Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 20.6.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen

MliDno-2015-330

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suomessa valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä siitä ajasta, joka jaetaan perusopetuksessa eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetuksen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset.

Uudessa 28.6.2012 hyväksytyssä tuntijaossa (liite 1)  lisätään taito- ja taideaineiden kaikille yhteistä opetusta neljällä vuosiviikkotunnilla. Myös historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla ja valinnaisiin oppiaineisiin lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Uudessa tuntijaossa kaikkien opetuksen järjestäjien on tarjottava vapaaehtoisen A2-kielen opetusta ja B1-kielen (ruotsi) opetus alkaa jo kuudennelta vuosiluokalta. Vuosiluokilla 1 - 6 opetetaan fysiikkaa, kemiaa, maantietoa ja terveystietoa integroituna ympäristöoppiin.

Valtioneuvosto hyväksyy perusopetuksen yleiset tavoitteet ja tuntijaon, kun taas Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista. Tällöin puhutaan valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin 16.1.2004 ja ne ovat olleet käytössä 1.8.2006 alkaen.

Opetushallitus hyväksyi uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet koskien esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta 22.12.2014. Perusteiden mukaan paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1 - 6 osalta 1.8.2016. Vuosiluokkien 7 - 9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019.

Mikkelissä paikallista opetussuunnitelmatyötä on koordinoinut Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmä, joka on valmistellut valtioneuvoston päättämän tuntijaon pohjalta  kolme erilaista ehdotusta paikalliseksi perusopetuksen tuntijaoksi:

Esitys 1 (liite 2):
Painotus: Ympäristö- ja luonnontietoaineet ja valinnaisuus, A-kielen aloitus 2. luokalla
Vuosiviikkotuntimäärä on 226 (= sama kuin voimassaoleva tuntijako)

Kuvausta ja perusteluja ja tuntijakoesitykselle:
1-2 vuosiluokilla 20 vuosiviikkotuntia
Valtakunnan tuntijaon minimi 1.-2. luokalla on 19 tuntia. Ohjausryhmä pitää alkuopetuksen 20 viikkotuntimäärää käytännön miniminä useasta syystä. Jo esiopetuksen viikkotuntimäärä on 20 h/vk. Lisäksi 1 - 2 -luokkatasojen tuntimäärät on hyvä pitää samoina muun muassa kuljetusten ja yhdysluokkaopetuksen onnistumiseksi.

Uutena seikkana on lisäksi A-kielen opetus. A-kielen minimituntimäärä alakoulussa on 9 tuntia ja se voidaan sijoittaa luokille 2 - 6. A-kielen varhennettu aloittaminen 2. vuosiluokalla nostaa 2. vuosiluokan tuntimäärän 1 vvh:n yli minimin (19 vvh). Tutkimusten mukaan varhennettu, kielikylvyn omainen opetus tukee englannin äänteiden oppimista, kielen käytön rohkeutta sekä innostusta ja silloin lapsella on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Varhennettu englannin opetus tukee A2-kielten (ranska, saksa, venäjä) ryhmien muodostumista 4. luokalla, koska oppilaille ja heidän vanhemmilleen on ehtinyt muodostua nykyistä parempi käsitys vieraan kielen opiskelusta. Tämän ratkaisun seurauksena on johdonmukaista ja järkevää nostaa myös 1. vuosiluokan tuntimäärä samalle tasolle kuin 2. vuosiluokalla.

Ympäristöoppiin lisätunteja 3 - 4 luokille
Opetussuunnitelman sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja sen myötä uudenlainen pedagogiikka vaatii aikaa, jotta tavoitteiden olisi mahdollista toteutua. Ympäristöoppi pitää sisällään niin kemian, fysiikan, terveystiedon, maantiedon, biologian ja kansalaistaidon tavoitteet. Ohjausryhmä näkee kahden opetustunnin lisäämisen ympäristöoppiin minimituntien tueksi välttämättömänä hyvän ja monimuotoisen oppimisen kannalta.  Aikaa tarvitaan myös nykyistä enemmän monialaisten ja laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen erilaisten esim. projektimuotoisten oppimismenetelmien takia.

Opetusta jaksotetaan
Opinto-ohjausta pidetään tärkeänä kaikilla yläkoulun luokilla, joten toinen vuosiviikkotunti on jaettu 7. ja 8. vuosiluokan kesken. Vastaavasti ruotsin opetus on rytmitetty niin, että 7-8 vuosiluokilla on 1,5 vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 1 vuosiviikkotunti. Puolikkaat vuosiviikkotunnit opetetaan jaksoittain.

Valinnaisuus alkaa alakoulussa
Valinnaisuutta on 5. vuosiluokalta alkaen. Alempien luokkien taito- ja taideaineet voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi tuntijakoon tai koulu voi laittaa ne valinnaisaineiksi. Yläkoulun valinnaisuuteen sisältyy myös valinnaisen A-kielen tuntimäärä.                                                    

Kustannusvaikutus:
4 vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän (222 vvh). 
Esityksen vuosiviikkotuntimäärä on sama kuin tällä hetkellä Mikkelissä voimassa olevassa tuntijaossa (226 vvh).

Esitys 2 (liite 3):
Painotus: A-kielen aloitus 2. luokalla, lisätunti ympäristöoppiin ja valinnaisuuteen
Vuosiviikkotuntimäärä on 224

A1-kieli aloitetaan 2. vuosiluokalla ja 1. luokalle lisätään 1 vvh taito- ja taideaineisiin samoin perustein kuin 1. esityksessä.
3 - 7-vuosiluokilla on minimituntimäärä. Valinnaisuus alkaa taito- ja taideaineissa sekä valinnaisaineissa 3. luokalta alkaen. 4. luokalle lisätty yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia.

Kustannusvaikutukset:
2vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän. Vähennystä nykyiseen voimassaolevaan vuosiviikkotuntimäärään 2vvh.

Esitys 3 (liite 4):
Vuosiviikkotuntimäärä on 222 eli valtakunnallinen minimituntimäärä
Minimituntimäärä ohjaa valinnaistunteja 3vvh alakouluun ja 6 vvh yläkouluun. Valinnaisuus alkaa 4. vuosiluokalta.
A1-kielen opiskelu alkaa 3. luokalta ja B1-kielen opiskelu 6. luokalta.
Taito- ja taideaineita voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi ja/tai ne ovat oppilaiden valittavina valinnaisaineina.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Lautakunta päättää, että Mikkelin perusopetuksen tuntijako on 1.8.2016 alkaen esitys 1 (liite 2).

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija.Manninen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt perusopetuksen tuntijaon kokouksessaan 19.3.2015 (§ 25). Hyväksytyn tuntijaon pohjalta on laadittu Mikkelin uusi kuntakohtainen opetussuunnitelma, joka on otettu vuosiluokille 1-6 käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokilla 7-9 vuosiluokka kerrallaan kolmen vuoden aikana siten, että 1.8.2017 aloittavat seitsemännet luokat siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaan ja syksyllä 2019 koko perusopetus on ottanut käyttöön uuden opetussuunnitelman. 19.3.2015 hyväksyttyä perusopetuksen tuntijakoa täydennetään vielä painotettuun opetukseen (musiikki- ja liikuntaluokat) hyväksyttyjen oppilaiden tuntimäärien osalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan perusopetuksen tuntijaon, jota on täydennetty painotettuun opetukseen osallistuvien oppilaiden tuntimäärillä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Peruskoulut

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.