Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 19.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 46 Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistaminen ja ryhmäkoon palauttaminen aikaisempaan varhaiskasvatuksessa

MliDno-2017-1401

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Vihreiden valtuustoryhmä esitti 12.6.2017 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Esitämme, että Mikkelin kaupunki palauttaa 1) kaikille yhtäläisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja 2) ryhmäkoon suhdeluvun tasolle, jolla se oli vuonna 2016.

Perustelut:

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen on oltava suunnitelmallista ja tavoitteellista. Monipuolinen pedagoginen varhaiskasvatus edistää monin tavoin lasten oppimista, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia.

Jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tämän oikeuden rajoittaminen sen mukaan, ovatko lapsen vanhemmat töissä, opiskelemassa, työttömänä tai perhevapaalla ei ole perheiden edun mukaista. Rajaus vaikeuttaa toiminnan järjestämistä, asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan ja tekee perheistä eriarvoisia. Varhaisilla, oikea-aikaisilla ja oikeansuuntaisilla tukitoimilla ehkäistään tuen tarpeen kasvua, myöhempiä ongelmia ja oppimisvaikeuksia.

Lapsiryhmän koko, rakenne ja ikäjakauma sekä ryhmän pysyvyys vaikuttavat keskeisesti varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikuttaa myös niihin lapsiin, jotka yhä ovat hoidossa täyspäiväisesti. Rajaus tekee lapsiryhmistä suurempia, koska suhdeluvut lasketaan osapäivähoidossa olevien lapsien kohdalla eri tavalla kuin kokopäivähoidossa olevien kohdalla. Suuri lapsiryhmä on stressitekijä sekä lapselle että aikuiselle. Ryhmän koolla on vaikutusta lapsen vuorovaikutussuhteiden määrään ja laatuun.

Monet kunnat ovat linjanneet, että eivät ota lain suomia heikennyksiä käyttöön varhaiskasvatuksessa käyttöön. Asian päätöksentekoon on ollut vaikutusta lapsivaikutusten arviolla. Nobelisti James Heckman on lausunut, että varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin 7-13-kertaisena. OECD:n Pisa-tutkimuksista tehtyjen analyysien mukaan lapsen pitempiaikainen osallistuminen varhaiskasvatukseen näkyy selvästi ja pysyvästi oppimistuloksissa.

Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Varhaiskasvatukseen ja sen laadukkuuteen satsaamisen tulisi olla meilläkin arvostuksessa korkealla. Näillä ratkaisuilla luodaan tulevaisuutta.

Mikkelissä 12.6.2017

Vihreä valtuustoryhmä

Kerttu Hakala, Heli Kauppinen, Nina Kontulainen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen”

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmiteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2017.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vihreiden valtuustoryhmä (Kerttu Hakala, Heli Kauppinen, Nina Kontulainen, Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen) esitti kaupunginvaltuustossa 12.6.2017 § 41 valtuustoaloitteenaan subjektiivisen päivähoidon palauttamista. Kaupunginhallitus lähetti 14.8.2017 § 34 aloitteen edelleen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi siten, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2017.

Vihreiden valtuustoryhmä esittää, että kaupunki palauttaa 1) kaikille yhtäläisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja 2) ryhmäkoon suhdeluvun tasolle, jolla se oli vuonna 2016.

Perustelussaan valtuustoryhmä toteaa mm. että jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen toteutuu myös 20 h/vko varhaiskasvatuksessa.

Mikkelin kaupungissa varhaiskasvatusta 20 t/vko järjestetään osapäiväisenä varhaiskasvatusyksiköissä ja sen lisäksi iltapäiväryhmissä Laajalammella Punapirtissä ja Lähemäellä Jussin Tuvassa ja aamupäiväryhmässä Launialan koululla lokakuun alusta alkaen.

Osaviikkoista varhaiskasvatusta tarjotaan yleensä lapsiryhmissä siten, että kaksi lasta käyttää yhtä paikkaa vuoropäivinä. Perheiden ja yksiköiden tilanteet huomioiden voidaan sopia myös muunlaisesta käytännöstä.

Niillä perheillä ja lapsilla, jotka tarvitsevat tukea, on mahdollista saada kokopäiväpaikka. Varhaisen tuen tarve pystytään havaitsemaan myös lapsilla, jotka ovat 20 h/vko varhaiskasvatuksessa.

Aloitteessa todetaan mm. että lapsiryhmän koko, rakenne ja ikäjakauma vaikututtavat keskeisesti varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Ryhmien koot ja rakenteet vaihtelevat tälläkin hetkellä joka tapauksessa riippuen siitä, onko kyse osapäivä- tai kokopäiväryhmästä, alle tai yli kolmen vuoden ikäisten lasten ryhmästä, tai onko kyse alle tai yli kolmivuotiaista lapsista koostuvasta sisarusryhmästä. Näin ollen varhaiskasvatuksen laatuun ei lapsiryhmän koko, rakenne tai ikäjakauma pitäisi vaikuttaa. Erityislapset otetaan ryhmän koossa, toiminnassa ja tuen eri muodoin aina huomioon.

Valtuustoaloitteen mukaan päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikuttaa myös niihin lapsiin, jotka yhä ovat hoidossa täyspäiväisesti. Aloitteessa todetaan, että rajaus tekee lapsiryhmistä suurempia, koska suhdeluvut lasketaan osapäivähoidossa olevien lapsien kohdalla eri tavalla kuin kokopäivähoidossa olevien kohdalla. Silloin kun kokopäiväryhmään sijoitetaan osapäivälapsia, lasten määrä lasketaan kokopäiväryhmän mukaan, eikä yhtä aikaa ryhmässä olevien lasten määrä suurene. Mikkelissä olevissa osapäiväryhmissä lasten määrä on tällä hetkellä pienempi, kuin mitä se lain mukaan voisi olla.

Mikkelissä on käytössä hoitoaikaperustaiset varhaiskasvatusmaksut, mikä aiheuttaa sen, että lapset eivät ole yhtä aikaa paikalla täysilukuisesti.

Mikkelissä on lapsimäärää lisätty vain niissä osassa päiväkotien 3-5 –vuotiaiden ryhmissä, joissa sisäilmamittaukset ja neliömäärät sen sallivat. Ryhmien kokoa ei ole kasvatettu pienryhmissä, joissa on erityislapsia. 

Siinä tapauksessa, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin kokopäiväiseksi ja 3-5 –vuotiaiden lasten määrä suhteessa kasvatustyöntekijää kohden vähennettäisiin yhdellä lapsella, tarkoittaisi se sitä, että varhaiskasvatustilat ja –paikat  eivät riittäisi ja henkilöstöä olisi palkattava lisää.

Tänäkin syksynä on selvitelty mahdollisia lisätiloja, jotta kaikille varhaiskasvatukseen tuleville olisi riittävä määrä paikkoja. Kokopäiväiseen subjektiiviseen oikeuteen ja pienempiin ryhmäkokoihin palattaessa, tarvittaisiin lisää henkilöstöä, paikkoja ja tiloja noin viiden lapsiryhmän kokoisen päiväkodin verran.

Varhaiskasvatuksen maksulakiin tullee muutos vuoden vaihteessa. Sen mukaan hoitomaksut alenevat melko suurella osalla perheistä, mikä tarkoittaa mahdollisesti myös varhaiskasvatuksen kysynnän lisääntymistä ja hoitopaikkojen tarpeen kasvua.

Poliittisessa keskustelussa esille tullut 5-vuotiaiden ilmainen 20 t/vko varhaiskasvatus tukee käsitystä siitä, että osapäivähoitoa tulee lisätä tulevaisuudessa ja siihen suuntaan on Mikkelissä jo toimittu lisäämällä Launialan koululle osapäiväryhmä.

Lisäksi kotona hoitavia perhepäivähoitajia on eläköitymässä, mikä tarkoittaa, että lapsia siirtyy päiväkoteihin ja heille olisi saatava noin 20 lisäpaikkaa, jos tilannetta ei ole ratkaistavissa omassa kodissaan hoitavilla perhepäivähoitajilla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi, että siinä tapauksessa, jos kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja ryhmäkoot palautetaan vuoden 2016 tasolle, hankitaan ensin noin viiden ryhmän päiväkoti, johon muutosten johdosta paikkoja tarvitsevat lapset mahtuvat. Varhaiskasvatuksen talousarvioon olisi mm. henkilöstöä varten vastaavasti varattava enemmän määrärahaa. Muussa tapauksessa esitetään, että jatketaan toimintaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkoon suhdeluvun osalta nykyisellä tavalla.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Juuso Lahikainen esitti Hanne Vainion kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteen mukaiseksi vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Juuso Lahikainen on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Juuso Lahikaisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä (4) "kyllä"-ääntä (Taina Harmoinen, Niina Kuva, Ulla Yli-Karro, Kirsi Pokkinen), kolme (3) "ei"-ääntä (Juuso Lahikainen, Hanne Vainio, Juha Hakkarainen) ja yksi (1) "tyhjä"  (Saara Vauhkonen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, Virpi Siekkinen, Seija Manninen, Pirjo Vartiainen

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.