Kuvaus
Valtioneuvosto julkaisi 24.1.2023 tuntijakoasetuksen, jossa perusopetuksen tuntimäärään on lisätty yksi vuosiviikkotunti B1-kieleen ja 7. luokalla B1-kieltä on opetettava vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Tuntijakoasetus astuu voimaan 1.8.2024. Tarkennettu tieto ruotsin tunnin kohdentumisesta ja siirtymäkausien tuntijakovaatimuksista saatiin Opetushallituksesta 7.11.2023.
Tuntijakouudistuksen tavoitteena on edistää toisen kotimaisen kielen ja etenkin B1-ruotsin oppimista ja opetusta sekä lisätä toisen kotimaisen kielen osaamista Kansalliskielistrategian mukaisesti. Kansalliskielistrategian tavoitteena on ruotsinkielisten palvelujen toimivuuden ja saatavuuden turvaaminen sekä ruotsinkielisen kieliyhteisön elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tärkeänä tavoitteena on myös riittävän ruotsin kielen taidon saavuttaminen perusopetuksen aikana, jotta vahvistetaan oppilaan valmiuksia käyttää ruotsin kielen taitoaan monipuolisesti erilaisissa viestintätilanteissa.
Perusopetuksessa annettava oppimäärä kasvaa nykyisin säädetystä, eikä lisäys vähennä muuta opetusta. Opetushallitus antaa helmikuun 2024 aikana uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Uusi tuntijako (111/2023) ja sen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan vuosiluokkien 7–9 osalta käyttöön 1.8.2024. Ensimmäiset kaksi lukuvuotta toimitaan siirtymäkauden tuntijaoilla.
Tuntijakouudistuksen myötä B1-kielen opetusta tulee järjestää perusopetuksen aikana vähintään 7 vuosiviikkotuntia 1.8.2024 alkaen siten, että opetusta on
- kaksi vuosiviikkotuntia 6. luokalla
- kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla
- kolme vuosiviikkotuntia 8.–9. luokalla.
Opetuksen järjestäjä voi päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa, kuinka edellä mainitut 3 vuosiviikkotuntia sijoitetaan 8. ja 9. luokalle. Uudistus edellyttää muutoksia opetuksen järjestäjän paikalliseen tuntijakoon 1.8.2024 alkaen.
Mikkelin perusopetuksessa ruotsia opetetaan nykyisen tuntijaon mukaan 6. luokalla 2 vuosiviikkotuntia, 7. luokalla 1,5 vuosiviikkotuntia, 8. luokalla 1,5 vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotunti eli yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Koska uusi tuntijako koskee kaikkia vuosiluokkia 7–9, B1-kielen opetusta tulee järjestää 8. ja 9. luokalla siten, että
- 9.-luokkalaiset saavat yhden vuosiviikkotunnin lisää opetusta lukuvuonna 2024–2025
- 8. luokkalaiset yhden vuosiviikkotunnin lisää opetusta viimeistään lukuvuonna 2025–2026 ollessaan 9. luokalla.
Tuntijakomuutosta on valmisteltu yhteistyössä Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmän, perusopetuksen johtoryhmän ja perusopetuksen rehtoreiden sekä opettajien kanssa. Jotta 8. ja 9. luokkalaiset saavat määrätyt lisätunnit, tarvitaan 8.-9. luokkalaisille siirtymäkauden tuntijako vuosille 2024-2025 ja 9. luokkalaisille siirtymäkauden tuntijako lukuvuonna 2025-2026. Mikkelin perusopetuksessa on käytössä oma tuntijako erikoisluokilla eli musiikki- ja urheiluyläkoululuokilla. Myös niiden tuntijakoon tulee muutoksia.
Eri oppiaineiden uudelleen vuosiluokkaistamista varten seuraavat näkökulmat on käyty läpi:
- On lähdetty siitä, että kaikilla yläkoulun vuosiluokilla on tasainen tuntimäärä 30-30-30. Tämä on kustannusvaikutuksiltaan edullisin vaihtoehto.
- Harkinnassa oli mm. uskonnon tai terveystiedon vuosiluokkaistamisen muutos. Terveystiedon jakamista vastaan puhuivat kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyvät teemat sekä tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen painopisteasema. Uskonnon kohdalla tuntijaon muutos olisi lisännyt kustannuksia. Uusia opetusryhmiä olisi jouduttu perustamaan, jos eri vuosiluokilla olisi eri viikkotuntimäärä katsomusaineita.
- Isomman tuntimäärän oppiaineissa, kuten äidinkieli ja matematiikka, on se ongelma, että oppituntimäärä voi nousta suureksi.
- Kahden vuosiviikkotunnin oppiaineista biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia toimivat pareina, jolloin järkevä lukujärjestys oppilaalle olisi näissä erittäin hankala toteuttaa. Samoin taito- ja taideaineet rajattiin pois rehtoreiden kommenttien perusteella sen vuoksi, että nämä kulkevat lukujärjestyksissä usein pareina. Kolmen vuosiviikkotunnin käsityö ja kotitalous 7. luokilla nähtiin erityisen tärkeinä kädentaitojen ja toiminnanohjauksen kannalta.
- Valinnaisaineiden koulukohtaiset suunnitelmat on rakennettu nykyiselle tuntijaolle 2-2-3. Tämän muuttaminen olisi selkeästi vaikeuttanut koulujen omia valinnaispolkuja ja mm. painotetun opetuksen mahdollisuuksia.
Eri vaihtoehtoja on käyty laajasti läpi ja luonnosvaihtoehtoja tehtiin eri vaiheissa yhteensä yhdeksän erilaista. Kirjalliset kannanotot ja keskustelut aineenopettajien kanssa on huomioitu esitystä tehdessä.
Valmistelun tuloksena on päädytty esittämään 1.8.2026 alkaen tuntijakoa, jossa ruotsin opetus yläkoulussa menee tuntijaolla 2-2-1 ja historia 1,5-2,5-0.
Valmistelun pohjalta esitetään liitteinä olevia perusopetuksen yleistä tuntijakoa, musiikkiluokkien tuntijakoa ja urheiluyläkoulujen tuntijakoa käyttöön otettavaksi 1.8.2026. Lisäksi esitetään niiden pohjalta johdettuja liitteinä olevia siirtymäkauden lukuvuosien 2024-2025 ja 2025-202 yleistä tuntijakoa, musiikkiluokkien tuntijakoa ja urheiluyläkoululuokkien tuntijakoa hyväksyttäväksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy liitteenä olevat perusopetuksen tuntijaon, musiikkiluokkien tuntijaon sekä urheiluyläkoululuokkien tuntijaon, joissa on huomioitu B1-kielen lisätunnista johtuvat muutokset. Tämä tuntijako tulee käyttöön 1.8.2026 alkaen.
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy liitteenä olevat siirtymäkauden tuntijaot lukuvuosille 2024-2025 ja 2025-2026.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että rehtori Laura Savander poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.