Kuvaus
Valtioneuvosto julkaisi 24.1.2023 tuntijakoasetuksen, jossa perusopetuksen tuntimäärään on lisätty yksi vuosiviikkotunti B1-kieleen (ruotsin kieli) ja 7. luokalla B1-kieltä on opetettava vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Opetuksen järjestäjä voi päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa, kuinka edellä mainitut 3 vuosiviikkotuntia sijoitetaan 8. ja 9. luokalle. Uudistus edellyttää muutoksia opetuksen järjestäjän paikalliseen tuntijakoon 1.8.2024 alkaen.
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 22.2.2024 perusopetuksen tuntijaon, musiikkiluokkien tuntijaon sekä urheiluyläkoululuokkien tuntijaon, joissa on huomioitu B1-kielen lisätunnista johtuvat muutokset. Kasvatus- ja opetuslautakunnalle on toimitettu liitteenä oleva tehtyyn päätökseen liittyvä oikaisuvaatimus.
Tuntijakouudistuksen myötä B1-kielen opetusta tulee järjestää perusopetuksen aikana vähintään 7 vuosiviikkotuntia 1.8.2024 alkaen siten, että opetusta on
- kaksi vuosiviikkotuntia 6. luokalla
- kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla
- kolme vuosiviikkotuntia 8.–9. luokalla.
Mikkelin perusopetuksessa ruotsia opetetaan nykyisen tuntijaon mukaan 6. luokalla 2 vuosiviikkotuntia, 7. luokalla 1,5 vuosiviikkotuntia, 8. luokalla 1,5 vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotunti eli yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Koska uusi tuntijako koskee kaikkia vuosiluokkia 7–9, B1-kielen opetusta tulee järjestää 8. ja 9. luokalla siten, että
- 9.-luokkalaiset saavat yhden vuosiviikkotunnin lisää opetusta lukuvuonna 2024–2025
- 8. luokkalaiset yhden vuosiviikkotunnin lisää opetusta viimeistään lukuvuonna 2025–2026 ollessaan 9. luokalla.
Tarkennettu tieto ruotsin tunnin kohdentumisesta ja siirtymäkausien tuntijakovaatimuksista saatiin Opetushallituksesta 7.11.2023. Tuntijakomuutosta on valmisteltu yhteistyössä Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmän, perusopetuksen johtoryhmän ja perusopetuksen rehtoreiden sekä opettajien kanssa. Jotta 8. ja 9. luokkalaiset saavat määrätyt lisätunnit, tarvitaan 8.-9. luokkalaisille siirtymäkauden tuntijako vuosille 2024-2025 ja 9. luokkalaisille siirtymäkauden tuntijako lukuvuonna 2025-2026. Mikkelin perusopetuksessa on käytössä oma tuntijako erikoisluokilla eli musiikki- ja urheiluyläkoululuokilla. Myös niiden tuntijakoon tulee muutoksia.
Eri oppiaineiden uudelleen vuosiluokkaistamista varten seuraavat näkökulmat on käyty läpi:
- On lähdetty siitä, että kaikilla yläkoulun vuosiluokilla on tasainen tuntimäärä 30-30-30. Tämä on kustannusvaikutuksiltaan edullisin vaihtoehto. Muutos olisi siis joka tapauksessa tullut johonkin oppiaineeseen ruotsin kielen lisäksi.
- Harkinnassa oli mm. uskonnon tai terveystiedon vuosiluokkaistamisen muutos. Terveystiedon jakamista vastaan puhuivat kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyvät teemat sekä tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen painopisteasema. Uskonnon kohdalla tuntijaon muutos olisi lisännyt kustannuksia. Uusia opetusryhmiä olisi jouduttu perustamaan, jos eri vuosiluokilla olisi eri viikkotuntimäärä katsomusaineita.
- Isomman tuntimäärän oppiaineissa, kuten äidinkieli ja matematiikka, on se ongelma, että oppituntimäärä voi nousta suureksi.
- Kahden vuosiviikkotunnin oppiaineista biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia toimivat pareina, jolloin järkevä lukujärjestys oppilaalle olisi näissä erittäin hankala toteuttaa. Samoin taito- ja taideaineet rajattiin pois rehtoreiden kommenttien perusteella sen vuoksi, että nämä kulkevat lukujärjestyksissä usein pareina. Kolmen vuosiviikkotunnin käsityö ja kotitalous 7. luokilla nähtiin erityisen tärkeinä kädentaitojen ja toiminnanohjauksen kannalta.
- Valinnaisaineiden koulukohtaiset suunnitelmat on rakennettu nykyiselle tuntijaolle 2-2-3. Tämän muuttaminen olisi selkeästi vaikeuttanut koulujen omia valinnaispolkuja ja mm. painotetun opetuksen mahdollisuuksia.
Eri vaihtoehtoja on käyty laajasti läpi ja luonnosvaihtoehtoja tehtiin eri vaiheissa yhteensä yhdeksän erilaista. Kirjalliset kannanotot ja keskustelut aineenopettajien kanssa huomioitiin esitystä tehdessä.
Valmistelun tuloksena päädyttiin 1.8.2026 tuntijakoon, jossa ruotsin opetus yläkoulussa menee tuntijaolla 2-2-1 ja historia 1,5-2,5-0. Tässä siis puoli historian oppituntia siirtyy 7. luokalta 8. luokalle.
Kyseessä ei ole säästöratkaisu, kuten oikaisuvaatimuksen tekijä esittää. B1-kielen tuntimuutoksen takia perusopetuksen budjetti kasvaa. Tuntimäärän eli tuntikehyksen kasvuun on varauduttu talousarviossa. Riippumatta tästä muutoksesta kaupungin toimintoihin ja siten myös perusopetukseen kohdistuu talouden tasapainotukseen liittyviä velvoitteita kaupungin taloustilanteen takia. Tavoitteena oppilaan tuntimäärän pysymisessä 30 tunnissa/viikko on budjetissa pysyminen. Myös se vaihtoehto selvitettiin, jossa 7. luokan tuntimäärä olisi yli 30 tuntia viikossa. Tulos oli, että jos 7-9 luokkien viikoittainen tuntimäärä vaihtelisi, se lisäisi kuljetuskustannuksia merkittävästi ja kustannukset jouduttaisiin ottamaan perusopetuksen muusta toiminnasta, mm. oppitunneista. Se tarkoittaisi esimerkiksi suurempia ryhmäkokoja.
Seuraava tuntijaon muutos ja siihen mahdollisesti liittyvä opetuksen sisältöjen uudelleen vuosiluokkaistaminen ilman tavoitteiden ja sisältöjen muutosta on todennäköisesti tulossa luokanopettajille, kun alakouluun on tulossa lisää matematiikan ja äidinkielen tunteja. Tämä ei ole todennäköisesti vaikuttamassa historian opetukseen, joten siinä yhteydessä ei ole perusteltua tutkia historian tuntijakoa uudelleen.
Nyt tehty päätös tuntijaon muuttamisesta aiheuttaa muutoksia sekä ruotsin kielen että historian opetuksen opetussuunnitelmaan ja työllistää näin ollen ko. aineiden opettajia alkuunsa. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että päätös muuttaa historian opetussuunnitelmaa aiheuttaa lisätyötä historian opettajille usean seuraavan vuoden ajan. Historian opetuksen sisällöt eri vuosiluokille vaihtuvat osittain 7.luokalta 8.luokalle. Tähän opettajien pitää tutustua ja suunnitella opetuksensa uuden opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla, joten tämän verran oikaisuvaatimuksessa mainittua työtä tulee aiempaan verraten. Opettajan palkkaus perustuu opetettaviin tunteihin ja niiden suunnitteluun ja jälkitöihin (esim. arviointi) varattuun aikaan. Lisäksi opettajilla on 3 tuntia viikossa yhteissuunnitteluaikaa.
Oikaisuvaatimuksen kirjoittaja nostaa esiin huolen lisätyöstä, joka tulee kokeiden ja oppituntien muuttamisesta. Kuten kirjoittajakin toteaa, "opetussuunnitelmatyö ja tuntien suunnittelutyö kuuluu opettajan työhön". Jokaista oppituntia kohden on opettajien palkkauksessa varattu aikaa suunnittelulle ja valmistelulle. Lisäksi yhteissuunnitteluaikaa voi käyttää koulun sisäiseen yhteiseen työskentelyyn esimerkiksi toisen historian opettajan kanssa tai sen voi myös hyödyntää koulujen väliseen työhön yhteisten tavoitteiden luomiseksi. Perusajatus ei ole se, että oppitunnit ja kokeet pysyvät muuttumattomina vuodesta toiseen. Oppitunnit ovat sarja ajassa ja tilanteissa muuttuvia kokonaisuuksia, joiden orgaaninen luonne on huomioitu jo nyt opettajien palkkauksessa.
Mikkelin kaupunki on luvannut historian kaupunkitasolla tapahtuvaan vuosiluokkaistamistyöhön aikaresurssia, joten tätä työtä ei ole tarkoitus tehdä oppitunteihin varatulla suunnitteluajalla. 2-3 historian opettajalle palkataan sijainen kouluun niiksi päiviksi, kun he työstävät uutta jakoa historian sisältöihin. Opetussuunnitelman sisältöön ei tarvitse tehdä muutoksia, on vain suunniteltava, mitkä historian opetuksen sisällöt siirtyvät 7. luokalta 8. luokalle.
Mikkelin kaupungin oma tuntijako on paikallinen suunnitelma siitä, miten ja millä tuntimäärällä opetuksen sisältöjä kouluissa käydään läpi vuosiluokittain. Valtakunnallisen välyksen sisällä opetuksen järjestäjät voivat itse määritellä tuntijaon ja vuosiluokilla opetettavat sisällöt. Tämä prosessi on siis normaalia opetussuunnitelmaan liittyvää paikallista työtä, jota tehdään tänä keväänä jokaisessa Suomen kunnassa.
Tuntijakomuutosta valmistellut Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmä on pyrkinyt etsimään parhaan mahdollisen ratkaisun nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta sekä huomioimalla kuntatalouden asettamat rajat. Esitys ei perustu rehtorien, aineenopettajien tai muiden työmäärään. Historia katsottiin yhteistyössä rehtorien kanssa sellaiseksi oppiaineeksi, että siitä ei noussut esiin oppilaan kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä näkökulmia (kuten terveystiedon tasainen tuntijako, jolla varmistetaan esim. kouluterveyskyselyissä esiin nousseiden huolenaiheiden käsittely kaikilla yläkoulun luokilla). Siitä ei noussut esiin myöskään taloudellisia lisäresurssitarpeita (kuten uskonnon opetuksessa tuntijaon muutos olisi aiheuttanut esim. islamiin ja elämänkatsomustietoon lisäryhmien perustamista 8. luokille). Tällä esityksellä mahdollistettiin edelleen koulujen omien valinnaisainepolkujen (kuten Rantakylän yhtenäiskoulun NY - nuori yrittäjä -kokonaisuus) ja painotettujen luokkien opetuksen jatkuminen.
Esimerkiksi Lappeenrannan perusopetuksessa on tehty jo ennen B1-kielen tuntijaon muutosta päätös, jossa historian tuntien jako on ollut jo vuodesta 2019 alkaen tehdyn päätöksen mukainen. Myös Kouvolassa on päädytty nyt samaan ratkaisuun.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta ei muuta tehtyä päätöstä ja perustelee sen edellä esitetyn mukaisesti.