Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 24.9.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 85 Päivähoidon palveluseteli

MliDno-2015-212

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon periaatteet

Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja tarjotaan kunnallisesti ja yksityisesti. Kunnallista päivähoitoa tarjotaan enenevässä määrin päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajien omassa kodissa sekä avointa varhaiskasvatusta avoimissa päiväkodeissa. Yksityisesti päivähoitopalvelua tarjotaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisten perhepäivähoitajien omassa kodissa. Tavoitteena on, että yksityisten päiväkotien palvelutuotanto säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja että Mikkelin kaupunki ja yksityiset palveluntuottajat yhdessä pystyvät vastaamaan varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden kysyntään.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.1.2014 oli 1 839 päivähoitolasta ja 31.1.2015 määrä oli 1 803 lasta.

Mikkelin kaupungin alueella toimii yhdeksän yksityistä päiväkotia ja 35 yksityistä omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa oli 31.1.2014 hoidossa 359 lasta ja perhepäivähoitajilla 108 lasta, yhteensä 467 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa oli 31.1.2015 hoidossa 355 lasta ja perhepäivähoitajilla 106 lasta, yhteensä 461 lasta.

Mikkelin kaupunki maksaa tukea yksityisille päiväkodeille. Kokopäivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden tuki on 516,80 €/kk ja 3 - 5-vuotiaiden 427,70 €/kk. Osapäivähoidossa olevan lapsen tuki on 181,00 €/kk. Esiopetukseen osallistuvan ja samalla päivähoitoa tarvitsevan lapsen tukea maksetaan 457,80 €/kk. Pelkkään esiopetukseen osallistuvan lapsen tuki on 265,90 €/kk. Esiopetuksen tarvikeraha lasta kohden on 50 €, joka maksetaan lukukausittain, yhteensä 100 €/vuosi. Lisäksi kaupungin varhaiskasvatuspalvelut korvaavat eri suuruisia huoneisto- ja kiinteistökustannuksia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan huoneisto- ja kiinteistökustannuksia oli korvattu keskimäärin 85 euroa lasta kohden. Yksityinen perhepäivähoitaja saa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen, jonka perhe hakee.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisen yksityisten päiväkotien edustajien kanssa, koska uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä. Tapaamisessa tutustuttiin palvelusetelijärjestelmään. Seuraava tapaaminen on huhtikuussa.

 

 

Palveluseteli

Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista.

Palveluseteli on ollut valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä vuodesta 2004 alkaen. Palvelusetelin käytön lisäämistä edistettiin elokuussa 2009 voimaan tulleella lainsäädännöllä ja palvelusetelijärjestelmä laajeni koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön Mikkelin seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin asteittain vuodesta 2007 lähtien erityisesti vanhusväestölle, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjottaviin palveluihin. Palvelusetelin käyttö on laajentunut koskemaan myös lapsiperheitä ja omaishoitajia. Mikkelin kaupungin talousarviossa vuonna 2013 oli esitetty palvelusetelijärjestelmän lisäämistä ja kehittämistä, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. Tehtävänä nähtiin uusien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintamallien kehittäminen siten, että palveluseteli olisi yksi hankintamuoto muiden rinnalla (Mikkelin kaupunginvaltuusto 12.11.2012).

Päivähoidon palveluseteli

Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelu, kun päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Varhaiskasvatus on näin ollen opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa ja sen käyttö on todettu laajenevan vuosi vuodelta. Tammikuussa 2011 Suomen Kuntaliiton ja Sitran selvityksen mukaan 8 kuntaa ilmoitti käyttävänsä päivähoidon palveluseteliä. Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2014 päivähoidon palvelusetelin käyttö oli laajentunut jo 38 Manner-Suomen kuntaan ja 24 kuntaa suunnitteli päivähoidon palvelusetelin käyttöön ottamista. Käyttöönoton on todettu vähentävän kunnallisten hoitopaikkojen kysyntää, päivähoitojonoja ja kunnan investointitarpeita ja palveluseteli on lisännyt perheille tarjottavia vaihtoehtoja.

Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta.

Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palveluseteliä ei makseta perheelle rahana, vaan yksityinen palveluntuottaja laskuttaa määritetyn setelin arvon kaupungin varhaiskasvatukselta palvelutarpeen mukaan. Perheellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä.

Palveluseteliin liittyviä käsitteitä

Asiakkaan omavastuu = Palvelun hinnasta vähennetään palvelusetelin arvo

Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan ja asiakkaan maksuista

Palvelusetelin arvo = Kunnan maksama osuus palvelun hinnasta

Omavastuu = Asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta

Tulosidonnainen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu.

Tasasuuruinen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon.

Hintakatto = Kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuu. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton, se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Tätä kutsutaan hintakaton asettamiseksi.

Markkinahinta = Kunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Kunta ei ota kantaa palveluntuottajan hinnoitteluun, vaan asiakkaan kunnan palvelusta maksama hinta määräytyy markkinoiden ehdoilla.

Kunta ja palveluseteli

Päättää käyttöönotosta
Päättää palvelusetelillä hankittavista palveluista
Päättää hyväksymisehdot
Hyväksyy palveluntuottajat
Tiedottaa ja opastaa asiakasperheitä
Huolehtii palveluohjauksesta
Arvioi asiakasperheen palvelutarpeen
Myöntää palvelusetelin tulosidonnaisena tai tasasuuruisena
Määrittelee palvelusetelin myöntämisen kriteerit, voimassaoloajan, arvot, kattohinnat
Maksaa kunnan osuuden palveluntuottajalle
Valvoo palveluntuottajan toimintaa

Asiakas ja palveluseteli

Valitsee, käyttääkö kunnallista vai yksityistä päivähoitopalvelua
Valitsee palveluntuottajan
Toimittaa kuntaan tulotiedot
Voi kieltäytyä palvelusetelistä ja hakea kunnallista päivähoitoa
Tekee palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa
Maksaa päivähoitomaksun palveluntuottajalle

Palveluntuottaja ja palveluseteli

Hakee palveluntuottajaksi
Hinnoittelee tuottamansa palvelut
Tekee palvelusopimuksen asiakkaan kanssa
Laskuttaa asiakasta
Laskuttaa kuntaa

Palvelusetelin arvo

Kuntaliiton selvityksessä (2014) päivähoidon palvelusetelin arvo vaihtelee keskimäärin 424 - 1 066 €.

Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka. (Laki lasten päivähoidosta, 10 §)

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkittiin, että Tiina Turunen todettiin esteelliseksi ja hän poistui kokouksesta klo 17:56 - 18:16 väliseksi ajaksi. Sihteerinä toimi Virpi Siekkinen.

Merkittiin, että Pirjo Vartiainen ja Leila M. Korhonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 18:17.

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin palvelustrategiaan vuosille 2011 - 2016 on kirjattu varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen linjauksina: (1)Turvataan palvelujen saatavuus ja lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia valita käyttämänsä palvelu, (2) Päivähoidossa kaikkien eri lasten hoidon järjestämisen vaihtoehtojen tulee olla asiakkaiden käytettävissä, (3) Uusien päivähoitoalan yritysten syntymistä edistetään niin varsinaisena yrittäjyytenä kuin henkilöstö-yrittäjyytenäkin ja (4) Palvelusetelin käyttöä kokeillaan.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisia yksityisten päiväkotien edustajien kanssa. Tapaamisissa on tutustuttu palvelusetelijärjestelmään. Uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä.

Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista.

Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelua, kun päivähoito siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Varhaiskasvatus ja päivähoito on opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön päivähoidossa, mutta ei esiopetuksessa.

Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Palvelusetelin hinnoittelussa kunta hyödyntää muun muassa tietoja nykyisten keskimääräisten ostopalvelujen kustannuksista, yksityisten palvelutuottajien tuotantokustannuksista, palvelun alimmasta hinnasta markkinoilla ja oman ja muiden kuntien palvelutuotannon kustannuksista.

Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada Kelan yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea.

Päivähoidon palvelusetelin käyttöönotosta on tehty vaikutusten ennakkoarviointi ja tullaan tekemään yritysvaikutusarviointi.

Varhaiskasvastusjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkittin myös tiedoksi, että asian valmistelu jatkuu.

Valmistelija

  • Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Päiväkotihoidon palveluseteli Mikkelin varhaiskasvatuksessa

Mikkelin kaupungin palvelustrategiaan vuosille 2011 - 2016 on varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen linjauksiin kirjattu uusien päivähoitoalan yritysten syntymisten edistäminen ja palvelusetelin käytön kokeilu. Päivähoidon palveluseteli on vaihtoehto kunnan järjestämälle päivähoidolle. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä monipuolistaa palvelutuotantoa. Palvelusetelitoiminta kohtelee yrityksiä tasapuolisesti. Kunnan näkökulmasta palveluseteli on kevyempi tapa tuottaa palveluita, jolloin vältytään kilpailutuksilta. Hallinnollisesti palveluseteli työllistää kunnan varhaiskasvatusta päivähoitohakemusten käsittelynä, asiakasmaksujen määrittelynä ja setelin myöntämispäätöksinä.  Varhaiskasvatuksessa ollaan siirtymässä uuteen tietojärjestelmään, jossa edellä mainitut toiminnot tapahtuvat. Toisaalta nykyinen avustuslaskujen käsittelyyn liittyvä työ vähenee.

Perheiden näkökulmasta palveluseteli luo sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kun yksityiset päivähoitopalvelut mahdollistuu useampien kuntalaisten käytettäväksi tulotasosta riippumatta. Perheiden valitessa palveluntuottajan syntyy enemmän kilpailua myös päivähoidon laadulla. Palveluntuottajan toimintaedellytykset kasvavat, kun useammalla perheellä on mahdollisuus yksityisen päivähoidon asiakkuuteen.

Päivähoidon palveluseteliä käytettäessä kunta määrittelee asiakkaalle päivähoitomaksun, jolla tarkoitetaan asiakkaan omavastuuta ja jonka asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle. Asiakasmaksun määrittelyssä käytetään kunnallisen asiakasmaksun perusteita. Palveluntuottaja ilmoittaa palveluhinnan hakeutuessaan palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja saa korvausta tuottamastaan palvelusta asiakkaan maksamana omavastuuna ja kunnan maksamana palvelusetelinä enimmäisarvoon asti. Mikäli palveluntuottaja on hinnoitellut palvelunsa suuremmaksi kuin palvelusetelin enimmäisarvo, maksaa asiakas erotuksen.

Palvelusetelijärjestelmässä käytetään sähköistä maksuliikenneohjelmaa, jonka tarjoaja on Smartum Oy. Sama maksuliikennejärjestelmä on jo käytössä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Mikkelissä vuonna 2014 yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuus kaikista päivähoitoikäisistä lapsista oli noin 25 prosenttia. Mikkelissä toimivien kymmenen yksityisen päiväkodin 1-5-vuotiaiden hoitopaikkojen määrä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 295. Vuonna 2015 yksityisiä päiväkoteja ovat Päiväkoti Enkku, Kyyhkylän päiväkoti, Marskin päiväkoti, Moision päiväkoti, Mikkelin Montessori-päiväkoti, Muksulan päiväkoti, Päiväkoti Naavametsä, Päiväkoti Pirtti, Päiväkoti Rölli ja Päiväkoti Vilijonkka.

Maksuton esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelistä ei siis sovellu pelkkään perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Palveluseteli koskee esiopetukseen liittyvää päivähoitoa. Mikäli yksityinen palveluntuottaja hyväksytään esiopetuksen järjestäjäksi, kunta maksaa esiopetuksen ajalta tuottajalle erillisen esiopetuskorvauksen maksusitoumuksilla.

Palvelusetelin käyttöönoton esityksestä on tässä vaiheessa päädytty jättämään pois yksityinen perhepäivähoito. Yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli esitetään otettavaksi käyttöön 1.8.2016 alkaen. Ennen käyttöönottoa varhaiskasvatuspalveluissa valmistellaan käsikirja, jossa asetetaan hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää käsikirjasta. Hyväksymisehdoissa määritellään muun muassa kunnan ja palvelun tuottajan tehtävät, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut.

Yksityiseen päiväkotihoitoon esitetään otettavaksi käyttöön tulosidonnainen palveluseteli. Palvelusetelin enimmäisarvoksi esitetään 760 euroa/kk 1-5-vuotiaiden osalta ja esiopetuksen päivähoidon osalta 197,6 euroa/kk. Esiopetuksen osuus 265,9 euroa/kk maksetaan erillisellä maksusitoumuksella. Näin esiopetuksen ja päivähoidon korvaus on yhteensä 463,5 euroa/kk/ lapsi, kun yksityisen hoidon tuki tällä hetkellä on 457,80 euroa/kk/lapsi.

Määrittelyssä on huomioitu nykyisten keskimääräisten yksityisen päiväkotihoidon tuen kustannukset, yksityisten palvelutuottajien tuotantokustannukset, palvelun alin hinta markkinoilla sekä kunnan oman ja muiden kuntien palvelutuotannon kustannuksista.

Vuositasolla palvelusetelikustannukset 1-5 vuotiaiden osalta ovat n. 2 106 300 euroa, esiopetuksen päivähoidon osalta n. 32 200 euroa ja maksusitoumuksella maksettavan esiopetuksen osuus n. 210 600 euroa, yhteensä n. 2 349 100 euroa. Mikäli yksityisen päiväkotihoidon ja esiopetuksen 361 lapsen päivähoito ja esiopetus järjestetään kunnan omana tuotantona, kustannukset ovat n. 3 486 500 euroa.

Palvelusetelin käyttöä arvioidaan ja palvelusetelitoimintaa kehitetään ja tarkennetaan tarvittaessa.

Esitetään, että palveluseteli otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa 1.8.2016 alkaen ja palvelusetelin enimmäisarvo olisi 760 euroa/kk 1-5-vuotiaiden osalta ja esiopetuksen päivähoidon osalta 197,60 euroa/kk.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli 1.8.2016 alkaen ja palvelusetelin enimmäisarvo olisi 760 euroa/kk 1-5-vuotiaiden osalta ja esiopetuksen päivähoidon osalta 197,60 euroa/kk.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.