Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 11.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 78 Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi

MliDno-2019-1141

Valmistelija

  • Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@sivistys.mikkeli.fi
  • Hannele Häkkänen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, hannele.hakkanen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin alueen varhaiskasvatusyksiköissä on tehty laatukyselyt huoltajille keväällä 2019 ja lapsille syksyllä 2019. Työntekijöiden kysely suoritettiin tammi-helmikuussa 2020.

Huoltajien kyselyn tulokset on esitelty kasvatus- ja opetuslautakunnalle 13.6.2019 § 67.

Mikkelin alueen varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan säännöllisesti joka toinen vuosi. Arvioinnin suunnittelun perustana on ollut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) Varhaiskasvatuksen laadun perusteet ja suositukset. 

Karvin varhaiskasvatuksen laadun perusteiden ja suositusten pohjalta kyselyt on suunnitellut ja laatinut varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelutyöryhmä. Työryhmän jäseniä ovat olleet vs. varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö puheenjohtajana, neljä Mikkelin kaupungin päiväkotien johtajaa, yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja yksi yksityisen päiväkodin johtaja.

Kyselyt lapsille

Lapset arvioivat varhaiskasvatuksen toimintaa loka-marraskuussa 2019. Kysely tehtiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden avustamana sähköisesti. Alle kolmevuotiaiden kysely tehtiin henkilöstön havainnoimana, 3-4 –vuotiaiden kysely ryhmäkeskusteluna ja 5-6-vuotiaat vastasivat kyselyyn itse tabletille tehtyyn kyselyversioon.

Vastauksia saatiin kaikista kunnallisista ja yksityisistä päiväkodeista. Kehittävän arvioinnin mukaisesti yksiköt valitsivat omien kyselynsä tulosten perusteella 1-3- kehittämiskohdetta ja niille toimenpiteet.

Kunnallisten yksiköiden 3-6 –vuotiaiden kyselyssä lapset olivat tyytyväisimpiä seuraaviin asioihin:

  • minulla on täällä kivaa (92%)
  • aikuiset tykkäävät minusta (88%)
  • minua autetaan vaikeissa asioissa (89%)
  • minulla on täällä kavereita (97%)
  • saan harjoitella omatoimisuutta ruokailussa (90%)
  • saan olla täällä sellainen kuin olen (91%)


Mukavimmaksi tekemiseksi lapset mainitsivat leikkimisen (65%), myös liikunta, musiikki, piirtäminen, ulkoilu, kaverit, askartelu ja pelit mainittiin useissa vastauksissa.

Kehitettäviksi kohteiksi eri yksiköissä nousivat seuraavat asiat:

  1. Kuuntelevatko aikuiset mitä sinulla on sanottavaa? (77% oli tyytyväisiä)

Asiaa lähdetään kehittämään muun muassa niin, että pysähdytään kiireettömästi kuuntelemaan mitä lapsella on sanottavaa. Myös lasten yksikölliseen huomioimiseen pyritään kiinnittämään enemmän huomiota.

  1. Kehuvatko aikuiset sinua? (75% oli tyytyväisiä)

Reagoidaan jatkossa lasten onnistumisiin ja yrittämiseen herkemmin, palaute voidaan antaa sanallisena palautteena, peukkua näyttämällä, taputtamalla olkapäälle hyväksyvästi. Iloitaan yhdessä lasten onnistumisista.

  1. Saatko päättää omista asioistasi? (Lapsen osallisuus) (51 % oli tyytyväisiä)

Tavarat pyritään järjestämään lasten saataville paremmin, näin he saavat itse päättää mitä välineitä kulloinkin ottaa käyttöönsä. Pidetään lasten kokouksia ja tuumaustaukoja, jolloin lasten ideat ja toiveet tulevat paremmin esille.

Sanoitetaan enemmän tilanteita ja keskustellaan enemmän lasten kanssa toiminnasta ja eri asioista, jolloin lasten toiveet tulevat kuulluksi ja toteutetuksi.

”Viikon lapsi” pääsee vaikuttamaan asioihin ja toiminnan suunnitteluun.

  1. Saatko leikkiä täällä riittävästi? (86% oli tyytyväisiä)

Kaiken toiminnan leikinomaisuutta korostetaan jatkossa enemmän. Jatkossa joissakin yksiköissä toimintaa suunnitellaan niin, että lapsilla on selkeät leikkipäivät, jolloin leikkipaikkoja järjestellään uudelleen ja otetaan käyttöön koko päiväkodin lelut laajemmin.

  1. Onko aikuinen mukana kanssasi peleissä ja leikeissä (63% oli tyytyväisiä)

Jatkossa henkilöstö työtehtäviensä sallimissa rajoissa tarttuu lapsen leikkiin kutsuun herkemmin. Annetaan leikkirauha / pelirauha työkaverille, jos hän leikkii / pelaa lapsen kanssa. Jätetään muut työtehtävät sivummalle, ja keskitytään pelaamiseen ja leikkimiseen. Kiireettömyyden ja läsnäolon tunne tulisi saada välitettyä lapsille.

Kunnallisten yksiköiden alle 3-vuotiaiden havainnointi

Havainnoinnin perusteella henkilöstö arveli, että 94% alle 3-vuotiaista lapsista viihtyy varhaiskasvatuksessa hyvin tai erittäin hyvin.

Kehittämiskohteet ja toimenpiteet:

  1. Lasten osallisuuden ja omatoimisuuden lisääminen

Lasten osallisuuden ja omatoimisuuden lisääminen esimerkiksi ruokailussa (leivän voitelu, astioiden kantaminen), pukemistilanteissa, leikeissä. Lisätään pienryhmätoimintaa. Kannustetaan omatoimisuuteen. Lapsia opetetaan ratkaisemaan ristiriitoja aikuisen tukemana Mini verson keinoin. Mm. tuumaustaukojen järjestäminen ja leikinvalintataulu on käytössä. Tuumaustauon avulla lapsi yhdessä aikuisen kanssa suunnittelee esim. sitä, mitä hän haluaa seuraavaksi oppia ja yhdessä laaditaan suunnitelma, miten tavoite saavutetaan. Kysellään huoltajilta lasten mielenkiinnonkohteita ja otetaan ne huomioon toiminnan suunnittelussa. Kysytään lasten toiveita toiminnan suhteen ja pyydetään lapsia antamaan palautetta. Lapset osallistuvat aktiivisesti ryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen lapsen ikä huomioiden. Pienemmille tarjotaan mahdollisuuksia mm. itse valita tarjotuista vaihtoehdoista mieluisin.Tutustutaan lapsia askarruttaviin asioihin etsimällä tietoa yhdessä.Lasten osallisuus ja heidän äänensä kuuluminen on osa arjen pedagogiikkaa.

  1. Positiivisen palautteen antaminen

Pysähdytään vuorovaikutukseen lapsen kanssa, annetaan palautetta yrittämisestä ja onnistumisesta.

  1. Henkilöstön osallistuminen lasten leikkeihin ja peleihin

Pienryhmätoiminnassa jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiä aikuisen kanssa, mikä rikastuttaa leikkiä ja antaa lapselle mallia oppimiseen.

Yksityiset päiväkodit ovat myös valinneet kehittämiskohteensa ja toimenpiteensä sekä antaneet ne tiedoksi yksiköidensä huoltajille ja Mikkelin kaupungin varhaiskasvatukselle. Kehittämiskohteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin kunnallisissa yksiköissä.

Työntekijöiden kysely

Arviointia toteutetaan henkilöstölle pääasiallisesti tavoitteellisena itsearviointina, joka edellyttää reflektiivistä työotetta ja henkilöstön kykyä perustella toimintaa pedagogisesti. Kyselyissä arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Arviointi kohdistuu pedagogiseen toimintaan ja oppimisympäristöihin.

Arviointi on kehittävää arviointia. Kehittävän arvioinnin periaate on henkilöstön oman toiminnan kehittäminen, mutta ei tuoteta kuitenkaan arviointikulttuuria, jossa vertaillaan eri päiväkotiryhmiä tai eri päiväkoteja keskenään, sen vuoksi varhaiskasvatusyksiköiden tuloksia ei julkaista yksittäisinä tuloksina, vaan julkisia tuloksia käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Arvioinnin tarkoitus on selvittää mitkä asiat varhaiskasvatusyksikön toiminnassa vastaajien mielestä ovat hyvin ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Tavoitteena on tunnistaa varhaiskasvatuksen vahvuudet ja korjata toiminnan epäkohdat, jotta voidaan määritellä kehittämistoimet ja asettaa toiminnalle tavoitteet.

Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstön kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä tammi-helmikuussa 2020. Kysely sattui samaan ajankohtaan kuin henkilöstön kirjautumistunnukset ja sähköpostiosoitteiden kirjautumistunnukset vaihtuivat. Osalla oli ollut hankaluutta päästä vastaamaan kyselyyn, mikä saattoi vaikuttaa vastausprosenttiin. Kyselystä meni tiedote henkilöstön sähköposteihin sekä esimiehille.

Kyselyn kohdehenkilöstönä olivat varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen avustajat, ryhmäperhepäiväkotien perhepäivähoitajat ja kotona toimivat perhepäivähoitajat. Vastausprosentti oli 52 % (n=215). Vastaajista noin 45 % oli varhaiskasvatuksen opettajia, noin 46 % varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, noin 3 % varhaiskasvatuksen avustajia, noin 3 % ryhmäperhepäiväkotien perhepäivähoitajia ja noin 3 % kotona toimivia perhepäivähoitajia.

Kootussa raportissa ei tarkastella eri ammattiryhmien vastauksia erikseen, vaan vastaukset tuottivat yhden kokonaisuuden eli koko varhaiskasvatuksen ryhmissä toimivan kasvatushenkilöstön vastaukset. Myöskään yksiköiden koonneissa ei ole eroteltu vastauksia ammattiryhmittäin. Myöhemmin aineistoa käytetään mahdollisesti esimerkiksi koulutustarpeen määrittelyyn eri ammattiryhmissä, silloinkin aineistoa käsitellään kokonaisuutena eivätkä yksittäiset vastaukset tule ilmi.

Työntekijöille tehty kysely oli strukturoitu kysely, johon vastattiin viisiportaisella asteikolla. Lisäksi oli kaksi avointa kysymystä, joissa pyydettiin kuvailemaan millaista taiteellista ilmaisua mahdollistavia välineitä lapsiryhmällä on käytössään, sekä viimeisenä kysymyksenä vastaajat saivat kertoa mitä muuta heillä on sanottavanaan. Kyselystä toimitettiin yksiköittäin koonnit varhaiskasvatusyksiköihin, joissa tulokset käydään esimiehen johdolla läpi, etsitään onnistumiset ja kehitettävät kohteet. Kehittämiskohteille mietitään yksiköittäin toimenpiteet sekä aikataulu niiden toteuttamiseen.

Kyselyn ensimmäinen osio käsitteli varhaiskasvatuksen rakenteellisia tekijöitä (johtamiskäytännöt, henkilöstön ja lasten suhdeluku, kehityksen ja oppimisen tuki, täydennyskoulutuksen tarve ja määrä, osaamisvaatimukset suhteessa omaan osaamiseen, varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamisen resursointi). Rakenteellisten tekijöiden keskiarvo oli 3,9 (asteikolla 1-5).

Rakenteellisista tekijöistä johtamiskäytännöt näyttivät olevan hyvää tasoa (4,1). Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä päiväkodeissa on ainoastaan ns. hallinnollisia johtajia, joilla yksiköiden koosta riippuen on yksi tai useampi yksikkö johdettavanaan. Päivähoidon ohjaajat toimivat esimiehenä kotona toimiville perhepäivähoitajille, ryhmisten henkilöstölle sekä yhdellä ohjaajalla on lisäksi päiväkoteja johdettavanaan. Varhaiskasvatuksen esimiesten työntekijämäärä esimiestä kohden vaihtelee. Isoimmissa yli 100 lapsen päiväkodeissa päiväkodin johtajan lisäksi esimiestyötä jakaa vastuu varhaiskasvatuksen opettaja 50 % työpanoksella. Vastausten perusteella esimiehen yksiköiden määrä tai työntekijöiden määrä ei vaikuttanut merkittävästi vastaajan antamaan arvosanaan johtamiskäytännöistä, vaikka eroja yksiköiden välillä oli.

Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku oli vastaajien mielestä kohdallaan (4,0), kehityksen ja oppimisen tuki oli järjestetty siten, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelmia (vasuja) voidaan toteuttaa (4,0). Täydennyskoulutusta vasun mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi koki tarvitsevansa 27 % vastaajista, vaatimukset varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamiseksi suhteessa omaan osaamiseen liian suuriksi totesi noin 15 % vastaajista. Osallistumismahdollisuudesta täydennyskoulutuksiin (ainakin kerran vuodessa) oli tyytyväinen lähes 80 % vastaajista.

Heikoimmaksi rakenteelliseksi tekijäksi vastaajat arvioivat ryhmän käytössä olevan varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veon) resurssin (3,1). Osassa varhaiskasvatusyksiköitä on ryhmässä toimivia varhaiskasvatuksen erityisopettajia (veo) ja yhdessä yksikössä on ilman omaa kotiryhmää toimiva kaikkien ryhmien yhteinen veo. Muissa yksiköissä käy kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja säännöllisesti tai tarpeen mukaan kutsuttaessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana varsinkin erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa, mutta he ohjaavat myös tarpeen mukaan muuten varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsiryhmän asioissa. Tulosten perusteella veo-resurssiin oltiin tyytyväisimpiä niissä yksiköissä, joissa oli oma veo, mutta tyytyväisiä oltiin myös kiertäviä veojen resurssiin. Yksiköiden välillä oli kuitenkin hajontaa.

Kyselyn toisessa osiossa kysyttiin varhaiskasvatusyksikön ja lapsiryhmän toimintakulttuuriin liittyviä asioita (toiminnan pedagogiset perusteet, henkilökunnan esimerkkinä toimiminen lapsille, esimiehen pedagoginen johtaminen, lasten aloitteisiin vastaaminen, tasa-arvon edistäminen, työntekijän oman työn arviointi ja kehittäminen, työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus). Vuonna 2018 tuli voimaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka on velvoittava asiakirja. Siinä määritellään muun muassa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, jonka tulee luoda suotuisat olosuhteet lapsen kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja kestävälle elämäntavalle. Henkilöstön toimintaa säätelevä toimintakulttuuri edellyttää toimivia rakenteita, toimivia johtamiskäytänteitä, pedagogista johtamista ja tämän tulisi olla myös suunnitelmallista ja johdonmukaista.  

Toimintakulttuuriin liittyvien tekijöiden keskiarvo oli 4,3. Korkeimman arvion (4,7) sai tasa-arvon edistäminen kaikessa toiminnassa lapsen sukupuolesta riippumatta. Matalimman arvion (4,1), mutta sinänsä hyvän arvion, saivat “olemme yhdessä miettineet ryhmämme kaikelle toiminnalle pedagogiset perusteet” sekä “esimiehemme johtaa pedagogista toimintaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti”. Molemmissa kysymyksissä lähes 50% vastauksista tuli kohtaan “osittain samaa mieltä”.

Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman linjausten mukaiseksi on hyvässä vauhdissa, mutta vaatii edelleen työstämistä yksikkötasolla. Positiivista on, että kyselyn perusteella henkilöstö tietoisesti toimii lapsille esimerkkinä (4,3), omien toimintatapojen arvioiminen ja kehittäminen ovat osa arkipäivää (4,2) sekä henkilöstön kesken on hyvä yhteishenki (4,2). Näistä lähtökohdista toimintakulttuurin kehittämiselle on hyvät mahdollisuudet.

Toimintakulttuurin kehittämiseen liittyy myös oppimisympäristöjen kehittäminen. Oppimisympäristöön liittyvät tilat, paikat, yhteisöt, käytänteet, välineet ja tarvikkeet, jotka tukevat lasten kehittymistä ja oppimista. Oppimisympäristöihin liittyvien kysymysten keskiarvo oli 3,8. Kysymys “olemme rakentaneet ja muunnelleet oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa säännöllisesti” arvioitiin toteutuvan osittain (3,6). Vastausten perusteella rakennuksen iällä tai tiloilla ei vaikuttanut olevan suurta yhteyttä siihen millaisen arvion vastaaja oli antanut, enemmänkin kyse on ilmeisesti henkilöstön asenteesta ja osaamisesta. Vastaajista 42% oli osittain samaa mieltä väittämän “lasten käytössä on tarkoituksenmukaista tieto- ja viestintäteknologiaa ja niitä käytetään aktiivisesti” lasten kanssa, 15 % oli täysin samaa mieltä ja 14% osittain eri mieltä. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä on sekä lasten että henkilöstön käytössä esimerkiksi tablettitietokoneita. Tämä osa-alue vaatii selkeää kehittämistä, että laatu olisi tasaista jokaisessa yksikössä.

Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineenä käytetään prosessinomaisesti pedagogista dokumentointia. Henkilöstön havaintojen ja toiminnan dokumentoinnin tulkinnan pohjalta muodostetaan ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Kyselyn mukaan lasten leikin havainnointi ja suunnitelmallinen dokumentointi arvioitiin toteutuvan osittain (3,8), saman arvion (3,8) sai “ryhmässämme käytetään pedagogista dokumentointia suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Lähes viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että pedagogista dokumentointia tehdään ja sitä hyödynnetään hyvin. Näiden ulkopuolelle jäi kolmannes vastaajista: he eivät olleet samaa eikä eri mieltä tai olivat osittain eri mieltä.

Mikkelin alueen varhaiskasvatuksessa yksiköt ovat laatineet oman pedagogisen dokumentoinnin suunnitelmansa syksyllä 2019. Suunnitelmien juurruttaminen osaksi henkilöstö työmenetelmiä on ilmeisesti kesken, joten suunnitelmien arviointia on tehtävä ja kehitettävä dokumentointia eteenpäin.

Kyselyn seuraavassa kokonaisuudessa käsiteltiin leikkiä ja oppimisen alueita. Oppimisen alueita ovat Kielten rikas maailma, Ilmaisun monet muodot, Minä ja meidän yhteisömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni, Kasvan, liikun ja kehityn. Toiminnan keskeisenä lähtökohtana ovat lasten mielenkiinnonkohteet. Kyselyn perusteella leikkiin liittyvät tekijät ovat hyvällä tasolla (4,5). Henkilöstö seuraa aktiivisesti lasten leikkiä ja tarvittaessa osallistuu siihen rikastuttaakseen leikkiä (4,3). He myös laajentavat suunnitelmallisesti kaikkien lasten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin leikkeihin (4,4). Korkeimman arvion leikkiin liittyen tuli kysymykseen “Huolehdimme siitä, ettei kukaan lapsi jää leikeissään yksin” (4,7). Tässä kysymyksessä vastaajista 71% vastasi, että on täysin samaa mieltä ja 28% vastasi osittain samaa mieltä. Oppimisen osa-alueissa vastausten keskiarvo oli 4,3. Kehitettävää on draaman, improvisaation, satujen ja kirjallisuuden hyödyntämisessä leikkejä rakentaessa (3,7).

Myös suunnitelmallinen ja ohjattu kehollinen ilmaisu arvioitiin matalammaksi kuin muut alueet (3,6). Pedagogisesti valittuja, rikasta kieltä sisältäviä kirjoja ja tekstejä oli luettu lapsille päivittäin melko hyvin (4,1). Loruttelu, riimittely sekä äänteillä, tavuilla, sanoilla, kielellä leikittely oli yleisempää (4,5). Kuvataidekasvatus vaikuttaa olevan vakiintunut toiminto (4,3). Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaavassa valtakunnallisessa henkilöstön kyselyssä kuvataidekasvatusta oli huomattavasti vähemmän kuin Mikkelissä. Kyselyssämme vastaajat olivat kirjanneet avoimeen kysymykseen taiteellista ilmaisua mahdollistavista välineistä todella monipuolisesti eri välineitä.

Musiikillinen ja liikunnallinen toiminta toteutui kaikista parhaiten, toiminta oli suunnitelmallista ja ohjattua (molemmissa 4,6), lisäksi lapsilla oli mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan päivittäin (4,7). Mikkelin varhaiskasvatuksessa on ollut viime vuosina liikuntahankkeita. Niiden aikana yksiköihin on nimetty liikuntavastaavat, jotka osallistuvat liikuntakoulutuksiin ja vievät oppia omiin yksiköihinsä. Myös musiikkiin liittyviä koulutuksia on ollut jonkin verran. Kyselyn perusteella luovaan ilmaisuun, draamaan, improvisaatioon liittyviä koulutuksia tulisi jatkossa olla enemmän.

Henkilöstöltä kysyttiin myös lapsen oppimisen ja kehittymisen tuen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. He tunsivat suhteellisen hyvin (4,1) monialaisen työryhmän antaman tuen muodot. Henkilöstö tiesi hyvin (4,7) mihin ottaa yhteyttä, jos lapsella ilmenee tuen tarvetta. Vastaajat arvioivat, että heidän omasta ryhmästään löytyy osaamista lapsen tuen tarpeen ilmetessä (4,4). Myös ryhmässä annettu tuki vastaa lapsen tarpeita kohtalaisen hyvin (4,1).

Aiemmin tekstissä mainittiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) osaamisen resurssista, joka sai keskiarvon 3,1. Kun lapsella ilmenee tuen tarvetta, yhdistämällä ryhmästä löytyvä pedagoginen osaaminen ja veon antama resurssi, päästään tulokseen, jolloin ryhmässä löytyvä pedagoginen osaaminen kompensoi jonkin verran veon ammatillista osaamista. Tämä toteutuu joissakin yksiköissä, mutta aina ei ryhmissä osata hyödyntää riittävästi veon ammattitaitoa. Henkilöstöllä ei välttämättä aina tahdo osaaminen riittää, kun erityisen tuen tarve on haastava. Ryhmissä voi olla useampia tuen tarpeisia lapsia, lisäksi lasten tuen tarpeiden taso voi vaihdella eri ryhmien välillä paljonkin. Tämä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jatkossa huomioimaan veon resurssissa, henkilöstön kouluttamisessa, tukea tarvitsevien lasten sijoittumisessa mahdollisuuksien mukaan sopivaan ryhmään ja tilanteen mukaan avustajaresurssissa. Näihin asioihin toki kiinnitetään huomioita jo tälläkin hetkellä, mutta edelleen riittää kehitettävää.

Viimeisenä kyselyssä oli vastaajilla sana vapaa. Useissa vastauksissa kiiteltiin työyhteisön hyvää ilmapiiriä ja iloittiin lasten kanssa työskentelystä. Negatiivisia mainintoja oli lapsiryhmän haastavuudesta ja sen tuomasta haasteesta saada aika riittämään hyvään toiminnan suunnitteluun. Positiivisia mainintoja oli johtajan työskentelystä: kuunteleminen, asioihin paneutuminen, pedagoginen osaaminen sai kiitosta.

Työntekijöiden kyselyn perusteella kunnallisten yksiköiden kehittämiskohteet ovat:

  1. Veon osaamista tarvitaan yksiköissä enemmän kuin sitä tällä hetkellä on tarjolla.
  2. Pedagoginen dokumentointi; suunnitelmallisuus ja sen hyödyntäminen
  3. Toiminnan pedagogisten tavoitteiden määritteleminen, pedagoginen johtaminen
  4. Luovan ilmaisun, draaman ja improvisoinnin hyödyntäminen leikkien rikastuttamisessa

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedoksi lapsille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn tulosten koonnin varahaiskasvatuksen toiminnan arvioimiseksi.

Päätös

Merkittiin.

Tiedoksi

Päivähoidonohjaajat, päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettajat

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.