Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 18.10.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 110 Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018 - 2020

MliDno-2016-2003

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunnan tulosalueilta on 1.6.2016 siirtynyt 47 henkilöä hallintopalvelukeskukseen konsernipalveluiden alle. Siirtyneen henkilöstön palkkakulut sivukuluineen ja muut työn tekemiseen liittyvät kulut siirtyvät 1.1.2017 alkaen lautakunnan alaisilta tulosalueilta hallintopalvelukeskuksen tiimeihin (yleishallinto, henkilöstöhallinto, talouspalvelut, tietohallinto ja asiointipalvelut). Hallintopalvelukeskus laskuttaa sisäisellä laskutuksella tiimien toimialoille ja niiden tulosalueille tuottamat palvelut. Vuoden 2017 alussa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään siirtyvän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen osuus kaupungin yleishallinnon kustannuksista jyvitetään 1.1.2017 alkaen kaupungin toimialojen (sivistystoimi, tekninen toimi ja konsernipalvelut) kustannukseksi.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat merkittäviä muutoksia tulosalueiden ulkoisten ja sisäisten kustannusten jakautumisessa ja kustannusten todellinen kohdentuminen hallintopalvelukeskuksen ja toimialojen eri tulosalueiden välillä tarkentuu vuoden 2017 aikana.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toimintakate ylittää talousarvioraamin 1,683 milj. eurolla. Toimintatuotot alittavat raamin 0,521 milj. eurolla ja toimintakulut ylittävät 1,162 milj. eurolla. Tuottojen alitus johtuu pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön isojen avustusten pienenemisestä. Toimintakulujen ylitys johtuu henkilöstömenojen kasvusta (varhaiskasvatuksen lisääntyvä lapsimäärä) ja toiminnallisista muutoksista, joiden johdosta sisäiset erät kohdistuvat eri tavalla eri toimialojen kesken. Toimintatuotot ovat 5,349 milj. euroa (ta2016 5,369 milj. euroa). Toimintakulut ovat 88,921 milj. euroa (ta2016 87,302 milj. euroa). Toimintakate on 83,572 milj. euroa (ta2016 81,934 milj. euroa).

Johtamisen tukipalvelut pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistystoimen johdon ja kehittämispäällikön kustannukset sekä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeen. Tulosalueen toimintatuotot ovat 0,291 milj. € (ta2016 0,331 milj. euroa), joka on hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,767 milj. euroa (ta2016 0,841 milj. euroa). Toimintakate on 0,476 milj. euroa (ta2016 0,510 milj. euroa).

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ovat 4,462 milj. euroa (ta2016 4,417 milj. euroa). Toimintakulut ovat 80,034 milj. euroa (ta2016 78,273 milj. euroa). Toimintakate on 75,572 milj. euroa (ta2016 73,856 milj. euroa). Varhaiskasvatuksen osalta henkilöstömenot kasvavat vuoteen 2016 verrattuna 0,683 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän kasvaessa vuoteen 2016 verrattuna 160 lapsella (arvio 10.10.2016). Henkilöstön määrää ei pystytä pienentämään kasvattaja/lapsi-suhdeluvun muutoksesta huolimatta (1/7:stä 1/8:aan) talouden tasapainotusohjelmassa arvioidun mukaisesti, koska lapsia ei ole voitu sijoittaa alun perin kaavaillusti tiloista ja sisäilmasta johtuen – ryhmäkokomuutoksen on arvioitu tuottavan noin 90 000 euron säästön.

Varhaiskasvatus joutuu varaamaan myös enemmän euroja varhaiskasvatuksen palveluseteliin: arvion mukaan yksityisessä varhaiskasvatuksessa on 36 lasta enemmän vuonna 2017 kuin 2016 (arvio 10.10.2016). Lisääntynyt lapsimäärä tarkoittaa myös lisämenoja varhaiskasvatuksen ruokailukustannuksiin, aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin sekä esiopetuksen tultua 1.8.2016 velvoittavaksi myös esikoulukuljetuksen kustannukset kasvavat. On vielä huomioitava, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei tullut voimaan ja kaavailtu maksutuottojen lisäys ei sen vuoksi tule toteutumaan – toki varhaiskasvatuksen lisääntyvä lapsimäärä osaltaan kasvattaa päivähoitotuottoja.

Perusopetuksen osalta esitys pitää sisällään Rahulan koulun yhdistymisen Sairilan kouluun 1.8.2017 alkaen (kustannusvaikutus noin 60 500 euroa 1.8.2017 alkaen) ja Ihastjärven koulun yhdistymisen Kalevankankaan kouluun 1.8.2017 alkaen. Rahulan koulun yhdistämistä Sairilan kouluun on esitetty vuonna 2013 valmistuneessa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä ja sekä Rahulan koulun yhdistämistä Sairilan kouluun että Ihastjärven koulun yhdistämistä Kalevankankaan kouluun on esitetty Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä 2015. Palveluverkkoselvitykset toimenpiteineen on esitelty lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle ja mm. nämä palveluverkkoon kohdistuvat toimenpiteet ovat olleet kaupungin tasapainoisen talouden ja kasvun työryhmän toimenpidelistoilla kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Ihastjärven koulun mahdollisesta lakkauttamisesta syntyvät säästöt lasketaan Ihastjärven koulun jatkokäyttömahdollisuuksien selvittämisen yhteydessä.

Edellä esitetyistä toimenpiteistä huolimatta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalue ei pääse sille asetettuun raamiin, tulosalueen toimintakate ylittää raamin 1,877 milj. eurolla. Toimenpiteet, joilla osa raamin ylityksestä pystytään kattamaan, ovat seuraavat: kouluverkon tiivistäminen edelleen, tuntijaon laskeminen minimiin, tuntikehyksen leikkaaminen ja opetusryhmien kasvattaminen, koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen, koulumatkaetuuden rajaaminen perusopetuslain mukaiseksi, iltapäivätoiminnan lakkauttaminen ja vapaaehtoisen A2-kielen lopettaminen.

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle osoitetut nykyiset resurssit eivät riitä ylläpitämään nykyistä kouluverkkoa. Palveluverkon tiivistämisen yhtenä tavoitteena on olemassa olevien tilojen käytön tehostaminen ja mahdollisuuksien mukaan vajaakäytössä olevista tiloista luopuminen – samalla turvataan resurssien riittävyys ylläpitämään elinvoimaisia yksiköitä. Kouluverkon tiivistämisen tärkeimpänä tavoitteena on turvata saavutettavissa olevat sisällöltään laadukkaat perusopetuspalvelut mahdollisimman tasapuolisesti kaupungin peruskoululaisille. Palveluverkkoselvityksissä olevia toimenpiteitä kouluverkon suhteen tulee jatkaa.

Tuntikehyksestä säästäminen tarkoittaa opetusryhmien koon suurentamista ja opetuksen laadusta tinkimistä. Opetusryhmät ovat jo syksyllä 2016 suurentuneet, kun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämiseen kohdennettu avustus väheni merkittävästi. Kuntamaiseman mukaan ilman avustusta Mikkelissä on vertailukuntia suuremmat opetusryhmät perusopetuksessa ja avustuksen kanssakin yläkoulujen opetusryhmät ovat Kuntamaiseman mukaan keskitasoa suuremmat. Uusi opetussuunnitelma on otettu perusopetuksessa juuri käyttöön 1.8.2016 ja opetussuunnitelman sisällöt on suunniteltu lautakunnan vahvistaman tuntijaon pohjalle.

Koulunkäyntiavustajien määrän merkittävä vähentäminen. Tukea tarvitsevien lasten määrä on kuitenkin lisääntynyt sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa, joten avustajien määrästä on vaikea vähentää.

Muutamat kunnat ovat poistaneet koulukuljetusedun 0-2 luokkien oppilailta, joiden koulumatka on 3-5 km. Koska joukkoliikennevuoroja ei juurikaan kulje haja-asutusalueella, tämän etuuden poistaminen on vaikea toteuttaa. Perusopetuslain mukaan kunnan velvollisuus on järjestää koulukuljetus, jos esi- ja perusopetusikäisen oppilaan koulumatka on yli 5 km. Jos tähän mentäisiin, säästövaikutus olisi 1.8.2017 alkaen noin 15 000 euroa.

Iltapäivätoiminnan järjestäminen ei ole kunnille lakisääteinen velvoite, mutta se on tärkeä hyvän arjen mahdollistaja lapsiperheille. Suurin osa kunnista järjestää iltapäivätoimintaa 1-2 luokkien oppilaille ja jos kunta sitä järjestää, toimintaa varten kunta saa myös valtionosuuden. Jos iltapäivätoiminta lopetettaisiin 1.8.2017 alkaen, säästöä syntyisi noin 180 0000 euroa. Iltapäivätoimintaa on jo tehostettu lyhentämällä toiminta-aikaa. Toiminnan lopettaminen heikentäisi 1-2 luokkien oppilaiden turvallista ja toiminnallista iltapäivää ja ko. lasten perheiden arjen toimivuutta.

Vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen ei myöskään ole kunnille lakisääteinen velvoite, mutta kielitaito on tärkeä pääoma kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. A2-kielen ryhmän perustamisrajan nostaminen 16 oppilaaseen toisi säästöä noin 10 000 euroa 1.8.2017 alkaen ja lopettaminen kokonaan 1.8.2017 alkaen noin 20 000 euroa (aloitetut ryhmät on vietävä perusopetuksen loppuun).

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön tulosalueen toimintatuotot ovat 0,120 milj. euroa (ta2016 0,120 milj. euroa). Toimintakulut ovat 6,146 milj. euroa (ta2016 6,172 milj. euroa). Toimintakate on 6,026 milj. euroa (ta2016 6,052 milj. euroa). Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän esityksen mukainen lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistetään siinä vaiheessa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö antaa päätöksensä Otavan Opiston nettilukiotoiminnan valtionosuuden perusteista. Talousarviossa on lukioiden tuntikehystä pienennetty.

Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,476 milj. euroa (ta2016 0,501 milj. euroa). Toimintakulut ovat 1,974 milj. euroa (ta2016 2,017 milj. euroa). Toimintakate on 1,498 milj. euroa (ta2016 1,516 milj. euroa). Kansalaisopiston toiminnan ja talouden sopeuttaminen annettuun raamiin on tehty kurssimäärää sopeuttamalla – kurssimäärän pienentäminen tarkoittaa toki myös tuottojen pienenemistä.

Kaupungin strategian Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa yhtenä päämääränä on ”päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla”. Päihdehaittakustannukset ovat merkittävät ja päihdehaitat näkyvät monissa tilastoissa, kuten PYLL - ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet jne. Ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Ehkäisevän päihdetyön järjestämislain (523/2015) sekä maakunta-sotejärjestämislaki HE:n 31.8.2016 mukaan ehkäisevästä päihdetyöstä päävastuu on kunnalla. Kunnan tehtävänä on käytännön jalkautuva, ennaltaehkäisevä työ. Työ on laajaa yhteisöissä tapahtuvaa verkostotyötä kohdistuen kaikkiin ikäryhmiin. Ehkäisevää päihdetyötä tulee toteuttaa kaikkien kuntaan jäävien nuoriso-, liikunta-, varhaiskasvatus- ja perusopetuksen toimijoiden työssä. Työssä edellytetään toimijoiden tiivistä yhteistyötä kunta, järjestöt, seurakunta, poliisi, alkoholin myynnin ja anniskelun edustajat, sote jne. Tehtävän toteuttamiseksi tarvitaan kunnassa työn koordinoija, ehkäisevän päihdetyön asiantuntija, jalkautuva työntekijä käytännön työn tasolle. Kunnassa tulee määritellä myös vastuutaho, joka vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä. Työhön tarvitaan koordinoija, jalkautuva työntekijä käytännön tasolle – työntekijä voi sijoittua esimerkiksi sivistystoimeen, kasvatus- ja opetuslautakunnan alle johtamisen tukipalveluihin, johon on osoitettava riittävä resurssi henkilön palkka- ym. kuluihin (50 000 €).

Jos lautakunta päätyy esittämään Rahulan ja/tai Ihastjärven koulun lakkauttamisia, pidetään kouluja koskevat kuulemistilaisuudet ja selvitetään Ihastjärven koulukiinteistön jatkokäyttömahdollisuudet ennen valtuuston päätöksentekoa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Talousarvioraamiin pääseminen aiheuttaa palvelutasoon niin merkittäviä muutoksia, että kasvatus- ja opetuslautakunta esittää 1,2 miljoonan euroa lisämäärärahaa kaupunginhallituksen lautakunnalle osoittamiin toimintakuluihin ja 0,5 miljoonan euron vähennystä toimintatuottoihin.

Lisämäärärahaesityksen lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi seuraavat palveluverkkoselvityksessä ja kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa esitetyt talouden tasapainottamistoimenpiteet

  • Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun 1.8.2017 alkaen
  • Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun 1.8.2017 alkaen.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle resurssin varaamista ehkäisevään päihdetyöhön 1.1.2017 alkaen.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää edellä mainitut toimenpiteet ja määrärahakorjaukset huomioon ottaen lautakunnan talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille 2018 - 2020 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2017 ja taloussuunnitelmasta 2018 - 2020. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 11.11.2016 mennessä.

Keskustelun jälkeen sivistystoimenjohtaja teki muutetun päätösehdotuksen:

Talousarvioraamiin pääseminen aiheuttaa palvelutasoon niin merkittäviä muutoksia, että kasvatus- ja opetuslautakunta esittää 1,2 miljoonan euroa lisämäärärahaa kaupunginhallituksen lautakunnalle osoittamiin toimintakuluihin ja 0,5 miljoonan euron vähennystä toimintatuottoihin.

Lisämäärärahaesityksen lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi seuraavat palveluverkkoselvityksessä ja kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa esitetyt talouden tasapainottamistoimenpiteet

• Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun 1.8.2017 alkaen
• Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun 1.8.2017 alkaen.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta
- esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle resurssin
  varaamista ehkäisevään päihdetyöhön 1.1.2017 alkaen
- esittää vuodelle 2017 Anttolan koulun irtaimistoon 100 000 €
- edellyttää Rantakylän irtaimistoon vuodelle 2017 suunnitelmien mukaan
  883 000 € ja vuodelle 2018 suunnitelmien mukaan 300 000 €
- edellyttää Anttolan kouluun liikunnan opetukseen opetussuunnitelman
  mukaiset tilat.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää edellä mainitut toimenpiteet ja määrärahakorjaukset huomioon ottaen lautakunnan talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille 2018 - 2020 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2017 ja taloussuunnitelmasta 2018 - 2020. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 11.11.2016 mennessä.

Päätös

Sivistystoimenjohtajan muutetun ehdotuksen jälkeen Osmo Ukkonen teki muutosesityksen Pekka Pöyryn ja Samuel Tarkiaisen kannattamana ”Päätösehdotuksesta poistetaan toisesta kappaleesta maininta Rahulan koulun yhdistämisestä Sairilan kouluun sekä Ihastjärven koulun yhdistämisestä Kalevankankaan kouluun 1.8.2017 alkaen. Lisämäärärahaesitystä korotetaan vastaavasti koulujen lakkauttamisesta laskettujen säästöjen verran. Edelleen lautakunta katsoo, että Suomenniemen kouluun resurssoidaan henkilöstä siten, että tasokas opetus koulussa toteutuu.”

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Osmo Ukkonen on tehnyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeavan kannatetun muutosesityksen, joten asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Osmo Ukkosen ehdotusta äänestävät "ei".

Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) kyllä"-ääntä ja seitsemän (7) "ei"-ääntä (Katri Kontunen-Karhula, Markku Paukku, Osmo Ukkonen, Pekka Pöyry, Petri Tikkanen, Samuel Tarkiainen ja Susanna Rusakko).

Puheenjohtaja totesi, että Osmo Ukkosen esitys on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Merkittiin, että Jyrki Koivikko poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19:02.
Merkittiin, että tekninen johtaja Jouni Riihelä saapui tämän pykälän käsittelyn aikana ja klo 19:33 ja poistui klo 20:03.
Merkittiin, että Janne Strengell poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:43.

Äänestystulokset

  • Kyllä 1 kpl 11%

     

  • Ei 7 kpl 78%

    Osmo Ukkonen, Pekka Pöyry, Petri Tikkanen, Susanna Rusakko, Katri Kontunen-Karhula, Markku Paukku, Samuel Tarkiainen

  • Tyhjä 1 kpl 11%

     

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut, aluejohtokunnat/Olli Lahti, nuorisovaltuusto/Mervi Hotokka

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.