Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.
Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tulos oli 9,45 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiivisen tuloksenkin jälkeen taseessa on kertyneitä alijäämiä 32,7 miljoonaa euroa. Vuosi 2021 on myös muodostumassa alijäämäiseksi, ja koronaepidemian vaikutukset aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta talouden ennustamiseen. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.
Talousarviovuotta 2022 ja suunnitelmakautta 2023-2024 leimaa edelleen erittäin voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt (22.6.2020 § 231) talous- ja tulevaisuusohjelman ja siinä esitetyt linjaukset talousarvion valmistelun pohjaksi. Kaikki talousarviovuodelle 2022 ja suunnitelmavuosille 2023–2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö:
- Perustehtävä: tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä.
- Palvelusuunnitelma: lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset, tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.
- Ohjelmakortti: strategian ohjelmien seurannan raportointi.
- Suoritetaulukot: kappalemääräiset suoritetiedot ja kustannukset.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Kaupunkirakenneselvitys ja palvelusuunnitelma linjaavat keskeisiä investointeja suunnitelmakaudella. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.
Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon ja yleishallinnon sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.
Sisäiset vuokrat kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti.
Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin ja ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.
Hankkeen tarpeen tunnistamisen keskeinen kriteeri on sen kytkeytyminen osaksi kaupungin voimassa olevan strategian toteutukseen. Toteutuspäätöksen yhteydessä varmistetaan hankkeen tarvitsemat resurssit sekä rahoitussuunnitelma.
Vuoden 2022 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaatio 2021:n toteuttamisessa ja toisaalta sen päivittämisessä uutta valtuustokautta varten. Henkilöstösuunnittelu Mikkelin kaupungissa pohjautuu kaupungin edellisen valtuustokauden strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, vuoden 2019 palvelusuunnitelmaan, kesällä 2020 laadittuun tatu-ohjelmaan sekä vuoden 2020 henkilöstösuunnitelman yhteydessä hyväksyttyyn tavoiteorganisaatioon. Tavoiteorganisaatiota kuvataan tulosaluetasolla. Tavoiteorganisaatioon liittyy myös tarvittavan osaamisen kuvaaminen sekä suunnitelma siitä, miten puuttuva osaaminen organisaatioon hankitaan.
Henkilöstösuunnitelmalla ja tavoiteorganisaation kuvaamisella ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta.
Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa.
Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri. Rekisteriin kirjataan
- tiivis kuvaus riskistä
- riskin vaikutuksen arviointi toimintaan ja riskin todennäköisyyden arviointi
- kuvaus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ko. riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi
- ko. riskin hallintatoimenpiteiden vastuuhenkilö ja -yksikkö
- kuvataan ko. riskin hallintatoimenpiteiden seuranta ja raportointi.
Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiit pe 15.10.2021 klo 12.00 mennessä.
---
Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antama raami ja palvelualueelle kohdistettu säästövelvoite huomioiden. Alkuperäiseen raamiin verrattuna tuloarvio on suurempi ja kulut ylittyvät niukasti. Toimintakate on raamia parempi. Kun raamiin valmisteltuun talousarvioesitykseen sisällytetään säästötoimenpiteet ja näiden eurovaikutukset, jää lautakunnan toimintakate hieman yli 180 000 euroa asetettua tavoitetta heikommaksi.
Lautakunnan talousarvion toimintatuotot ovat 5,420 milj. euroa ja toimintakulut 93,760 milj. €. Toimintakate on näin ollen 88,34 milj. euroa. Talousarvio on laadittu erittäin kireäksi ja etenkin henkilöstömääräraha on niukka ja se ei mahdollista lisäystä tämänhetkiseen henkilöstömäärään. Jos lasten määrä varhaiskasvatuksessa tai kasvamisen ja oppimisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa kasvaa ja edellyttää henkilöstön lisäämistä, tullaan vuoden 2022 aikana turvautumaan ensisijaisesti talousarviomuutoksiin tai lisätalousarvioesitykseen.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen hallinnon toimintatuotot ovat 0,103 milj. euroa (ta2021 0,201 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,507 milj. euroa (ta2021 0,689 milj. euroa). Toimintakate on 0,404 milj. euroa (ta2021 0,488 milj. euroa). Hallinto pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistysjohtajan, kehittämispäällikön, palvelupäällikön ja hyvinvointikoordinaattorin kustannukset sekä ”Oma juttu kaikille – Harrastamisen Mikkelin malli”-hankkeen. Hanke käynnistyi 1.8.2021 ja se päättyy 31.5.2022. Hankkeessa järjestetään erilaista kerhotoimintaa jokaisessa Mikkelin peruskoulussa.
Varhaiskasvatuksen toimintatuotot ovat 2,284 milj. euroa (ta 2021 2,307 milj. euroa). Toimintakulut ovat 35,313 milj. euroa (ta 2021 34,446 milj. euroa). Toimintakate on 33,029 milj. euroa (ta 2021 32,139 milj. euroa). Varhaiskasvatuslakia muutettiin 1.8.2021 alkaen mitoituksesta poikkeamisen osalta (36 §). Henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä, joten varhaiskasvatuksessa on varmistuttava siitä, että varhaiskasvatuksessa on käytössä riittävät ja toimivat sijais- tai muut varajärjestelyt myös henkilöstön äkillisiin ja yllättäviin poissaolotilanteisiin. Tämä tarve turvataan varahenkilöstöllä, ns. resurssilastenhoitajilla, jonka lukumäärä tullee tarkentumaan toimintavuoden 2021-2022 aikana. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa yhdenmukaistetaan ja toiminta-aikaa supistetaan Lähemäen lastentalossa sekä Kattilansillan, Rantakylän ja Ristiinan päiväkodeissa. Eritysvarhaiskasvatuksen avustajien määrää tarkastetaan ja hyödynnetään perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta vapautuvaa resurssia. Itäisellä alueella esitetään suunnittelukaudella toteutettavaksi Itäisen alueen kouluverkkoon liittyen Launialan koulun saneeraaminen alueen päiväkodiksi. Tähän noin 150 lapsen päiväkotiin yhdistyisivät teknisen ikänsä päässä olevat Peitsarin ja Tikanpellon päiväkodit sekä mahdollisesti itäisen alueen pienet varhaiskasvatusyksiköt. Tämän jälkeen ja varhaiskasvatuspaikkojen riittävyyden turvaamiseksi ko. alueelle voidaan nykyisen Tikanpellon päiväkodin tilalle rakentaa uusi päiväkoti. Näin ollen itäisen alueen päiväkotiverkoston muodostaisivat 5-tien pohjoispuolella olevat Lähemäen lastentalo ja Tupalassa toimiva yksityinen päiväkoti Sävelpolku ja 5-tien eteläpuolella olevat Launialan päiväkoti ja mahdollinen Tikanpellon uusi päiväkoti. Lisäksi itäisellä alueella toimivat yksityiset päiväkodit Pirtti ja Huusharju.
Perusopetuksen toimintatuotot ovat 2,797milj. € (ta 2021 2,987 milj. euroa). Toimintakulut ovat 51,965 milj. euroa (ta2021 52,989 milj. euroa). Toimintakate on 49,168 milj. euroa (ta2021 50,001 milj. euroa). Perusopetuksessa sekä oppilashuollon että pedagogisen tuen palveluja kohdennetaan entistä enemmän oppilaan lähikouluun. Kehittämistyötä rahoitetaan enimmäkseen hankerahoituksella, joka on ollut merkittävää viime vuosien aikana. Palveluverkkoa kehitetään ja tilojen käyttöä tehostetaan kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti. Talousarviossa esitetään Suomenniemen koulun lakkauttamista 1.8.2022 alkaen ja oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Ristiinan yhtenäiskoulu. Suomenniemen koulussa on lukuvuotena 2021-2022 17 oppilasta, eikä oppilasmäärä ole tämänhetkisen ennusteen mukaisesti kasvamassa. Kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu uuden alakoulun rakentaminen itäiselle alueelle. Tämä tarkoittaa mm. Launialan koulun lakkauttamista, joka esitetään toteutettavaksi 1.8.2022 alkaen. Jos itäisen alueen kouluinvestointi ei ole lähivuosina toteutumassa, esitetään vaihtoehtoisesti Peitsarin koulun väistötiloista luopumista (Paukkulan tilat) ja oppilaiden siirtämistä itäisen alueen muihin kouluihin (Lähemäki, Tuppurala, Launiala). Säästöjen saavuttamiseksi perusopetuksen talousarvioon on sisällytetty myös yhden vuosiviikkotunnin vähentäminen, se toteutetaan 1.8.2022 alkaen.
Lukiokoulutuksen toimintatuotot ovat 0,236 milj. euroa (ta2021 0,233 milj. euroa). Toimintakulut ovat 5,974 milj. euroa (ta2021 5,500 milj. euroa). Toimintakate on 5,738 milj. euroa (ta2021 5,267 milj. euroa). Lukiokoulutuksen hallinnollista uudistamista jatketaan yhdistämällä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston Nettilukio 1.8.2022 alkaen. Lukiokoulutukselle osoitetut säästöt muodostuvat yhdistämällä etä- ja aikuislukio Otavian Nettilukioon, joidenkin opetuskurssien järjestämisellä vuorovuosittain, ryhmäkokojen tarkentamisella ja hanketoiminnan supistamisella.
Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen kokouksessa.
Päätös
Käydyn keskustelun pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2022-2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavin muutoksin:
Asiasta käydyn keskustelun aikana
Jussi Marttinen esitti Hanne Vainion, Jaana Strandmanin ja Antti Pakarisen kannattamana, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta, Suomenniemi tuo veroeuroja noin 2 miljoonaa vuodessa. Suhteutettuna veroeuroihin perusopetuksen hinta Suomenniemellä on noin 10 prosenttia, kun taas Mikkelissä perusopetuksen hinta on yli 20 prosenttia. Suomenniemen liittyessä Mikkeliin toivat he samalla kaupunkiin 6 miljoonan Suursavon sähkön osakkeensa sekä metsäomaisuutensa. Näitten edellä mainittujen seikkojen vuoksi en voi hyväksyä Suomenniemen koulun lakkauttamista vaan vaihtoehtoisesti säästöt tulisi hakea hallinnosta.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jussi Marttisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Jenni Oksanen, Olli Marjalaakso, Olli Ylönen) ja 8 ei ääntä (Jussi Marttinen, Hanne Vainio, Petri Tikkanen, Jaana Strandman, Elina Jäntti, Antti Pakarinen, Tiina Elkharam, Riikka Nikulainen). Puheenjohtaja totesi, että Jussi Marttisen esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Elina Jäntin, Antti Pakarisen ja Petri Tikkasen kannattamana, että perusopetuksen yhden vuosiviikkotunnin vähentämistä ei tehdä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Jussi Marttinen, Jaana Strandman, Jenni Oksanen, Olli Marjalaakso) ääntä ja 7 ei ääntä (Antti Pakarinen, Petri Tikkanen, Hanne Vainio, Elina Jäntti, Tiina Elkharam, Olli Ylönen, Riikka Nikulainen). Puheenjohtaja totesi, että Hanne Vainion esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa ei supisteta Lähemäen lastentalossa, Kattilansillan, Rantakylän ja Ristiinan päiväkodeissa. Avoimen toimintaa tuotetaan samoilla henkilöstöresursseilla kuin aiemminkin. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Antti Pakarinen, Jenni Oksanen, Elina Jäntti, Olli Ylönen, Jussi Marttinen, Olli Marjalaakso, Jaana Strandman, Riikka Nikulainen, Tiina Elkharam) 2 ei ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että eritysvarhaiskasvatuksen avustajien määrää ei vähennetä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jenni Oksanen, Riikka Nikulainen, Olli Ylönen, Jussi Marttinen, Antti Pakarinen, Jaana Strandman, Olli Marjalaakso) ja 4 ei ääntä (Hanne Vainio, Elina Jäntti, Petri Tikkanen, Tiina Elkharam). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jenni Oksanen, Olli Ylönen, Antti Pakarinen, Riikka Nikulainen, Olli Marjalaakso, Elina Jäntti, Jussi Marttinen, Jaana Strandman) 3 ei ääntä (Petri Tikkanen, Hanne Vainio, Tiina Elkharam). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että resurssilastenhoitajien ja kiertävien lastenhoitajien määrää ei pienennetä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Riikka Nikulainen, Jenni Oksanen, Antti Pakarinen, Jussi Marttinen, Olli Marjalaakso, Tiina Elkharam, Jaana Strandman, Olli Ylönen) ja 3 ei ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen, Elina Jäntti). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että lukion opetuskursseja ei vähennetä, eikä ryhmäkokoja suurenneta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys ja esitti asian ratkaisemista niin, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Riikka Nikulainen, Jaana Strandman, Jussi Marttinen, Olli Marjalaakso, Jenni Oksanen, Olli Ylönen, Antti Pakarinen, Tiina Elkharam) ja 3 ei ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen, Elina Jäntti). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Olli Marjalaakso esitti, että Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuja valmistellessa tulisi laatia päiväkotien osalta saavutettavuus analyysit (myös julkisella liikenteellä) ja pyrkiä sijoittamaan päiväkodit työmatkojen ja liikennevirtojen varrelle tai asuinkeskittymien läheisyyteen. Päiväkotiverkon suunnittelussa tulisi myös huomioida väestöennusteet ja sijaintitarkastelussa tarkastella paljonko asuntoja vyöhykkeille jää (0,5 km, 1 km, 2 km säde). Koulujen osalta koulualueiden oppilasmäärä- ja oppilasennusteet. Esityksen hyväksyessään lautakunta toteaa seuraavaa: Investointiosassa on useita hankkeita, joissa on tekemättä lopulliset kaupunkitasoiset päätökset etenemistiestä. Usean hankkeen osalta myös kustannukset ovat täsmentymättä. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisu edellyttää kaupunkitasoista poliittisten ryhmien välistä neuvottelua ja sen pohjalta tehtäviä lopullisia päätöksiä. Tuolloin ratkaistaan se, edetäänkö nykyisen verkon pohjalta vai ryhdytäänkö laajaan uusrakentamiseen. Päätöksenteossa otetaan huomioon ennusteet väestökehityksestä ja erityisesti lapsimääristä. Samalla selvitetään hyvän koulutien edellytykset (usea pieni koulu vai yksi iso). Kaupungin taloustilanne edellyttää käyttötalouden sopeuttamista tuloihin. On katsottu, että uudet rakennukset auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Mutta rakennukset joudutaan rahoittamaan velalla ja samalla poistot lisäävät käyttötalouden ongelmia. Kustannukset ovat arvioita. Esitys evästykseksi: Lautakunta antaa nyt numerot kaupunginhallituksen tekemien aikaisempien linjausten pohjalta ja nyt tiedossa olevilla kulutiedoilla. Tämä ei tarkoita sitä, että lautakunta olisi valinnut uusrakentamisen tien. Ratkaisut tehdään vasta sen jälkeen, kun ainakin seuraavat asiat on päivitetty: ennusteet väestökehityksestä, nykyisten rakennusten kuntoarviot, oppilaiden sopiminen nykyisiin rakennuksiin (maksimimäärät), julkisen liikenteen saavutettavuus sekä laskelmat mahdollisista säästöistä. Samalla arvioidaan uudelleen oppilaaksiottoalueet. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.
Jenni Oksanen esitti Olli Marjalaakson kannattamana, ettei Launialan koulun muuttamisesta päiväkodiksi tehdä päätöstä ennen kuin itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisut ovat selvillä. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuja valmistellessa tulisi laatia päiväkotien osalta saavutettavuus analyysit (myös julkisella liikenteellä) ja pyrkiä sijoittamaan päiväkodit työmatkojen ja liikennevirtojen varrelle tai asuinkeskittymien läheisyyteen. Päiväkotiverkon suunnittelussa tulisi myös huomioida väestöennusteet ja sijaintitarkastelussa tarkastella paljonko asuntoja vyöhykkeille jää (0,5 km, 1 km, 2 km säde). Koulujen osalta koulualueiden oppilasmäärä- ja oppilasennusteet. Säästöjä haetaan tutkimalla miten muut kaupungit tuottavat varhaiskasvatuspalvelut tehokkaammin sekä kehittämällä resurssihoitajajärjestelmää (hoitajat ovat eri yksiköiden käytössä).
Jussi Marttinen esitti Hanne Vainion, Jaana Strandmanin ja Petri Tikkasen kannattamana, että itäisen alueen koulut sekä päiväkodit pysyvät ennallaan sillä erotuksella, että Peitsarin koulun oppilaat siirtyvät Launialan sekä Lähemäen kouluun sekä Oravanpesän päiväkoti siirretään Peitsarin päiväkotiin.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän esityksestä poikkeavaa esitystä ja esitti asian ratkaisemista niin, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Jenni Oksasen ja Jussi Marttisen esitykset. Ne jotka kannattavat Jenni Oksasen esitystä, äänestävät ensimmäisessä äänestyksessä jaa ja ne, jotka kannattavat Jussi Marttisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Olli Ylönen, Elina Jäntti, Jenni Oksanen, Olli Marjalaakso), 4 ei ääntä (Jussi Marttinen, Hanne Vainio, Jaana Strandman, Petri Tikkanen) ja 3 tyhjää ääntä (Antti Pakarinen, Riikka Nikulainen, Tiina Elkharam). Puheenjohtaja totesi, että äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee ja Jussi Marttisen esitys voitti.
Puheenjohtaja totesi, että toisessa äänestyksessä ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jussi Marttisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jenni Oksanen, Tiina Elkharam, Riikka Nikulainen, Antti Pakarinen, Olli Ylönen, Olli Marjalaakso, Elina Jäntti) ja 4 ei ääntä (Jussi Marttinen, Hanne Vainio, Petri Tikkanen, Jaana Strandman). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että Jenni Oksanen jätti eriävän mielipiteen päätökseen.
Esittelijä täydensi esitystään siten, että varhaiskasvatuksen Kilikellon ruoka-avustajatehtävään varataan 19 100 euroa ja eteläisen aluekoulun kalusto/irtaimistoinvestointeihin varataan 2 milj. euroa 1 milj. euron sijaan. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän täydennys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2022 ja taloussuunnitelmaan 2022-2024.
Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2022 ja taloussuunnitelmasta 2022-2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2021 mennessä.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin kaksi taukoa tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20.00-20.09 ja klo 21.37-21.49.