten tyttöjen hyvinvointi: ”Marihuanan käyttö näyttää vähentyneen kaikissa ikäryhmissä (8–9 -luokkalaiset, lukiolaiset ja ammatilliset opiskelijat). Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin selvisi, että marihuanan käyttö on lisääntynyt erityisesti lukioikäisten tyttöjen keskuudessa. Mikä erityisesti on lisännyt tiettyä elintapoihin ja hyvinvointiin liittyvää negatiivista kehitystä lukioikäisten tyttöjen keskuudessa?”
Vastaus: Lukioikäisten tyttöjen hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet pidemmällä aikavälillä. Vastaava kehitys on valtakunnallisestikin havaittavissa. Korona-aika on entisestään lisännyt hyvinvointihaasteita juuri tytöillä, erityisesti lukiotytöillä. Ahdistus, mielenterveyden haasteet ylipäätään, koulupaineet, murrosikään liittyvät muutokset lienevät kaikki osasyynä. Näihin haetaan apua palveluista ja/tai päihteistä ja niin, että hyvät hyvinvointia tukevat elintavat jäävät pois.
Tyttöjen mielenterveys: ”Kouluterveyskyselyn perusteella kiinnittäisimme huomioita tyttöjen mielenterveyden laskuun kaikissa ikäryhmissä. Mittariksi oli valittu arviointiin “kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana”. Onko mittari oikea nuorten mielenterveyden kehityksen arviointiin? Onko mittari tarkoituksenmukainen yleisen mielenterveyden tarkasteluun?”
Vastaus: Seurantamittareissa on haluttu nostaa myönteisesti nuorten elämää kuvaavia mittareita. Suurin osa mittareista kuvaa pahoinvointia, kuten mielenpahoinvointia, ahdistusta. Tärkeää on seurata mielenhyvinvoinnin kehitystä, koska siinä on isoja haasteita kaikilla ikäryhmillä. Mainittakoon, että laajassa hyvinvoinnin tilan seurannassa asiaa tarkastellaan vuosittain hyvin monilla seurantamittareilla kaikkien ikäryhmien osalta. Tämä raportoidaan lautakunnille, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.
Kyseinen mittari on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusammattilaisten laatima ja se muodostetaan useasta eri kysymyksestä kouluterveystutkimuksessa. Oman mielenterveyden arvioinnissa pitkän aikajänteen arviointi tuottaa helpommin vääristyneen mielikuvan kuin lyhytkestoisen ajanjakson itsearviointi.
”Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka ovat kokeneet positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana. Positiivinen mielenterveys on emotionaalista (tunteet), psykologista (positiivinen toiminta), sosiaalista (suhteet muihin ja yhteiskuntaan), fyysistä (fyysinen terveys ja kunto) ja hengellistä (elämän merkityksen tunne) hyvinvointia.
Indikaattori perustuu kysymykseen: "Alla on esitetty joitain väittämiä tunteista ja ajatuksista. Valitse vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa kokemuksiasi viimeisen kahden viikon aikana?". Vastausvaihtoehdot: 1) ei koskaan (1 piste), 2) harvoin (2 pistettä), 3) silloin tällöin (3 pistettä), 4) usein (4 pistettä), 5) koko ajan (5 pistettä). Summaindikaattori muodostuu seitsemästä osiosta: 1) olen tuntenut itseni toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen, 2) olen tuntenut itseni hyödylliseksi, 3) olen tuntenut itseni rentoutuneeksi, 4) olen käsitellyt ongelmia hyvin, 5) olen ajatellut selkeästi, 6) olen tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin, 7) olen kyennyt tekemään omia päätöksiä asioista. Osioiden pistemääristä lasketaan keskiarvo, jolloin pistemäärä voi vaihdella välillä 1–5. Tarkastelussa ovat mukana vähintään neljä pistettä saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu positiivista mielenterveyttä mittaavaan WEMWBS-mittariin (Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale).” (THL 2022)
Vaihtoehtona tälle mittarille voisi olla negatiivisen mielenterveyden seuranta eli esim. jokin seuraavista indikaattoreista: ”Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus” tai ”Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu” tai ”Ollut huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana”. Mikkelissä on haluttu kuitenkin tuoda esiin myös nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, ei vain pahoinvointia. Valitusta mittarista voi päätellä asian molemmat puolet.
Yksinäisyyden tunne: ”Yksinäisyyden tunne on lisääntynyt kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä. Mikä selittää huomattavan nousun yksinäisyyden tunteessa ala- ja yläasteikäisten välillä (eroa noin 13 prosenttia)?”
Vastaus: Korona ja sen aiheuttamat rajoitteet sosiaaliseen kanssakäymiseen koulussa ja vapaa-ajalla selittävät yksinäisyyden tunteen lisääntymistä nuorilla. Kysely on tehty keväällä 2021. Edellinen oli tehty keväällä 2019. 4.-5. luokkalaisten osalta yksinäisyyden tunne ei ole lisääntynyt vuodesta 2019 vuoteen 2021. Ero ala- ja yläkouluikäisten välillä on vuonna 2019 ollut 7,2 prosenttiyksikköä ja vuonna 2021 11,2 prosenttiyksikköä. Yläkouluikäisillä oli enemmän etäopetusjaksoja kuin alakouluikäisillä ja yksinäisyyden tunne saattoi lisääntyä. Myös murrosikään voi nuoren kehitysvaiheena liittyä suurempaa yksinäisyyden tunnetta kuin alakouluikään.
Elintapoihin liittyvien hankkeiden vaikuttavuus: ”Elintapaneuvontaa on edistetty koronan sallimissa rajoissa. Mikkelissä on ollut erilaisia hyvinvointia lisääviä hankkeita: Me uskallamme -hanke, Virtaa liikunnasta toiselle asteelle -hanke, Ilo kasvaa liikkuen -hanke ja Hyviö-Pro vaikuttavuus -hanke. Hankkeiden merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä ei voi väheksyä. On merkityksellistä, että hyvinvointia edistäviä hankkeisiin on saatu rahoitusta. Toivottavasti hankkeiden tulokset ja kehitetyt käytänteet myös jalkautuvat käytäntöön ja jäävät arkeen toimintatavoiksi. Millaiset ovat hankkeiden lähtötilanteet elintapojen osalta, miten hankkeiden tarvetta on arvioitu ja millaiseksi hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan?”
Vastaus: Etelä-Savon Liikunnan (ESLi) ja Mikkelin Teatterin toteuttamassa Me uskallamme -hankkeessa on ollut monta osiota eikä kaikki osallistuneet nuoret ole olleet mukana pitkäkestoisesti vaan muutaman viikon jaksoja. Elintapaohjaus on ollut yksi osa hanketta. Hankeraportissa kuvataan näin:
”Elintapaohjaus ja harrastamisen lisääminen nuorille:
· Tehtiin yksilö- ja pienryhmäohjaamista uni-, liikunta- ja ravintoteemojen ympärillä. Keskiössä ovat kohtaaminen, läsnäolo ja motivointi.
· Menetelminä hyödynnettiin liikkumisen lisäksi laaja-alaista taiteen soveltamista osana elintapaohjausta.
· Kokeiltiin ja tutustuttiin harrastusmahdollisuuksien valikoimiin opiskelijoiden toiveiden pohjalta.”
Hankkeen jatkohyödyntämisestä ESLin hankeraportissa kerrotaan seuraavaa. Teksti koskee koko hanketta, ei vain elintapaohjausta.
”Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?
Opetushenkilöstö, joka on ollut mukana toiminnallisissa ryhmätapaamissa, voi hyödyntää eri menetelmiä osana omaa opetusta tulevienkin ryhmien kanssa.
Mukana hankkeessa olleet opiskelijat voivat edelleen hyödyntää omaa henkilökohtaisia hyvinvoinnin oppeja ja jatkaa kehittämistä myös myöhemmin osana elinikäistä oppimisprosessia.
Hankkeessa mukana ollut opettajista koottu verkosto voi hyödyntää heille hankkeessa suunnattujen työpajojen ja koulutusten oppeja omassa työssä jatkossakin.
Kehollinen Hyvinvointiosaaminen on esimerkiksi hyvä toimintatapa toteuttaa uutta nyt syksyllä 2021 käyttöönotettua valtakunnallista Lukion opintosuunnitelmaa etenkin Hyvinvoinnin osalta.
Hankkeen jälkeen on mahdollisuus hyödyntää Hyvinvointiosaamista kehollisesti - koulutuksen materiaaleja ja kouluttaa opetus- ja ohjaushenkilöstöä.
Tekemämme työ ja sen saavutukset herättivät mielenkiintoa myös valtakunnallisesti. Koulutus on ollut esillä monissa eri tilaisuuksissa ja meille tuli pyyntö mm. pitää koulutuksen paja osana valtakunnallista Liikkuen läpi elämän-seminaaria.”
XAMK:n hallinnoimassa Hyviö-pro hankkeessa kehitettiin kaupungin käyttöön sovellusohjelma, jotta elintapaohjauksen vaikuttavuutta pystyttäisiin arvioimaan. Ohjelma kehitettiin samaan aikaan kun aloitettiin ikäihmisten elintapaohjaus Mikkelissä ja erityisesti juuri tähän käyttöön. Ohjelmaa käytetään säännöllisesti elintapaohjauksessa myös nyt hankkeen loputtua.
Väkivalta: ”Nuoret ovat kouluterveyskyselyssä ilmaisseet kokeneensa lisääntynyttä henkistä väkivaltaa vanhemman tai muun huolta pitävän toimesta, myös fyysisen väkivallan kokemukset yksilöiden välisissä suhteissa ovat lisääntyneet. Perusopetusikäisistä joka kymmenes on kokenut fyysistä väkivaltaa vanhemman tai muun huolta pitävän henkilön toimesta vuoden aikana. Tämä tasapainoista kasvua ja kehitystä uhkaava kokemusmaailma on oleellinen tekijä tulevaisuuden henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia tarkastellessa. Miten tämä huolestuttava kehitys pysäytetään ja millaisia tukitoimia perheille, lapsille ja nuorille tarjotaan?”
Vastaus: Jokainen perusopetuksen koulu on käynyt tuloksia läpi paitsi henkilöstön, myös oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltopalvelut ovat aktiivisesti mukana tulosten käsittelyssä, ja osa oppilashuoltopalvelujen henkilöstöstä on saanut väkivaltatyön ns. avainhenkilökoulutuksen. Oppilaat voivat aina ottaa yhteyttä oppilashuoltopalveluihin, opettajaan tai muuhun koulun aikuiseen, mutta aina ei rohjeta. Oppilaat osallistuvat säännöllisesti terveystarkastuksiin, joissa kouluterveydenhoitajat entistä herkemmin kysyvät myös väkivaltaa koskevia asioita. 8. luokkalaisten laaja-alaisen tarkastuksen esitietolomakkeessa asiasta kysytään suoraan. Perusopetuksen asiaa koskevia Hyvä ja turvallinen koulupäivä -suunnitelmaa ja Turvallisuussuunnitelmaa on päivitetty sekä yhteisesti että niitä päivitetään koulukohtaisesti 1-2 vuoden välein. Suunnitelmissa on kuvattu henkilöstön vastuut ja velvollisuudet myös epäillyn oppilaaseen kohdistuneen väkivallan tai sen uhkan tilanteisiin. Perheet voivat saada tukea moneltakin taholta, mm. opiskeluhuoltopalveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista sekä Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ltä. Perusopetus tekee myös aktiivista yhteistyötä Viola ry:n kanssa mm. erilaisten hankkeiden kautta.
Keskusteluyhteys vanhempien kanssa: ”Miksi mittarissa “hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa” on käytetty vuoden 2019 tietoja? Vuoden 2019 antamat tiedot eivät anna todellista kuvaa vuoden 2021 tilanteesta. Hyvän keskusteluyhteyden kehitys vanhempien kanssa on kärsinyt oletettavasti koronan vuoksi. Kehitys- ja arviointityö on mahdollista vain, jos käytössä on kehityksen kannalta oleellinen ja uusin tutkimustieto.”
Vastaus: Tässä on tapahtunut epähuomiossa tiedon merkitsemättä jättäminen. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa vuoden 2019/2021 tiedot ovat
4-5- lk: 64,5 % %/62,3 %
8.-9- lk: 48,4 %/45,2 %
Ammattiin opiskelevat: 48,6 %/48,3 %
Lukiolaiset: 41,4 %/ 41,3 %
Sisäisten vuokrien taso, korjausvelka, ylläpitokustannukset: ”On myös tärkeää tarkastella sisäisten vuokrien tasoa suhteessa vastaavien julkisten tilojen vuokratasoon muualla. Onko Mikkelissä tarkasteltu sisäisten vuokrien tasoa suhteessa muihin kaupunkeihin? Miten tilojen korjausvelkaa ja ylläpitokustannuksia on selvitetty?”
Vastaus: Korjausvelkalaskelma päivitetään pääsääntöisesti vuosittain ja se ilmoitetaan tilinpäätöksessä. Vain vuoden 2021 osalta se piti jättää tekemättä talonrakennuspalveluiden henkilöstöresurssivajeen vuoksi. Rakennusten ylläpitokustannuksia seurataan otantana rakennuskohtaisesti.
Sisäisten vuokrien tasosta on käyty keskustelua kaupunkiorganisaatiossa, ja niitä on tarkistettu kokonaisvaltaisesti kevään 2022 aikana. Samalla on osoitettu, että kaupungin sisäiset vuokrat ovat hieman keskiarvon alapuolella valtakunnan tasoon nähden. Ylläpitovuokran osalta vuokrataso ei vastaa toteutuneita kustannuksia (TP2021). Ylläpitovuokraa nostetaan näiden laskelmien perusteella, vaikkakin maltillisesti.
Tilaratkaisujen laajemmat vaikutukset: ”Mikkelissä sivistyksen ja opetuksen tilaratkaisut ovat jatkuvassa muutoksessa. Sisäisten vuokrien tasoon on mahdollista vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja pitämällä korjausvelka kurissa. Suunnittelu on tärkeää myös tilamuutosten ja tilojen käytön osalta, jotta tarpeettomilta väliaikaisratkaisuilta vältytään. Miten on selvitetty tilamuutosten osalta oikeita nettokustannusvaikutuksia ja muutosten vaikutuksia lasten ja perheiden elämään?”
Vastaus: Tilamuutosten suunnittelu toteutetaan moniammatillisesti niin, että vuokralaisten tarpeet tulevat huomioiduksi suunnitteluprosessissa. Suunnittelun lähtökohtana on aina toimivat ja terveelliset tilat taloudelliset näkökohdat huomioiden. Ennen tilamuutosten toteutusta laaditaan kustannusarvio. Silloin kun kyse on selkeästi suuremmasta toiminnallisesta muutoksesta, niin hankepäätösten tueksi laaditaan myös lapsivaikutusten arviointi. Arvioinnin avulla voidaan tarkastella eri toteutusvaihtojen vaikutuksia myös lasten ja perheiden elämään.
Uusia ja/tai korvaavia tiloja suunniteltaessa tilatarve arvioidaan ja ennustetaan (syntyneiden) lasten määrän perusteella ja uudisrakennukset pyritään sijoittamaan siten, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla perheiden ja lasten arkea ja hyvää elämää, kaupungin taloudellinen kantokyky huomioiden.
Väistötiloihin on siirrytty sisäilmaongelmien takia - korjaustoimenpiteet ovat edenneet talousarvion mahdollistamissa rajoissa.